Varför har engelskan fått en så enormt

stor roll här i Finland ?
Självklart är det bra att "alla"kan engelska,men också kunde det satsas mera på andra språk.
36<50
2Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 36

Vanhimmat

Hyvä kysymys. Luin uutisen, jossa kerrotiin, että muissa Pohjoismaissa kiinnitetään paljon enemmän huomiota siihen, että englanti ei pesiydy liikaa maan omaan kieleen. Pyritään siis esim. keksimään uusia sanoja omaan kieleen sen sijaan että käytettäisiin englanninkielistä termiä.

2Äänestä
  • "Pyritään siis esim. keksimään uusia sanoja omaan kieleen sen sijaan että käytettäisiin englanninkielistä termiä."

    Suomenruotsihan tavallaan perustuu tähän.
    Muuttuvat sanat tulevat kuitenkin suomen kielestä.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    "Pyritään siis esim. keksimään uusia sanoja omaan kieleen sen sijaan että käytettäisiin englanninkielistä termiä."

    Suomenruotsihan tavallaan perustuu tähän.
    Muuttuvat sanat tulevat kuitenkin suomen kielestä.

    Man använder både engelska och finska ord i vardagsspråket,men inte i högsvenska.
    Hur mycket engelska ¨ord använder inte finskspråkiga ungdomar också,inget unikt.

    2Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    "Pyritään siis esim. keksimään uusia sanoja omaan kieleen sen sijaan että käytettäisiin englanninkielistä termiä."

    Suomenruotsihan tavallaan perustuu tähän.
    Muuttuvat sanat tulevat kuitenkin suomen kielestä.

    Suomen kieleen on tullut runsaasti sanoja ruotsista. Osa sanoista on tullut niin, että ruotsi no ensin lainannut jonkin sanan jostakin toisesta kielestä ja suomi on sitten lainannut sanan ruotsista. Toki suomeen on tullut paljon lainoja myös suoraan eri kielistä, myös kielistä, joita ei enää ole.

    2Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Suomen kieleen on tullut runsaasti sanoja ruotsista. Osa sanoista on tullut niin, että ruotsi no ensin lainannut jonkin sanan jostakin toisesta kielestä ja suomi on sitten lainannut sanan ruotsista. Toki suomeen on tullut paljon lainoja myös suoraan eri kielistä, myös kielistä, joita ei enää ole.

    Noin on, suomen kielessä on todella runsaasti ruotsin kielestä väännettyjä muunnoksia, ruotsissa ei läheskään niin paljon suomesta, olen kuullut joskus ainoastaan yhtä sanaa 'kiva' ruotsia puhuvien joskus käyttävän arkipuheessaan.

    2Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Noin on, suomen kielessä on todella runsaasti ruotsin kielestä väännettyjä muunnoksia, ruotsissa ei läheskään niin paljon suomesta, olen kuullut joskus ainoastaan yhtä sanaa 'kiva' ruotsia puhuvien joskus käyttävän arkipuheessaan.

    Äldre finskspråkiga personer i Åbo använder ännu många ord som alldels tydligt har svenskt ursprung.

    2Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Noin on, suomen kielessä on todella runsaasti ruotsin kielestä väännettyjä muunnoksia, ruotsissa ei läheskään niin paljon suomesta, olen kuullut joskus ainoastaan yhtä sanaa 'kiva' ruotsia puhuvien joskus käyttävän arkipuheessaan.

    Äldre finskspråkiga personer i Åbo använder ännu många ord som alldels tydligt har svenskt ursprung.

    2Äänestä

  • I Sverige kan man inte använda såkallade finlandismer som malet kött tex.där kallas det köttfärs,kurabyxor är galonbyxor,örfilar kanelbullar osv.

    2Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Äldre finskspråkiga personer i Åbo använder ännu många ord som alldels tydligt har svenskt ursprung.

    Myös pohjanmaalla suomenkielessä paljon ruotsista muunneltuja sanoja; kaksifooninkinen talo, tuo on krannista, paatti, lähäre följyyn, mukava putiikki, jne. jne.

    2Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    "Pyritään siis esim. keksimään uusia sanoja omaan kieleen sen sijaan että käytettäisiin englanninkielistä termiä."

    Suomenruotsihan tavallaan perustuu tähän.
    Muuttuvat sanat tulevat kuitenkin suomen kielestä.

    Noin niin kuin "monimeniö" joka on "linja-auto" jota kaikki kutsuu "bussiksi" tai siitä johdetuksi "dösäksi". Jossain Mansesterissa puhutaan ”nyssestä” jota emännöi ”myyrä” mutta se olkoon heidän ongelmansa.

    Suomenkielessä vilisee ruotsinkielisiä lainasanoja todella runsaasti. Tässä muutamia:
    mestari ’mästare’, nikkari ’snickare’, mylläri ’mjölnare’, parkkari ’garvare’ (vrt. muinaisruotsin barkare ’garvare’), lääkäri ’läkare’, renki ’dräng’, naapuri’granne’ (vrt. muinaisruotsin nabor ’granne’), kärry ’kärra’, kaupunki ’stad’ (vrt. köping), katu  ’gata’,portti ’port’, krouvi ’krog’, palatsi ’palats’, kam(m)ari ’kammare’, sali ’sal’, porstua ’farstu’, rappu ’trappa’,uuni ’ugn’,  tiili ’tegel’, kellari ’källare’, talli ’stall’, penkki ’bänk’, tuoli ’stol’, sänky ’säng’, lamppu ’lampa’,lyhty ’lykta’, peili ’spegel’, leili ’lägel’, pikari ’bägare’, lasi ’glas’, kannu ’kanna’,  ämpäri ’ämbar’, vati ’fat’,tynnyri ’tunna’, kori ’korg’, säkki ’säck’, laari ’(sädes)lår’, vaaka ’våg’, myntti ’mynt’, penninki ’penning’,äyri ’öre’, tulli ’tull’, kaapu ’kåpa’, silkki ’silke’, kruunu ’krona’, seppele ’krans’ (vrt. muinaisruotsin säppel’krans’), kakku ’kaka’,  läski ’fläsk’, kaali ’kål’, etikka ’ättika’, kumina ’kummin’, tilli ’dill’, pippuri ’peppar’,sinappi ’senap’, neilikka ’nejlika’, yrtti ’ört’, koulu ’skola’, teini ’djäkne’ (sana on nykysuomessa otettu uusiokäyttöön vastaamaan englannin sanaa teenager ’tonåring’, jota se äänteellisesti muistuttaa), paperi ’papper’, puustavi ’bokstav’, preivi ’brev’, (p)läkki; viimeiset kolme on suomen kirjakielessä myöhemmin korvattu omaperäisillä sanoilla kirjain, kirje ja muste.
    synti ’synd’, sielu ’själ’, piina ’pina’, uhri ’offer’, helvetti ’helvete’, paratiisi ’paradis’, enkeli ’ängel’, harppu ’harpa’, messu ’mässa’, temppeli ’tempel’, alttari ’altare’, luostari ’kloster’, paavi ’påve’, apotti ’abbot’, munkki ’munk’, nunna ’nunna’, apostoli ’apostel’, piispa ’biskop’, kirkkoherra ’kyrkoherde’.

    Lisää löytyy runsaasti.

    2Äänestä

  • Peppu-Reino kirjoitti:

    Noin niin kuin "monimeniö" joka on "linja-auto" jota kaikki kutsuu "bussiksi" tai siitä johdetuksi "dösäksi". Jossain Mansesterissa puhutaan ”nyssestä” jota emännöi ”myyrä” mutta se olkoon heidän ongelmansa.

    Suomenkielessä vilisee ruotsinkielisiä lainasanoja todella runsaasti. Tässä muutamia:
    mestari ’mästare’, nikkari ’snickare’, mylläri ’mjölnare’, parkkari ’garvare’ (vrt. muinaisruotsin barkare ’garvare’), lääkäri ’läkare’, renki ’dräng’, naapuri’granne’ (vrt. muinaisruotsin nabor ’granne’), kärry ’kärra’, kaupunki ’stad’ (vrt. köping), katu  ’gata’,portti ’port’, krouvi ’krog’, palatsi ’palats’, kam(m)ari ’kammare’, sali ’sal’, porstua ’farstu’, rappu ’trappa’,uuni ’ugn’,  tiili ’tegel’, kellari ’källare’, talli ’stall’, penkki ’bänk’, tuoli ’stol’, sänky ’säng’, lamppu ’lampa’,lyhty ’lykta’, peili ’spegel’, leili ’lägel’, pikari ’bägare’, lasi ’glas’, kannu ’kanna’,  ämpäri ’ämbar’, vati ’fat’,tynnyri ’tunna’, kori ’korg’, säkki ’säck’, laari ’(sädes)lår’, vaaka ’våg’, myntti ’mynt’, penninki ’penning’,äyri ’öre’, tulli ’tull’, kaapu ’kåpa’, silkki ’silke’, kruunu ’krona’, seppele ’krans’ (vrt. muinaisruotsin säppel’krans’), kakku ’kaka’,  läski ’fläsk’, kaali ’kål’, etikka ’ättika’, kumina ’kummin’, tilli ’dill’, pippuri ’peppar’,sinappi ’senap’, neilikka ’nejlika’, yrtti ’ört’, koulu ’skola’, teini ’djäkne’ (sana on nykysuomessa otettu uusiokäyttöön vastaamaan englannin sanaa teenager ’tonåring’, jota se äänteellisesti muistuttaa), paperi ’papper’, puustavi ’bokstav’, preivi ’brev’, (p)läkki; viimeiset kolme on suomen kirjakielessä myöhemmin korvattu omaperäisillä sanoilla kirjain, kirje ja muste.
    synti ’synd’, sielu ’själ’, piina ’pina’, uhri ’offer’, helvetti ’helvete’, paratiisi ’paradis’, enkeli ’ängel’, harppu ’harpa’, messu ’mässa’, temppeli ’tempel’, alttari ’altare’, luostari ’kloster’, paavi ’påve’, apotti ’abbot’, munkki ’munk’, nunna ’nunna’, apostoli ’apostel’, piispa ’biskop’, kirkkoherra ’kyrkoherde’.

    Lisää löytyy runsaasti.

    Tuo osoittaa kuinka paljon suomenkieliset pitävät ruotsin kielestä, se on tärkeä ja oleellinen osa suomalaisten identiteettiä.

    2Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Tuo osoittaa kuinka paljon suomenkieliset pitävät ruotsin kielestä, se on tärkeä ja oleellinen osa suomalaisten identiteettiä.

    Lista ei todellakaan osoita sitä. Lista osoittaa havainnollisesti kuinka sujuvasti uusia sanoja, vieras- ja omaperäisiä, voidaan ottaa suomeen, täysin noudattaen suomen kielen muotosääntöjä. Suuri määrä näitä sanoja on tietenkin historiallisista syistä johtuen ruotsista tai suoremmin saksasta otettuja. Ruotsiin ne ovat useimmiten tulleet Saksanmailta.

    Suomen omaperäisten uusien sanojen merkitys on melkein aina yksiselitteisen ymmärrettävä, vaikka kyseistä uutta sanaa ei olisi koskaan aikaisemmin kuullutkaan.

    Tähän ei ruotsi pysty, eivätkä muutkaan kielet. Se on suomen kielen omaperäisen ja nerokkaan rakenteen ansiota.
    Englanti on aivan onnettoman epäjohdonmukainen kieli tässä suhteessa. Mutta sillä on lingua franka -etu.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Lista ei todellakaan osoita sitä. Lista osoittaa havainnollisesti kuinka sujuvasti uusia sanoja, vieras- ja omaperäisiä, voidaan ottaa suomeen, täysin noudattaen suomen kielen muotosääntöjä. Suuri määrä näitä sanoja on tietenkin historiallisista syistä johtuen ruotsista tai suoremmin saksasta otettuja. Ruotsiin ne ovat useimmiten tulleet Saksanmailta.

    Suomen omaperäisten uusien sanojen merkitys on melkein aina yksiselitteisen ymmärrettävä, vaikka kyseistä uutta sanaa ei olisi koskaan aikaisemmin kuullutkaan.

    Tähän ei ruotsi pysty, eivätkä muutkaan kielet. Se on suomen kielen omaperäisen ja nerokkaan rakenteen ansiota.
    Englanti on aivan onnettoman epäjohdonmukainen kieli tässä suhteessa. Mutta sillä on lingua franka -etu.

    "Suomen omaperäisten uusien sanojen merkitys on melkein aina yksiselitteisen ymmärrettävä, vaikka kyseistä uutta sanaa ei olisi koskaan aikaisemmin kuullutkaan."

    Rohkenen kyseenalaistaa väittämän aivan vain näiden esimerkkien turvin (lähde Kotus):
    diginomadi, ensitunnustelija, doodlailee,  josse, kaiketon, hospitalisti, keppari, sinkkumuna, triggeröity, ruokakoira, flossaus, napapyörre, pandadiplomatia, käristyskupoli, grooming, geenisakset, tonttuovi, ilmiöviikko, halpuuttaa, jäähyväisvero, iskävartalo, aavepyörä, unimuna, nakukakku, älykiekko, pakotejuusto, lörtsy, blondie, Curling-vanhus, feimi, pöhinä, vlogata ja änkkäri.

    Enemmän kuin ymmärrettäviltä sanoilta nämä tuntuvat lähinnä laiskuudelta tai vammalta.

    1Äänestä

  • Suomen uuden hallituksen uusi sisäministeri voisi perustaa "kielipoliisin" viran poistamaan tai vähentämään englanninkielistä mainostulvaa yleisiltä paikoilta ja mainoksista, näin tehdään mm. Ranskassa.

    2Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Lista ei todellakaan osoita sitä. Lista osoittaa havainnollisesti kuinka sujuvasti uusia sanoja, vieras- ja omaperäisiä, voidaan ottaa suomeen, täysin noudattaen suomen kielen muotosääntöjä. Suuri määrä näitä sanoja on tietenkin historiallisista syistä johtuen ruotsista tai suoremmin saksasta otettuja. Ruotsiin ne ovat useimmiten tulleet Saksanmailta.

    Suomen omaperäisten uusien sanojen merkitys on melkein aina yksiselitteisen ymmärrettävä, vaikka kyseistä uutta sanaa ei olisi koskaan aikaisemmin kuullutkaan.

    Tähän ei ruotsi pysty, eivätkä muutkaan kielet. Se on suomen kielen omaperäisen ja nerokkaan rakenteen ansiota.
    Englanti on aivan onnettoman epäjohdonmukainen kieli tässä suhteessa. Mutta sillä on lingua franka -etu.

    Ruotsista ei lainattaisi sanoja, jos ne koettaisiin jotenkin epämiellyttäviksi tms. Kyllä Ruotsi kielineen on hyvin positiivinen asia suomenkielisille. Den glider in!

    2Äänestä

Totta, englanti uhkaa suomea joka on hyvin pieni kieli, onkin kummaa tämä palstalla riehuva ruotsivastaisuus, eikö pitäisi huomata mikä on tilanne? Ei ruotsia mollaamalla mitään saavuteta.

2Äänestä
  • Siinä unohtuu helposti oman äidinkielen, suomen, aseman parantaminen.

    2Äänestä

  • Finska är nu inget populärt språk bland yngre människor,engelska ska det vara för
    hela slanten.

    1Äänestä

Ehkä siksi, kun suomalaiset on aina kuuluneet johonkin itseään suurempaan, ensin Ruotsiin satoja vuosia, sitten sata vuotta Venäjään ja nyt olemme EU:ssa. Haluamme olla osa isompaa, kielessäkin kai, ja englanti on sellainen, hyvässä ja pahassa.

2Äänestä
  • Englantia emme voi välttää, halusimme tai emme, mutta kansalliskieliä voi suojella englannin vaikutukselta.

    2Äänestä

  • Juuri niin, kansalliskieliämme pitää suojella, vaan ei niinkuin aktiivi tekee, hyökäten toista kansalliskieltämme vastaan.

    2Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Juuri niin, kansalliskieliämme pitää suojella, vaan ei niinkuin aktiivi tekee, hyökäten toista kansalliskieltämme vastaan.

    . . . ja jättää toisen opettelun herran haltuun.

    1Äänestä

När alla kan engelska så behöver inte läkarna mera kunna finska heller.

2Äänestä
  • Fakta är ändå att alla finländare inte kan engelska,inte kan föra ett djupare samtal än tal om vädret på engelska.

    2Äänestä

  • Verkligheten är så, bara några få kan ordentligt tala engelska, men kanska många förstår vad sägs i engelska.

    2Äänestä

  • Man klarar att spela på nätet?

    1Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Verkligheten är så, bara några få kan ordentligt tala engelska, men kanska många förstår vad sägs i engelska.

    Koulussa tämä näkyy niin, että osalla on erinomainen taito englannissa, osalla ei. Erot voivat olla huimat.

    2Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Koulussa tämä näkyy niin, että osalla on erinomainen taito englannissa, osalla ei. Erot voivat olla huimat.

    Beror alldeles på hur mycket barnen får använda sina poddar,pekplattor och smarttelefoner .

    1Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Beror alldeles på hur mycket barnen får använda sina poddar,pekplattor och smarttelefoner .

    Bra barnvakter (alla maskiner ).

    1Äänestä

Aktiva använder alla medel för att få svenskans ställningen försämrat?

2Äänestä
  • Fritt fram då den finska befolkningen har börjat jobba i motsatt riktning.

    2Äänestä

  • Kieliaktiivien keinot vain ovat epätehokkaita ja kyseenalaisia. Mitä he ovat muka saaneet aikaiseksi - eivät mitään.

    2Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Kieliaktiivien keinot vain ovat epätehokkaita ja kyseenalaisia. Mitä he ovat muka saaneet aikaiseksi - eivät mitään.

    Vain uusia turhia kielialoitteita, siinä kaikki. Menossa oleva ei saa nimiä sekään.

    2Äänestä

Suomalaiset on jo yli 50 vuotta olleet englanninkielikylvyssä, täällä ei ole dubattu tv-ohjelmia, se ja moni muu syynä englannin suosioon.

2Äänestä
  • Pelkästään Simpsoneita katsomalla saa pidettyä yllä englannin taitoa.
    Bonarina tulee hassuja sanontoja.

    2Äänestä

  • Tv- ohjelmat ovat olleet hyvää kieliopetusta Suomessa, kun kuulee äänen ja näkee tekstin suomeksi.

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

stor roll här i Finland ?
Självklart är det bra att "alla"kan engelska,men också kunde det satsas mera på andra språk.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu