Nyt on 2019 ja vieläkin mietin sinua. Olithan nainen joka sydämeni vei.
Se taisi olla 2011 kun sinuun ihastuin
Anonyymi
60<50
1Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 60
Vanhimmat
Olen täälläki roikkunu jo monta vuotta. Olis noloo olla täällä vielä 10 vuoden päästä.
Onko sinullakin sama tilanne?
Niin se taisi olla,,, ja ikävä jäi päälle, se ikuinen ikävä,,,
Luulin että aika vie, mutta ei vaan ole vienyt,,,
https://www.youtube.com/watch?v=Uec13dmCatU
Näinhän se on. Aika ei vienyt pois.
Se vaan jatkuu, lieneekö ikuisuuteen asti?,,,
Oliko teillä suhde? Minun tapauksessani ei ollut.
Meitä on täällä muitakin samassa tilanteessa...
N-M
Varmasti onkin. Ei taida auttaa muu kuin ikävöidä.
Millä hänen nimi alkaa?
En sitä paljasta mutta sen voin kertoa että hänellä on silmälasit.
Onko hänellä tekohampaat?
MM n
Mä en tykkää käyttää silmälaseja. Mutta silmälasit miehillä on houkuttelevia, niistä mä pidän.
...ehkä vähän tähän tyyliin:
https://youtu.be/sECgZZMfhH0 ;)
Oliko se sittenkin 2012? 🤔
2012 se on tällä naisella ja kummallakin silmälasit.
Teidän tapauksista en tiedä mutta itsellä oli aloituksessa mainittu 2011 ja hänellä silmälasit minulla ei.
Mulla on silmälasit, mutta vuosi oli 2012. Ainakin omasta mielestäni.
Itse muistan että oli 2011 mutta voinen erehtyä.
rakkaalleni kirjoitus oli 2012 vuonna. T: eräs sivusta huuteleepi
2012 on oikea vuosi. Tämäkin sivusta.
Minulla silmälasit. Hänellä "piilo"lasit.
Mitkä ne "piilo"lasit on? Vähän kuin piilopullo, eli näyttää päällepäin koltain muulta kuin mitä on? Vai piilolinssit? (Ja mistä sen tietää jos jollain on?)
Joo vähän ku piilopullo kassissa. :)
Se oli viime vuosituhannella pölkkypää.
Tähän ketjuun ei tulla nimittelemään eikä haukkumaan. Tämä on vain ikävöintiä varten.
Vieläkö olet minuun ihastunut?
En tiedä kuka olet mutta häneen kyllä.
Aika kauan on siitä.
Se oli näköjään (?) paha vuosi, sama juttu täälläkin... Tässä tapauksessa miehellä silmälasit, naisella piilarit. Eli siis molemmilla taisi olla jokseenkin huono näkö, mikä ehkä selittää jotakin - tai sitten rakkaus on vähintään puolisokeaa. ;P (...no eikä, paitsi että mikä en ole minkään näköinen).
Minäkin ihastuin erääseen naiseen 2011 ja yhä silloin tällöin mietin häntä. Toivon hänelle kaikkea hyvää vilpittömästi enkä ikimä tahtoisi loukata häntä kirjoittelemalla täällä hänestä ilkeään tapaan. Hän on luonnonläheinen, eläinrakas ja jontekin luonnollinen sekä erittäin huumorintajuinen nuori nainen. Elä hyvä elämä, olet arvokas!
Minä tapasin taas erään miehen 2009, suhdetta kesti 5 kk:tta ja sitten jonkun oli tehtävä valinta... tiemme erkanivat... Mutta vieläkin välillä ja liian useinkin muistelen häntä kaivaten edelleen. Tämän ikäisenä elämää kokeneena voin sanoa, että se oli ns. aitoa rakkautta vertaansa vailla.
Hieman katkeranakin olen miettinyt, että tämänkö verran on minun osani on saada rakkautta elämässäni.... 5kk:tta.
Pitää muistaa että 5 kk:ta on huomattavasti enemmän kun joidenkin ihmisten tapauksessa ei ollenkaan. Mikä sinua muuten estää näkemästä sitä ihmistä jos molemmat olette elossa yhä?
Voiko ap kertoa, missä kohtasi naisen ensimmäisen kerran?
Työpaikalla.
Työpaikka on petollinen ympäristö, siinä pääsee läheltä näkemään millaisia ihmiset ovat parhaimmillaan, ja voi ihan huomaamattaan ihastua fiksuun ja filmaattiseen työkaveriin, kunnes sitten eräänä päivänä herää siihen, että julma kerubi lyö lekalla päähän ja sen vähänkin järjen kuutamolle. Ja koska se on yhä duuni, niin pitää silti yrittää olla neutraali ja korrekti. Mutta pystyykö siihen? Uskaltaako sanoa mitään, onko se edes sopivaa? Pitikö taas jäädä tuijottamaan? ...Ja sitten saa jännittää että onko muut jo huomanneet tämän hullutuksen, katselevatko ne nyt tarkkaavaisina miten tilanne kehittyy, tai alkavatko vihjailla jotain? Alkaako joku levittää juoruja? Tai aktiivisesti postittaa, se on aina niin noloa... Voiko enää puhua edes työjuttuja, ilman että joku siellä taustalla hymyilee merkitsevästi?
Varmaa mennyt jo elämäs eteenpäin, eikö? 😉 nää kaikki täällä menkää etiäpäin.....👉
Väärä vuosi. Ei se silti tykkäämästä estä.
Vieläkin. Kaikesta huolimatta. Ja on ihan omat hampaatkin 😁
Tänään metsään🌲🌳
Minnepäin meinaat mennä?
Kait sitä ny aina tykätä saa😄
Miten mää sen sanoisin,,, sinne mistä joskus hälle kirjoitin,,, 😍
Kun tykkää niin tykkää😎 Thats it🤝
Metsään menee, mutta intiaanin väristä päätellen 🚣♂️ tai 🚣♀️
Eiku 👱♀️
Eikä se järvi soutamalla kulu?
Vaalee vai tumma nainen?
Tummahiuksinen nainen. Nykyään en tiedä minkä väriset hiukset hänellä on.
Niin on päässyt käymään täälläkin. 2011 toi, 2012 vei. Jännä homma että jostain ihmisestä jää sellainen jälki ettei se lähde kulumallakaan.
Voi voi. Te kommentoijat olette noviiseja kaipailun alalla. Jossakin kommentissa sanottiin jonkun jo jatkaneen matkaa. Mulla se ei oikein onnistuisi, kun mies vei sydämeni jo 2006. Hampaat on kyllä tallella vaikka joskus olen leikilläni sanonut että rakkautta on kahdet hampaat lasissa yöpöydällä 😅
Lisään vielä, että palstalla en ole ollut kuin vähän alussa ja nyt viime kesästä. Mulla oli välillä oma blogi.
Tapasin erään J:n varmaan vuonna 2012. Ja jostain katseesta taisi kaikki alkaa...
💚
Niin alkoikin ja jatkuu edelleen...
💚
Sullakin.....? hmmmm.
2011 tavattiin ensimmäistä kertaa ja 2014 kerroin tunteistani.
Mun on ikävä Annaa vuodelta 2012. Siinä oli minun vastakappaleeni. Naimisissa silloin ja taitaa olla edelleen.
Taatusti et ole sanallakaan vihjannut tunteistasi hänelle, muutoinhan olisit jo hänen kanssaan.💓
Jep 2011 tavattiin ja sillon ois pitäny tehdä toisenlaiset valinnat. Ikävä jää. N>M
Sama. Tosin mä en kauheasti moiti itseäni, sillä mies antoi ymmärtää ettei mitään voi tapahtua, ja myöhemminkin vastaili viesteihin nihkeästi. Mutta mä kaipaan häntä silti.
2009 ja on lasit. Enää ei enää kaipaa - no ehkä sitä yhteyttä juu. Kohde vaan tehnyt pelin selväks ja se on fine niin kauan kun ei näe.
Millälailla kohde teki selväksi? Sinulla on selkeesti tunteita häntä kohtaan...
Paha vuosi se oli
Silloin lähti paljon
Oikeastaan ihme että jotain jäi jäljelle ja elämään
Epäilen että jotain minusta
jäi sinne
Harhailemaan pitkin käytäviä
odotustilojen penkeillä tuskastumaan
Selaa jokaisessa niistä lehtipinot sekaisin
ja pudottelee taskusta nenäliinoja
Sniiif
Potkaisit minut elämään elämääni eteenpäin
Kyllä vitutti
ja tuntui väärältä
Mutta oikeassa olit
Minä elän elämääni nyt
ihan samoin niinkuin elin
ennen tuota vuotta
Paitsi että kirjoitin tämän tähän
muuten en olisi kirjoittanut
koska en voisi kirjoittaa
en tietäisi mitä nyt tiedän
tuntisi, mitä tunnen
enkä olisi sama mikä olen nyt
Elämäni on sama
mutta minä olen eri
kuin vuonna yksitoista.