Ystävän mies ihastunut?

Anonyymi kirjoitti:

Minua on mietityttänyt ystäväni miehen käytös jonkin aikaa, jo lähes parin vuoden ajan. Mies on aina ollut minua kohtaan aika ystävällinen ja hän on esim saattanut kaulailla, mutta ajattelin että ehkä se on vaan kaverillista ja hän on ollut silloin myös humalassa. Vaikka hän ei oikein olekkaan sen tyyppinen että olisi aina käsi jonkun olkapäällä tms, niinkuin jotkut ovat, vaan hän enemmänkin ujo. Jossain vaiheessa alkoi kuitenkin tuntua oudolta ja tuntui että meidän välillä oli joku tunne. Tuntui, että jos hän tuli liian lähelle minun piti siirtyä kauemmas koska välillä oli jonkinlainen sähkö ja tuntui kuin tekisimme jotain kiellettyä vaikka olisimme vain seisoneet ja jutelleet normaalisti. Huomasin että myös mies oli joskus hermostuneen oloinen ja tuntui haluavan pois paikalta. En tiedä johtuiko minusta. Hän katselee ja hymyilee ja on ollut erityisen iloinen jos nähdään. Ei aina, mutta joskus. Hän on ollut myös jotenkin suojeleva minua kohtaan ja huolehtii. Hän on esimerkiksi puolustanut minua jos olen mieheni kanssa riidellyt ja jäänyt minun seuraksi riidan jälkeen vaikka minulla olisi ollut siinä muitakin kavereita. Hän on saattanut myös tarjota minulle jos olemme sattuneet jäämään kahdestaan (kieltäydyin), mitä hän ei tyttöystävän, eli ystäväni, mukaan juurikaan muuten tee. En ole sanonut ystävälleni näitä asioita, heillä menee muutenkin aika huonosti, mutta hän on myös huomannut käytöksen ja on joskus kommentoinutkin mustasukkaiseen sävyyn miehen minulle antamaa huomiota. Myös oma mieheni on joskus ihmetellyt. Mieheni ja tämä ystäväni mies ovat myös kavereita keskenään. Käytös ei kuitenkaan ole mielestäni tosi näkyvää ja sen voisi helposti tulkita vain ystävällisyydeksi. Joskus on kertoja ettei hän käyttäydy minua kohtaan yhtään sen ihmeellisemmin kuin ketään muutakaan kohtaan, tuntuu ettei hän mitenkään esimerkiksi yritä nähdä ja yritä hakeutua paikkoihin missä olen. Kun voisi ajatella että ihastuksen kohdetta haluaisi nähdä mahdollisimman paljon. Joskus kyllä toisaalta tuntuu kuin hän yrittäisi varmistaa että näemme jatkossakin.

Nyt sitten tuon jonkin välillämme olevan oudon tunteen vuoksi olen alkanut itsekin tuntemaan ihastumista, mikä on piinaavaa koska mitään ei voi eikä saa tapahtua välillämme kuitenkaan. Koen ehkä jonkinlaista hengenheimolaisuuttakin ja hänelle on helppo jutella. On vaikeaa myös peitellä omaa oloa, ettei olisi liian ystävällinen eikä taas liian vältteleväkään. Ihastuminen vaikuttaa omaan oloon, mietin häntä paljon, onkohan hänkin ihastunut vai onko vain ystävällinen. Miltä teistä vaikuttaa? Spekulaatiotahan tämä vain on, eikä oikeaa vastausta tiedä kun hän itse enkä aio tästä hänen kanssaan puhua. Mutta halusin vain purkaa ajatuksia ja kommentoikaa jos on vaikka samanlaisia tapauksia muitakin.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä