Mitä mieltä markkinat ovat?

Asutaan maalla, tehdään etätöitä tai käydään töissä kaupungissa.

Markkinatalous ottaa kyllä mielellään vastaan yhteiskunnan tukea. Joskus aiheesta, joskus aiheetta, mutta epäilään, että se jättää ihmiset liikuttelematta, ellei tukea heru. Mielenkiintoista nähdä, tuleeko Rinteen hallituksen suunnitelmista karsia yritystukia käytännössä mitään. Ainakin Sipilän hallituksen aikaan kaikkien puolueiden yhteinen tahtotila yritystukien karsimisesta, jossa oppositio oli mukana, ei onnistunut, kun jokaisella puolueella oli oma lempitukensa.

Kesämökkeilyn suosio ei aivan nopeasti romahda. Nykyään on kuitenkin trendinä varustella mökit asuinrakennusten tasolle. Hyvin varusteltujen loma-asuntojen arvo kyllä säilyy. Kaikki uudet"mökit" ovat talviasuttavia. Ja jos perinteinen mökki on hyvällä tontilla, ostaja on valmis purkamaan vanhan ja rakentamaan uuden.

Maahantulijoiden laaja muutto maaseudulle lienee mahdollista vasta toisen tai kolmannen siirtolaispolven aikana eli kun tulleet ovat sopeutuneet suomalaiseen yhteiskuntaan.

Eikös isot daisarit omaava akka yleensä ole hedelmällinen. Siitä vaan Lapin perukoille Katri lapsia tekemään, vai onko rahan ahneus ja vallanhimo esteenä.

Eipä ole aloittaja alkuunkaan perillä mökkeilystä, maaseudusta tai kehityksestä ylipäätään.

Kun katsotaan missä uusia teollisia investointeja rakennetaan tai suunnitellaan, niin lähes poikkeuksetta ne ovat kaukana kehäteiden ulkopuolella. Metsä- ja kaivosteollisuus on vahvasti edustettuna, eikä konepajojenkaan näkymät heikkoja ole, jopa keskellä korpikainuuta tehdään junavaunuja ja manselaisten ratikoita kiivaalla tahdilla, kohta myös stadilaisten jokeriratikan vaunuja.

Onko kukaan nähnyt merkittävää investointia Helsinkiin viime vuosina? Siis aitoa lisäarvoa tuottavaa teollista investointia? Helsingillähän on ongelmana väestön kasvu, vääränlainen väestönkasvu. Siinä missä naapurikaupiungit, Vantaa ja Espoo, kasvavat kotoperäisen väestön muuttaessa sinne, Helsingin väkimäärästä kotoperäisten osuus vähenee ja maahanmuuttajien osuus kasvaa. Toki kaupunkin väkiluku kasvaa kun tuo ulkomaalaistautaisten määrän kasvu on suurempaa kuin kotoperäisten poistuma.

Ei tarvitse olla Einstein ynmmärtääkseen mitä tuo kehitys merkitsee. Tuottavat työpaikat, vaikkapa uudet akkutehdasinvestoinnit, ne syntyvät muualle, ja erilaisin tukitoimin työllistettävien ja asutettavien määrä lisääntyy Helsingissä.

Mökkeily tulee säilymään ja säilyttämään asemansa, nyt vaan ne vanhat 70-luvun sähköttömät ja vesivessattomat mökit ovat tulleet tiensä päähän. Kunnolla varustetut mökit ovat kysyttyjä ja niiden arvo kyllä säilyy.

Eikä murtomaahiihtokaan ole menettänyt asemaansa, sen voi käydä tarkistamassa vaikka Helsingin Paloheinässä kevättalven hangilla. Jos ei siellä usko näkemäänsä, niin missä tahansa maamme hiihtokeskuksista voi todeta saman. Laduilla on jopa tungosta, eikä hiihtäjät suinkaan ole pelkästään vanhoja hiihtoniiloja, joukossa on paljon lapsia ja nuoria.

Ilmastoahdistus joka etenkin nuoria kaupunkilaisia vaivaa, tulee lisäämään kotimaisten hiihtokeskusten suosiota, ja kotimaan matkailua muutoinkin, lentäminen kun on kohta se synneistä suurin. Lappiin pääsee junalla kätevästi, illalla junaan, yö makuuvaunussa ja aamulla ollaan perillä. Bussi vie ne viimeiset kilometrit asemalta hiihtokeskuksiin.

>>Olisko jopa mahdollista, että Suomeen tulevia ulkomaalaisia alkaisin vähitellen hakeutua maaseudulle, missä asuminen on halvempaa ja voi ainakin yrittää saada elannon täydennystä kasvattamalla kasveja omalla pienellä peltoläntillä. Kehitysmaista tulevat ulkomaaleiset kykenevät nimenomaan maataloustöihin. Siitä heillä on kokemusta.<<

Aiemmassa kommentissani totesin, että "Maahantulijoiden laaja muutto maaseudulle lienee mahdollista vasta toisen tai kolmannen siirtolaispolven aikana eli kun tulleet ovat sopeutuneet suomalaiseen yhteiskuntaan."

Täsmennän tuota sen verran, että maahantulijat ovat enimmäkseen kotoisin aivan erilaisista ruokakulttuureista, eivätkä heidän viljelykasvinsa useinkaan edes menesty Suomessa. Tällaisia ovat ainakin riisi ja tietyt hedelmät. Syksyllä 2015 saimme lukea ja kuulla mediasta, että jossain vastaanottokeskuksessa oli syntyä kapina, kun suomalaiset ymmärtämättömyyttään tarjosivat vieraille kaurapuuroa, perunaruokia ja muita täkäläisiä ruokia, eivätkä päivittäin riisiä sekä kanaa tulisilla mausteilla ja muita etelän maiden herkkuja. Mahdettiinko syöttää peräti sianlihaa, eikä nautoja ja lampaitakaan ollut teurastettu tainnuttamatta viillolla kaulaverisuoneen pää Mekkaan päin.

Päästyään vastaanottokeskuksista maahantulijat suuntasivatkin Helsinkiin, jossa on lukuisia etnisiä ravintoloita, joista saa myös halal-lihaa.

En siis usko, että ainakaan ensimmäinen siirtolaissukupolvi on valmis viljelemään ja syömään suomalaisia kasveja. Sitä paitsi se on saapunut maahamme valtaosin kaupungeista, eikä siis ole tottunut ensinkään viljelemään yhtään mitään, vaikka kehitysmaiksi heidän lähtömaansa luokiteltaisiinkin.