Yksinäinen kesä.

On mullakin samankaltaisia ajatuksia. Teen kahta osa-aikatyötä enimmäkseen öisin ja iltaisin. Toisessa niistä joudun olemaan aina yksin, ja toisessa on muitakin, mutta keskustelu on hankalaa melun takia. Käyn äidilläni kerran pari viikossa, ja isälläni silloin tällöin. On mulla ollut muutamia kavereita lähivuosina, mutta yhteydenpito loppunut melkein kokonaan. Koen yksinäisyyteeni olevan monia syitä: koen tulleeni hyväksikäytetyksi, huijatuksi, kiusatuksi ja pompotetuksi joissain ihmissuhteissa. En aina oikein luota kaikkiin ihmisiin. Uskon myös, että monet luonteenpiirteeni, kuten arkuus, liika kiltteys, nirsous, introverttiys ja hyväuskoisuus ovat syynä yksinäisyyteeni. Mua on myös kiusattu koulussa. Myönnän myös olevani välillä itsekäs ihminen.

Minkä ikäinen olet ja minkälaisia elämänkokemuksia sulla on?

Minulla on kanssa samankaltainen tilanne, käyn osa-aikatöissä. Rahaa on muttei kavereita. Joitain netti tuttavuuksia. Voihan se olla, että niiden profiilien takana voi olla ihan kuka vaan mutta kaikki merkit viittaa "aitoihin" ihmisiin. En ole aina ollut yksin mutta minulla on samankaltaisia kokemuksia kuin edellisellä kirjoittajalla kiusaamista ja poissulkemista. Ymmärrän tuon, että on vaikea luottaa ihmisiin..

Ikävää on olla yksin mutta voi lohduttautua ajatuksella että sekin asia vielä korjaantuu ja löytyy ihmisiä ettei tarvitse koko ikäänsä olla yksin. Tosin se vaatii itseltäkin jonkinlaista aktiivisuutta. Kotoa ei tule kukaan hakemaan.

Yksinäinen kesä.Erakkoelämää kerrostayksiössä.Alkaen 2010.
Lapsia jotka ovat jo aikuisia tapaan 2-3 kertaa vuodessa.
Ikävä kyllä tähän on tottunut.
Lääkäri kirjoitti Ketipinor reseptin.Ilman sitä ei tästä erakkoelämästä selviäisi millään.Ketipinor vie pois lähes kaikki tunteet.