Täällä Pohjantähden alla/Petri Laaksonen

Tuo kappale on aika synkkä, kuten kai oletetaan suomalaiseen mielenmaisemaan sopivan. Onkohan mitään muuta maata, Venäjän ja Suomen lisäksi, jossa kansa rakastaa yhtä paljon kaikkea negatiivista, kuten heavy metalia. Ei ihme, ettemme pärjää oikein missään, kateus on voimissaan ja kotiväkivalta kukoistaa.

Itse asiassa otin kyseisen kappaleen esille siksi, koska omassa elämässäni on ollut aika paljon menetyksiä, niin läheisten, kuin materiaalisen ja elämään liittyvien menetysten kohdalla.

- Siksi ehkä on ollut jonkinasteinen jopa depis, kyseisen kappaleen esille tuomisessa.

Suru läheisten poismenon takia on ollut musertava. -Kaiken muun lisäksi.

Itse asiassa minun olisi pitänyt valita tähän itseäni paljon koskettavaan aiheeseen Petri Laaksosen esittämä kappale: Anna Minun Mennä.

Se olisi sopinut tarkoitusperiin huomattavasti paremmin.

- Anteeksi, jos otsikko johti jotenkin harhaan.

Kyseinen kappale: Anna minun mennä, kuvastaa paremmin niitä tuntoja, joita läheisten poismeno on minulle tuottanut.

Täällä Pohjantähden alla -sanoista tuli mieleen toinen kappale, 80-luvulta, Kari Tapion, Olen Suomalainen:
https://www.youtube.com/watch?v=7RJP_z--08Q

Tämän biisin alkuperä on italiassa, Toto Cutugno, L'Italiano:
https://www.youtube.com/watch?v=syc78JzHGTs

Tämä ei ole ollenkaan synkkä kappale mielestäni mutta 80-luku oli muutenkin onnellisempi ja optimismisempi kuin enää koskaan sen jälkeen, 90-luvun lama tappoi ja vähintäänkin nujersi suomalaiset henkisesti :(

Kyllä, kappale koskettaa ja tuo mieleen rakkaita muistoja ja suuren menetyksen surun.
Jostain syystä tämän kuullessani alkavat kyyneleet virrata olinpa sitten kotona tai vaikka kaupassa. Kappale tuo mieleeni yllättäen menehtyneen sisareni ja tavallaan repii rikki sydämeni aina uudelleen vuosien jälkeenkin, vaikka valtavan kaunis onkin.
Toivoisin, että vielä joskus voisin kuunnella sen itkemättä.