Olen 46-vuotias mies. Minusta tuntuu, että olen jo nähnyt kaiken, mitä tämä maailma voi tarjota.
Olen elänyt villinä ja vapaana. Olen elänyt avioliitossa. Olen kasvattanut lapseni murrosikään. Olen matkustellut. Olen elänyt sosiaaliturvan varassa. Nykyisin elän kohtuullisen hyvin toimeentulevana.
Olen harrastanut erilaisia asioita , minulla on ollut paljon seksikumppaneita, seurustelusuhteita, olen ollut rakastunut, ihastunut, kokenut hienoja elämyksiä, nähnyt kaiken.
Nykyisin haluaisin vain pois täältä. Mikään ei innosta, olen masentunut. Ajattelen kuolemaa päivittäin. Itsemurhaa en uskalla tehdä, enkä haluakaan, vaikka kuolemaa usein toivonkin.
Maailmanmeno on mielestäni täysin sairasta. En ymmärrä kuinka ihmiset jaksavat päivästä ja viikosta toiseen käydä töissä, kaupassa, pyörittää oravanpyörää...
Olen kyllästynyt kaikkeen. Omaan elämääni, toisten elämään (se minkä luen ja näen siitä sosiaalisesta mediasta), julkkisten elämään, politiikkaan, kaikkeen, huvituksiin ja velvollisuuksiin, päihteisiin ja päihteettömyyteen, uutisiin, toimittajiin, tyhjän toimittajiin, yhteiskuntaan ja kaikkeen, mitä tämä maailma voi ikinä ihmisille tarjota.
Ainoa asia, jota odotan, on maailmanloppu. Tulkoon se Jeesuksen paluun tai meteorisateen tai maanjäristyksen ja tulivuorten purkausten tai ydinsodan kautta.
Olen elänyt villinä ja vapaana. Olen elänyt avioliitossa. Olen kasvattanut lapseni murrosikään. Olen matkustellut. Olen elänyt sosiaaliturvan varassa. Nykyisin elän kohtuullisen hyvin toimeentulevana.
Olen harrastanut erilaisia asioita , minulla on ollut paljon seksikumppaneita, seurustelusuhteita, olen ollut rakastunut, ihastunut, kokenut hienoja elämyksiä, nähnyt kaiken.
Nykyisin haluaisin vain pois täältä. Mikään ei innosta, olen masentunut. Ajattelen kuolemaa päivittäin. Itsemurhaa en uskalla tehdä, enkä haluakaan, vaikka kuolemaa usein toivonkin.
Maailmanmeno on mielestäni täysin sairasta. En ymmärrä kuinka ihmiset jaksavat päivästä ja viikosta toiseen käydä töissä, kaupassa, pyörittää oravanpyörää...
Olen kyllästynyt kaikkeen. Omaan elämääni, toisten elämään (se minkä luen ja näen siitä sosiaalisesta mediasta), julkkisten elämään, politiikkaan, kaikkeen, huvituksiin ja velvollisuuksiin, päihteisiin ja päihteettömyyteen, uutisiin, toimittajiin, tyhjän toimittajiin, yhteiskuntaan ja kaikkeen, mitä tämä maailma voi ikinä ihmisille tarjota.
Ainoa asia, jota odotan, on maailmanloppu. Tulkoon se Jeesuksen paluun tai meteorisateen tai maanjäristyksen ja tulivuorten purkausten tai ydinsodan kautta.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Et varmaan ole uskossa... anna elämäsi Jeesukselle, hän antaa elämään ilon ja tarkoituksen ja mielekkyyden ja turvan! Paras tietämäni opettaja on Tapani Suonto, häneltä löytyy paljon opetusta netistä mm. youtube, tv7, radioDei ja ko. seurakunnan oma tv-kanava oneway.tv. :) :) :) https://www.youtube.com/results?search_query=Tapani Suonto
Toki myös Raamattu ja rukous ja seurauntayhteys käyttöön ja käy vaikkapa tänä sunnuntaina ehtoollisella, se se vasta voimaa antaakin! raamattu.fi <- tuolta löytyy Raamattu jos ei muuten löydy. Mielialanousee usein nopeasti kun alkaa lukemaan Raamattua. Itsemurhaa älä tee, siinä ottaa ison riskin että joutuukin ikuisiksi ajoiksi pahalle puolelle! Rukoilen puolestasi! <3
Samaa mieltä. Oma henkinen kasvu on avain onnellisuuteen. Materiasta sitä onnea ei löydy.
Noita opetuksia kuuntelemalla nukahtaa myös iltaisin rauhoittavaan, höiriöttömään uneen. :)
Olen antanut elämäni Jeesukselle. Ei auta sekään, paitsi siltä osin, että Raamatusta löytyy paljon tekstejä, joihin on helppo yhtyä.
"Maailmassa teillä on ahdistus"
"Turhuuksien turhuus..."
"Monen ahdistuksen kautta..."
Jne.
Uskovalle ei luvata auvoista elämää vaan päinvastoin.
Olen antanut elämäni Jeesukselle. Ei auta sekään, paitsi siltä osin, että Raamatusta löytyy paljon tekstejä, joihin on helppo yhtyä.
"Maailmassa teillä on ahdistus"
"Turhuuksien turhuus..."
"Monen ahdistuksen kautta..."
Jne.
Uskovalle ei luvata auvoista elämää vaan päinvastoin.
Kaikkia Jumalan miehiä (ja naisia), lähtien Abelista ja päättyen Johannekseen, vainottiin, he kulkivat monen ahdistuksen, vankeuden, masennuksen, ahdingon, syytösten, fyysisten kidutusten, henkisten kidutusten kautta kohti voittopalkintoa.
Sen sijaan nykyisillä "uskovilla" näyttää olevan tärkeintä että on kivaa, kliffaa, mukavia lautapelihetkiä, yhdessä ilkakointia, siansaksaa puhuen ja toinen toistaan kusten silmään.
Usko vain lisää ahdistusta. Kun huomaa miten paha ja epäoikeudenmukainen tämä maailma on. Uskonto ja filosofia ovat kaksi asia joista olisi minunkin kannattanut pysyä kaukana sillä mitään varsinaista iloa nuo eivät ole minun elämääni tuoneet. Päinvastoin.
Olen elänyt 27- vuotiaasta asti yksin, muutamaa lyhyttä seurustelusuhdetta lukuunottamatta. En ole ruma, enkä tyhmä. Toisaalta mikä pakko kaikkien on elää samalla tavalla? Olen keskittynyt työhöni ja uraani. Välillä on mennyt paremmin ja välillä huonommin. Viimeiset kolme vuotta on ollit vaikeaa ja olen alkanut jälleen kerran vakavasti kyseenalaistamaan sitä, miksi tänne on syntynyt ja miksi elämä on niin vaikeaa? Kun on yksin, eikä ole ketään kenelle puhua ongelmistaan on vaikea säilyttää elmänuskoaan. En olisi koskaan nuorempsna uskonut, millaista helvettiä elämäni tulisi olemaan kun olen vanhempi.
No+niinhän+se+maailmanmeno+onkin+sairasta+ja+kyllästyttävää.+Toisaalta+et+mitenkään+tiedä+kaikkea+maailmasta,+joten+sen+arviolta+99+%:n+puolesta+et+osaa+sanoa,+olisiko+se+sairasta+tai+kyllästyttävää.+
Mitkä asiat ovat sairasta maailmassa?
Helpompi on tehdä luettelo, mitkä asiat eivät ole sairasta.
Ja siitä tulee lyhyt luettelo.