itsenäistä sielua olemaan yhdessä?
Ollaankohan kaksi liian
Anonyymi
39<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 39
Vanhimmat
Jännä että pidetään homona jos ei raportoi tänne kaikkee mut siinä ei itsessään sitten ookaan mitään epäilyttävää.
Millaiten ollaan LIIAN ITSENÄISIÄ SIELUJA?
Yhdessäolemisen tapoja on monia.
Ennemminkin kaikki vaatisi tässä vaiheessa luottavaista, jopa brutaalin rehellistä ja lempeää kommunikointia. Sekä näkemistä. Minusta ei vielä voi sanoa mitään siitä millaisia oltaisiin yhdessä. Ei siitä toimisiko se eikä siitä eikö se toimisi. Olen sitä mieltä kuitenkin, että äänestän jonkinlaisen yhdessäolon toimimisen puolesta ainakin siinä tapauksessa, jos vastapuolella on yhtä paljon rakkautta ja tahtoa kuin itselläni on.
Koen, että sieluni on sinun sielusi vieressä ihan joka tapauksessa.
Olipas jotenkin mukava kirjoitus. Kiitos!
Mä nyhjään kotona kyljessä ja noin,mutta ihan vapaasti voi mennä menojaan. Samaa toivon, mutta olen kyllä kotonakin viihtyvää sorttia. Ei tarkoita sitä,että toisenkin tarttis olla siin koko ajan.
Sama fiilis. Tämä nyt on raastavinta ikinä. Ja jos ei ala niin loppuu- en jaksa!
Ihana viesti! Aikaisempi vastaus ei ollut ap:lta! Yhdessäoloa, avointa keskustelua vaadittaisiin.. Sieluni on paljon sielusi kaltainen, näin tuumin.
Tää oli harvinaisen hyvä vastaus täällä.
Hän ei ainakaan ole koskaan jutellut mulle, eikä näin ollen tunne mua. En usko että pystyisi tällaista analysoimaan.
Ei olekaan sitten sulle
En tiedä.
Minulle on joskus joku sanonut että olen liian itsenäinen mies sellaiseen yhdessäoloon koska en tottele naista tai toisaalta juokse naisen perässä. Kuulemma juuri vääränlainen.
Valitettavasti odotan naiselta aktiivisuutta ja huomannut että nämä "itsenäiset" naiset tahtovat olla varsin passiivisia ja itseriittoisia myös parisuhteessa. Se ei minulle riitä. Tahdon antaa hellyyttä ja huomata että toinen myös välittää.
En tyydy mihinkään muuhun.
Tunnekylmyys ei ole itsenäisyyden tai naiseuden tai kypsyyden merkki. Vaan tunteettoman laskelmallisuuden ja epäinhimillisyyden.
Edellinen ei siis tarkoita jatkuvaa toisessa riipuskelua omalta puolelta tai toiselta. Koska on sitten se toinen ääripää että henkilö käskee miehen tehdä kaiken.
Aivan samoin alussa on äärimmäisen raskasta miehenä tehdä aloitteet jne. kun nainen vai odottelee, katselee vierestä ja ohjailee haluamaansa suuntaan koskaan todella tekemättä mitään itse.
Sellainen on mielestäni äärimmäisen vastenmielistä.
ue alta, mitkä kuusi piirrettä yhdistävät itsenäisiä ja itsevarmoja naisia. Kuinka monesta tunnistat itsesi?
1. Hän ei kysy lupaa keneltäkään.
Hän tietää, mitä tekee, eikä pelkää tehdä sitä. Hän ei myöskään pelkää seistä valintojensa takana ja ottaa niistä täyden vastuun.
2. Hänellä on selkeät mielipiteet.
Itsevarma ja itsenäinen nainenuskaltaa avata suunsa eikä hän pelkää ilmaista mielipiteitään. Hän ei ole hajuton tai mauton, vaan vahva ja osaa perustella mielipiteensä ja kantansa.
3. Hän ei kaipaa hyväksyntääsi.
Itsenäinen nainen saa riittävää tyydytystä ja voimaa siitä, että hän kokee tekevänsä asiat kuten haluaa, ja hän näyttää siltä, kuin itse haluaa. Hän ei kaipaa, eikä tarvitse, muiden mielipiteitä ollakseen itsevarma.
4. Hän uskaltaa ottaa kunnian teoistaan.
Jos itsenäinen nainen onnistuu, hän ei pelkää näyttää sitä. Hän iloitsee ja juhlii etenemisestä ja onnistumisista, eikä piiloudu teeskennellyn vaatimattomuuden taakse.
5. Hän ei yritä saada ihmisiä pitämään itsestään.
Älä käsitä väärin, itsenäisistä naisista on usein helppo pitää. Se, pitävätkö kaikki heistä, ei kuitenkaan ole heille tärkeää. Heille tärkeintä on elää elämää uskollisena itselleen ja omille tavoitteilleen ja haluilleen. Jos jotkut eivät pidä heistä sen takia, ei se heitä hetkauta juurikaan.
6. Hän ei pelkää - häntä pelätään
Itsenäinen nainen ei tarkoita olla pelottava. Hänen itsevarmuutensa ja riippumattomuutensa vaan saa aikaan sen, että hän näkee valheiden ja teeskennellyn itsevarmuuden läpi. Tämän vuoksi monet pelkäävät itsenäisiä naisia. Itsenäiset ja itsevarmat naiset ottavat tilan haltuun paikalle saapuessaan, ja kaikki, jotka eivät aidosti ole itsevarmoja ja itsenäisiä, mutta esittävät sellaisia, joutuvat myöntämään mielessään, että paikalle on nyt saapunut todellinen alfa-naaras.
https://www.voice.fi/suhteet/a-79592
"että paikalle on nyt saapunut todellinen alfa-naaras."
Lapsen tasoista tekstiä.
Juuri sellaista nykypsykologian "miten ruokit sisäistä narsismiasi kukkimaan" tyyppistä höpönlöpönpöppöä.
Alfa-naaraita ei ole olemassa.
Kyllä on olemassa. Koirissa.
https://www.stara.fi/2016/07/09/oletko-alfanaaras-naista-merkeista-tunnistat/
Merkit joista tunnistat oletko alfa naaras!
Jätän tämänkin väliin 😏 onko alfanaaras ihmisessä sama, kuin lukemattomat naisoletetut ihmiset, joilla on kuningatarkompleksi?
Itse olen lähinnä ihmisraunio. Kyllä se estää myös loistavasti sen, ettei mitään voi tulla. Tajusin lopulta, että en halua kuormittaa omilla paskoillani ketään.
Raunioiltakin voi alkaa kasvamaan jotain kaunista, kun antaa sille kasvulle aikaa. Toki oma elämä kannattaa laittaa kuntoon ennen kuin siihen toista ottaa, koska parisuhteessa joutuu ainakin jossain määrin kantamaan toisenkin ihmisen asioita. Kukaan ei ole kuitenkaan toivoton tapaus. Ei kannata luopua toivosta itsensä tai minkään muunkaan suhteen. :)
"..... kannattaa laittaa kuntoon.... toista ottaa..." Liian suuret haasteet, sanon.
Anna itsellesi aikaa ja hanki myös ulkopuolista apua tarvittaessa. Ei tarvitse yksin yrittää itseään palasista koota eikä tarvitse täydelliseksi yrittää myöskään muuttua. Armollisuus itseään kohtaan on usein se vaikea asia.
Piti lisätä yksi asia vielä tuohon edelliseen kommenttiini. En usko, että ihminen itseään pystyy ehjäksi tekemään, vaikka ihmisessä on periaatteessa voimavarat vaikka mihin; kestää kaikenlaista ja nousta pystyy yhä uudelleen ja uudelleen. Ei ihmisen edes tarvitse yrittää koota palasista itse itseään uudelleen. Ajattelen, että se kuuluu Jumalalle. Kun ihminen vapautuu/paranee/eheytyy Jumalan hoidossa, siitä puuttuu se omavoimainen pakolla tekeminen. Silloin se eheytyminen tapahtuu levosta käsin. Uskon ja tiedän, että Hän haluaa korjata kaikki särkyneet, johtuipa se oma tilanne omasta tai muiden syistä tai niistä molemmista. Se on myös tarkoitettu ja tarjolla kaikille. Kuulolla 24/7 eikä maksa mitään. :)
No jo on prkl, kun tarjotaan ratkaisuksi uskoa Jumalaan. Usko sinä vaikka joulupukkiin, jos haluat.
Minä uskon Jumalaan, kenellä on kaikki valta ja voima eikä hänelle ole mikään tai kukaan mahdotonta. Suukkoja päivään kuitenkin sinullekin! ;)
No olen kyllä rukoillut, mutta ei minua ole kuultu. Miksi minä en kelpaa sitten Jumalalle? Miksi joku toinen on parempi?
Kyllä sinä kelpaat. Kaikki kelpaa. Itsekin ihmettelen Jumalan hiljaisuutta tai hiljaa olemista välillä. Silloinkin ajattelen, että Hän kyllä kuulee/kuuntelee. Sitten on asia erikseen hiljentyykö/opetteleeko kuulemaan Jumalaa. :)
En tiedä. Minussa on se vika, ehkä, että en pidä sinusta tarpeeksi lujaa kiinni. Ajattelin että nyt se muuttuu jo vuosia sitten, ja olinkin välillä erilainen, mutta palasin kuitenkin vanhoihin tapoihini, ei kauaa sitten.
Tuleva vaimoni ja minä ei olla itsenäisiä. Me ollaan yhtenäisiä. Me kuulutaan aina yhteen. Ei oo eikö tuu ketään toista. Se on varmaa, ollaan semmosia.
Tämä oli ihana! Niin varmuudella kirjoitettu. Arvostan tuota varmuutta! Kaikkea hyvää teille!
Taidetaan olla vähän samanlaisia. Minäkään en viihtynyt päiväkodissa. Sanoin äidilleni että siellä on pahaa ruokaa ja sitten minun ei tarvinnut enää mennä. Käsitin että sinulla on ollut jokin vastaava tilanne.
En varmaankaan ole kaivattusi, mutta kirjoituksestasi tuli mieleen oma kokemukseni. Olin itse tarhassa tasan viikon. Viimeisenä päivänä maksoi äiti markan kolikoilla minun hoitoni. Tuon jälkeen sain olla kotona, sairastavan isäni kanssa. Ehkä elämäni paras vuosi ja sitten alkoikin koulu. Hoidossa tosin olin ollut jo 1-vuotiaasta lähtien naapurissa.
Näin ne penskat hyppyyttää vanhempiaan kuin jojoa. Vanhemmat pomppii kuin vieteriukot siten miten penskansa pikku vääpelinä määrää.
Kun pikku vääpeli karjasee ettei tarhaan tahdo niin vanhenpi tutisee ja tottelee.Siinä on vanhemman ja lapsen roolit kääntyneet väärin.
Ei se noin mennyt. Olin aikaisemmin ollut päivähoidossa. Ja koska isäni oli kotona sairaseläkkeellä, oli meillä mahdollisuus olla yhdessä ja tutustua. Sain siitä voimia elämän karikoilla ja arvokkaan muiston isästäni. Hän oli tinkimätön arvomaailmassaan ja kaikin puolin hieno ihminen. Teki kuolemaa tuolloin.
En ole ollut ikinä päiväkodissa hoidossa, vain töissä.
Annanpa varma tunniste, kuka siellä?
Voi sinua miestä kun aina valvot. Minä olen nyt poikkeuksellisesti valveilla. Huomenna on iltavuoro, joten ei tarvitse herätä niin aikaisin. On käsittämätöntä, kun tunnut nukkuvan niin vähän. Miten sinä oikein jaksat...Minä olisin noin vähällä nukkumisella hermoraunio.
Voihan sitä olla erikseen yhdessä. Tapailee vain silloin tällöin.
Ei sovi yhteen, koska molemmat seisovat omien valintojen sanomisten jopa uskomusten takana jatkuvasti sukset ristissä. Mutta jos molemmilla on tavoitteita n7in voivat onnistua yhdessä.
Jep jep. Pystyy olemaan yhdessä. Kumpikin kunnioittaa toisen rajoja. Kumminkin luulen ettei se ole mahdollista. Koska rakkaus voittaa kaiken ja se yhdessä olemisen halu voittaa kaiken. Vai osaako viisaammat komentoida tähän paremmin?
Ollaan, en tarvi enää naista mihinkää tässä elämässä et ny jäit ilman häitä 😹