Suomen talouskasvu ja hyvinvointi perustuu jatkossa entistä selkeämmin luovuuteen ja tuottavuuden kasvuun. Luovuus mahdollistaa tuottavuuden kasvun, joka on puolestaan edellytys hyvinvoinnin kasvulle. BKT:lla mitattuna elintasomme on nyt noin 12 kertaa niin suuri kuin 100 vuotta sitten, vaikka asukasta kohti tehtyjen työtuntien määrä on pienempi. Tämä siis tarkoittaa sitä, että saamme parempaa elintasoa vähemmällä työmäärällä, koska työn tuottavuus on kasvanut tällä ajanjaksolla 14-kertaiseksi.
Yleisesti voidaan sanoa, että uusien työpaikkojen määrä tai työajan pidentäminen nostavat tulotasoamme kertaluonteisesti, mutta eivät lisää tulojemme kasvuvauhtia pitkällä aikavälillä. Tosin Suomessa, missä vain reilut puolet työikäisestä väestöstä on töissä, on tässäkin haastetta kerrakseen. Työttömyys kasvattaa meidän oloissamme vain tuottavuusvaatimuksia työntekijöille ja yrityksille, eikä vahvista oman elämän hallintaa puhumattakaan luovuudesta.
Suomen vaurauden kasvu oli nopeaa 1960-70-luvuilla. Tämä perustui ns. "Suomi ilmiöön", josta tällä hetkellä käytetään nimitystä "Kiina-ilmiö". Kopioimme siis muualla kehitettyä teknologiaa ja käytimme sitä hyväksemme jalostaaksemme omia raaka-aineitamme. Nyt tilanne on muuttunut, kuten tiedämme. Suomalaiset yritykset ovat joillakin teollisuuden aloilla teknologiajohtajia ja muut kopioivat meitä.
Kun kerran luovuus on talouden keskeinen moottori, on tietenkin kysyttävä mistä luovuus syntyy ja miten sitä voidaan vahvistaa. Kannustavuus on yksi luovuuden tärkeimpiä lähteitä. Kun koemme, että saamme olla parhaimmillamme, yleensä myös ponnistelemme toteuttaaksemme itseämme. Kannustavassa yhteiskunnassa onnistuminen on positiivista ja siihen pyritään. Toisen onnistuminen ei ole toisilta pois. Yhteiskunta on kannustava, mikäli työn tekeminen on aina kannattavaa ja menestyminen palkitsevaa.
Luovuutta vahvistaa vahva osaaminen sekä moniarvoinen ja suvaitseva yhteiskunta. Yksi keskeinen syy Kalifornian piilaakson huimalle korkeanteknologian yritysten menestykselle on ollut se, että alue on ollut parhaiten avoin uusille ajatuksille ja eri kulttuureille. Liki puolet kaikista perustetuista korkeanteknologian yrityksistä piilaaksossa on ulkomaalaisten, lähinnä aasialaisten perustamia. Myös Suomeen tarvitaan lisää monikulttuurisuutta.
Luovuuden kannalta keskeinen tekijä on myös työyhteisön toimivuus ja ilmapiiri. Työelämän laadullinen uudistaminen on aiempaa tärkeämpää siksi, että rutiinityön määrä vähenee ja työelämä, samoin kuin taloudellinen toiminta on yhä riippuvaisempaa luovuudesta. Myös työaikakysymyksiin ja työnteon organisointiin liittyvät ratkaisut ovat entistä merkittävämpiä. Ihminen ei välttämättä koe olevansa luovimmillaan maanantaista perjantaihin kello 8 ja 15.30 välisenä aikana ja toisaalta luova työ ei välttämättä jaksotu perinteisen viikkorytmin mukaan. Tällöin esimerkiksi työaikapankin kaltaiset ratkaisut tuovat joustavuutta työelämään mahdollistaen yrityksen sopeutumisen muuttuviin tilanteisiin, luovuuden käytön sekä työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen.
Luova työ on henkisesti antoisaa mutta myös kuormittavaa. Ongelmien välttämiseksi ja nykyisen tavoitteen mukaisen 40-vuoden työuran mahdollistamiseksi, työn tekemisen laatuun on panostettava. Nykyisessä suomalaisessa yhteiskunnassa ei välttämättä olla oikealla reitillä. Kansanterveyslaitoksen mukaan uupumuksen syyt ovat 70-prosenttisesti työhön liittyviä ja 22-prosenttisesti työn- ja perhe-elämän ongelmiin liittyviä. Uusi piirre on myös se, että nuoret työntekijät ovat stressaantuneempia ja masentuneempia kuin vanhemmat työtätekevät ikäluokat. . Vuonna 2000 menetimme sairauden takia 162 miljoonaa työtuntia. Kustannukset olivat arvioiden mukaan noin 3 miljardia euroa menetettynä työaikana. Jos työelämässä jaksettaisiin keskimäärin vuoden pidempään, niin työvoimaa olisi noin 60 000 henkeä enemmän ja työtulot 1,8 miljardia euroa suuremmat.
Luova yhteiskunta mahdollistaa myös uusien toimialojen kasvun. Esimerkiksi musiikin ja muun taiteen merkitys talouden kannalta tuo entistä suurempia mahdollisuuksia kehittyvän viestintäteknologian ja elämyshakuisuuden aikakaudella. Perinteisten teollisuudenalojen ohella meidän on nähtävä kulttuurialat yhtenä tulevaisuuden kasvualana. Moni on kysynyt, miksi emme voisi menestyä nykyistä selkeästi paremmin myös pop-musiikin alalla. Ruotsissa musiikin vientitulot ovat yli 700 miljoonaa euroa, Suomessa taas vain 20 miljoonaa. Jotta kulttuurialoista voisi tulla aitoja menestysaloja, on niihin investoitava samaan tapaan kuin muuhunkin huippuosaamiseen ja tutkimukseen. Kuvataiteessa olimme maailman huippua vuosisata sitten. Pohjois-Savon vahvuuksia alalla on esimerkiksi Kuopion Muotoiluakatemia
Luovan talouden haasteisiin ja mahdollisuuksiimme kuuluu myös luova hyvinvointiyhteiskunta. Suomessa on paljon hyvinvointiosaamista, mutta esimerkiksi ikääntymisen aiheuttamista paineista johtuen myös palvelujamme on osattava uudistaa. Tavoitteena on oltava laadukkaat palvelut ja tehokkaampi palvelutuotanto. Periaatteena pitää olla, että esimerkiksi kunnissa valitaan luovin ja paras ratkaisu palvelun järjestämiseksi ilman, että tuotantomallia valitaan ideologisin perustein. Tällöin meidän on kannustettava hoivayrittäjyyden kehittymistä kuntapalvelujen kehittämisen ohella. Uusia ajatuksia järjestää palveluja tarvitaan ja se tapahtuu parhaiten vain sallimalla moniarvoisuus palvelutuotannossa. Tuottavuutta ja tehokkuutta ei voi repiä työntekijöiden selkänahasta, sillä ylikuormitettujen työtaakan lisääminen heikentää palvelujen laatua ja lisää uupumista.
Luovuus ei synny päätöksillä, mutta sen voi sallia kasvaa. Siksi on tärkeää, että ymmärrämme talouden perusteiden muuttumisen oikein, jotta osaamme muuttaa yhteiskuntaamme ja luopua niistä piirteistä, jotka eivät enää palvele hyvinvointiamme. Tässä asiassa puolueet asettuvat eri asemiin. Kokoomuksen mielestä kannustavuus on menestyksen rajoittamista tärkeämpi arvo, toisten mielestä asiat ovat päinvastoin. Kun rakennamme uutta, joudumme aina luopumaan jostakin. Jos ei muusta, niin kaavamaisista asenteista.
Yleisesti voidaan sanoa, että uusien työpaikkojen määrä tai työajan pidentäminen nostavat tulotasoamme kertaluonteisesti, mutta eivät lisää tulojemme kasvuvauhtia pitkällä aikavälillä. Tosin Suomessa, missä vain reilut puolet työikäisestä väestöstä on töissä, on tässäkin haastetta kerrakseen. Työttömyys kasvattaa meidän oloissamme vain tuottavuusvaatimuksia työntekijöille ja yrityksille, eikä vahvista oman elämän hallintaa puhumattakaan luovuudesta.
Suomen vaurauden kasvu oli nopeaa 1960-70-luvuilla. Tämä perustui ns. "Suomi ilmiöön", josta tällä hetkellä käytetään nimitystä "Kiina-ilmiö". Kopioimme siis muualla kehitettyä teknologiaa ja käytimme sitä hyväksemme jalostaaksemme omia raaka-aineitamme. Nyt tilanne on muuttunut, kuten tiedämme. Suomalaiset yritykset ovat joillakin teollisuuden aloilla teknologiajohtajia ja muut kopioivat meitä.
Kun kerran luovuus on talouden keskeinen moottori, on tietenkin kysyttävä mistä luovuus syntyy ja miten sitä voidaan vahvistaa. Kannustavuus on yksi luovuuden tärkeimpiä lähteitä. Kun koemme, että saamme olla parhaimmillamme, yleensä myös ponnistelemme toteuttaaksemme itseämme. Kannustavassa yhteiskunnassa onnistuminen on positiivista ja siihen pyritään. Toisen onnistuminen ei ole toisilta pois. Yhteiskunta on kannustava, mikäli työn tekeminen on aina kannattavaa ja menestyminen palkitsevaa.
Luovuutta vahvistaa vahva osaaminen sekä moniarvoinen ja suvaitseva yhteiskunta. Yksi keskeinen syy Kalifornian piilaakson huimalle korkeanteknologian yritysten menestykselle on ollut se, että alue on ollut parhaiten avoin uusille ajatuksille ja eri kulttuureille. Liki puolet kaikista perustetuista korkeanteknologian yrityksistä piilaaksossa on ulkomaalaisten, lähinnä aasialaisten perustamia. Myös Suomeen tarvitaan lisää monikulttuurisuutta.
Luovuuden kannalta keskeinen tekijä on myös työyhteisön toimivuus ja ilmapiiri. Työelämän laadullinen uudistaminen on aiempaa tärkeämpää siksi, että rutiinityön määrä vähenee ja työelämä, samoin kuin taloudellinen toiminta on yhä riippuvaisempaa luovuudesta. Myös työaikakysymyksiin ja työnteon organisointiin liittyvät ratkaisut ovat entistä merkittävämpiä. Ihminen ei välttämättä koe olevansa luovimmillaan maanantaista perjantaihin kello 8 ja 15.30 välisenä aikana ja toisaalta luova työ ei välttämättä jaksotu perinteisen viikkorytmin mukaan. Tällöin esimerkiksi työaikapankin kaltaiset ratkaisut tuovat joustavuutta työelämään mahdollistaen yrityksen sopeutumisen muuttuviin tilanteisiin, luovuuden käytön sekä työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen.
Luova työ on henkisesti antoisaa mutta myös kuormittavaa. Ongelmien välttämiseksi ja nykyisen tavoitteen mukaisen 40-vuoden työuran mahdollistamiseksi, työn tekemisen laatuun on panostettava. Nykyisessä suomalaisessa yhteiskunnassa ei välttämättä olla oikealla reitillä. Kansanterveyslaitoksen mukaan uupumuksen syyt ovat 70-prosenttisesti työhön liittyviä ja 22-prosenttisesti työn- ja perhe-elämän ongelmiin liittyviä. Uusi piirre on myös se, että nuoret työntekijät ovat stressaantuneempia ja masentuneempia kuin vanhemmat työtätekevät ikäluokat. . Vuonna 2000 menetimme sairauden takia 162 miljoonaa työtuntia. Kustannukset olivat arvioiden mukaan noin 3 miljardia euroa menetettynä työaikana. Jos työelämässä jaksettaisiin keskimäärin vuoden pidempään, niin työvoimaa olisi noin 60 000 henkeä enemmän ja työtulot 1,8 miljardia euroa suuremmat.
Luova yhteiskunta mahdollistaa myös uusien toimialojen kasvun. Esimerkiksi musiikin ja muun taiteen merkitys talouden kannalta tuo entistä suurempia mahdollisuuksia kehittyvän viestintäteknologian ja elämyshakuisuuden aikakaudella. Perinteisten teollisuudenalojen ohella meidän on nähtävä kulttuurialat yhtenä tulevaisuuden kasvualana. Moni on kysynyt, miksi emme voisi menestyä nykyistä selkeästi paremmin myös pop-musiikin alalla. Ruotsissa musiikin vientitulot ovat yli 700 miljoonaa euroa, Suomessa taas vain 20 miljoonaa. Jotta kulttuurialoista voisi tulla aitoja menestysaloja, on niihin investoitava samaan tapaan kuin muuhunkin huippuosaamiseen ja tutkimukseen. Kuvataiteessa olimme maailman huippua vuosisata sitten. Pohjois-Savon vahvuuksia alalla on esimerkiksi Kuopion Muotoiluakatemia
Luovan talouden haasteisiin ja mahdollisuuksiimme kuuluu myös luova hyvinvointiyhteiskunta. Suomessa on paljon hyvinvointiosaamista, mutta esimerkiksi ikääntymisen aiheuttamista paineista johtuen myös palvelujamme on osattava uudistaa. Tavoitteena on oltava laadukkaat palvelut ja tehokkaampi palvelutuotanto. Periaatteena pitää olla, että esimerkiksi kunnissa valitaan luovin ja paras ratkaisu palvelun järjestämiseksi ilman, että tuotantomallia valitaan ideologisin perustein. Tällöin meidän on kannustettava hoivayrittäjyyden kehittymistä kuntapalvelujen kehittämisen ohella. Uusia ajatuksia järjestää palveluja tarvitaan ja se tapahtuu parhaiten vain sallimalla moniarvoisuus palvelutuotannossa. Tuottavuutta ja tehokkuutta ei voi repiä työntekijöiden selkänahasta, sillä ylikuormitettujen työtaakan lisääminen heikentää palvelujen laatua ja lisää uupumista.
Luovuus ei synny päätöksillä, mutta sen voi sallia kasvaa. Siksi on tärkeää, että ymmärrämme talouden perusteiden muuttumisen oikein, jotta osaamme muuttaa yhteiskuntaamme ja luopua niistä piirteistä, jotka eivät enää palvele hyvinvointiamme. Tässä asiassa puolueet asettuvat eri asemiin. Kokoomuksen mielestä kannustavuus on menestyksen rajoittamista tärkeämpi arvo, toisten mielestä asiat ovat päinvastoin. Kun rakennamme uutta, joudumme aina luopumaan jostakin. Jos ei muusta, niin kaavamaisista asenteista.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.