Onko sellaisia enää myynnissä?
12-13-metrinen uppoumarunkoinen
Anonyymi
511513
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 51
Vanhimmat
Onhan niitä, tässä vaikka yksi sellainen:
https://nordhavn.com/brokerage/listings/n43-black-swan/
Näyttäisi firmalla olevan ihan uusikin hieman lyhyempi malli tarjolla:
https://nordhavn.com/models/n41/
Ainakin Linssen on ollut Helsingin venenäyttelyssä aktiivisesti esillä ja myyvät tuon kokoluokan uppoamarunkoisia matkaveneitä. Nordhavnilla pienin malli menee tuohon kokoluokkaan, lähin edustaja taitaa olla Englannissa.
Nordhavnilla oli aikoinaan 40 jalkainen malli, jollaisella on kierretty maapallo kahdellakin eri yksilöllä. Niitä näkee joskus myynnissä käytettynä, tällä hetkellä tuo 43 jalkainen on pienin Euroopasta löytyvä.
Uusimmalla mallilla pääsee yli 7000 meripeninkulmaa tankillisella, jos malttaa ajaa tyhjäkäynnillä kuutta solmua...
Aivan uusin malli on 41 jalkainen
Bavaria E 40, löytyy nettiveneestäkin ilmoitus.
Kaikki veneet ovat uppoumarunkoisia liikkuessaan riittävän hitaasti. Kaikkiin on myös mahdollista asentaa niin pieni kone ettei niillä uppoumakulkua kovempaa pääse. Aloittajan kannattaisi siis määritellä hieman paremmin mitä itseasiassa haluaa.
Jos tavoitteena on vaikkapa taloudellisuus uppoumakulussa, ehdotetut Linssenit ja Nordhavenit ovat kumpikin aivan käsittämättömän epätaloudellisia, eivätkä siten todellakaan vastaa aloittelijan tarpeita. En todellakaan osaa luetella kaikkia niitä veneitä jotka vastaisivat, mutta esimerkkinä lähes kaikki matkakatamaraani tyyppiset purjeveneet olisivat hyviä, ja ilman takilaa ja purjeita moottoriveneenä uppoumakulussa käytettynä vieläkin parempia. Ko varusteiden poisjättäminen onnistuu pyynnöstä varmasti useallakin merkillä uutena ostettuna, ja alentaa hankintakustannuksia. Moottorikatamaraanejakin on toki myynnissä, mutta useimmat ovat optimoituja jonkin verran suurempiin nopeuksiin, mikä lisää turhaan kulkuvastusta uppoumakulussa usein enemmän kuin purkkariversioiden köli ja suurempi peräsin. Suuremmat evät myös helpottavat käsittelyä satamissa, vähentämällä sortumista sivutuulissa.
Varmasti löytyy sopivia malleja yksirunkoisinakin, mitä kapeampi vesilinja sitä pienempi vastus, ja sitä kiikkerämpi vene on. Tämän tyyppisiä malleja on tehty suomessakin, ainakin aloittajan tarkoittamaa kokoluokkaa pienempinä.
Tarkoitukseen täysin ylimitoitettu kone lisää kulutusta kaikissa veneissä, ja on
varsin tavallinen virhe tehdasmalleissa, joita markkinoidaan uppoumarunkoisina. Ei kuitenkaan läheskään yhtä paljon kuin leveä ja syvällä uiva peräpeili tekee.
Eli kannattaisi ostaa joku iso vanha hyvärunkoinen 70/80 -luvun purjevene, kaikki purjevarusteet pois ja asentaa uusi pieni moottori. Tuosta saisi halvalla hyvän uppiksen.
Jos kölin jättää yksirunkoisesta purkkarista paikalleen, vene rullaa mastottomana ylivakaana veneenä paljon, jolloin kulku on kaikkea muuta kuin mukavaa, mutta vene on kyllä hyvin turvallinen. Syväys jää myös entiselleen, eli matalia vesiä ajatellen varsin suureksi muihin moottoriveneisiin verrattuna.
Jos painokölinkin jättää pois, muuttuu vene kenties myös vaarallisen kiikkeräksi.
Kölin keventäminen taas ei välttämättä ole edullista, mutta on toki mahdollista ja itsetehtynä voi olla lyijyköliselle ihan kohtuullinen projekti.
Maston jättäminen paikalleen parantaa merkittävästi mukavuutta jos kölikin jää entiselleen, mutta kyllähän yksirunkoinen purkkari ilman purjeita rullaa aallokossa silti ikävän paljon, vaikkei läheskään yhtä ikävästi kuin ilman mastoa.
Käytetty kölivene on siis kylläkin edullinen uppis, mutta hyvä se ei välttämättä ole. On kuitenkin hyvin taloudellinen jopa tarpeetonta painoköliä mukana raahattaessa, jos malttaa sitä käyttää ainoastaan hitaasti uppoumakulussa.
On toki vielä sellainenkin vaihtoehto, että jättää sekä painokölin että maston pois, ja modifioi siitä monirunkoisen lisäämällä ainakin toiselle puolelle kellukkeen palkkeineen. Jollei suurentunut leveys häritse on lopputulos varmasti vaihtoehdoista paras niin kulun taloudellisuuden, kulun mukavuuden, sisätilojen kuin turvallisuudenkin suhteen moottoriveneenä käytettäessä verratuna saman hankintahinnan muihin vaihtoehtoihin. Jälleenmyynnin kannalta kannattaa köli ja masto säilyttää, niin vene on edelleen mahdollista myydä purkkarinakin ilman kelluketta ja palkkeja tehdastekoisena.
Minä olen ajanut melko paljon n. 30 jalkaisella purjeveneellä ilman mastoa kanavien takia ja myös melkoisessa merenkäynnisäkin.
Siinä oli tosin kesklmääräistä matalampi köli, mutta kuitenkin yli 1,3 tonnnia.
Kulku oli erittäin mukavaa ja tasaista. Hyvin vähän rullausta verrattuna saman kokoiseen moottoriveneeseen.
Ainakin tämän kokemuksen mukaan mikään ”yli”vakaus ei tullut esiin.
Kyllä aloittaja kysyi ihan selvästi UPPOUMARUNKOISTA venettä. Ei liukuvaa ei purjevenettä eikä kattia.
Käsite uppoumarunkoinen kertoo vain sen mille nopeusalueelle suhteessa sen pituuteen valmistaja on sen tarkoittanut (taikka tarkemmin mille Frouden luvulle). Se ei kerro yhtään mitään runkojen lukumäärästä, eikä siitä onko siinä mastoa tai purjeita vai ei.
Jokainen yksirunkoisella purkkarilla ilman rikiä aallokossa muuallakin kuin netissä liikkunut kyllä tietää mitä ylivakaus tarkoittaa ja miten se käytännössä ilmenee.
Kulun tasaisuudesta nyt ei kannata edes puhua, kun heilahduksen jaksonaika jää rullauksessa vain yhden sekunnin suuruusluokkaan, ja joillakin veneillä jäädään jopa sen alle. Maston kanssa taas 3...4 sekuntia lienee aika yleistä.
Mukavuus taas edellyttäisi yli viiden sekunnin jaksonaikaa, mutta yli kymmenen sekuntia olisi tietystikin parempi.
Liukuvilla moottoriveneilläkin on paikallaan yleensä mukavuuden kannalta liian lyhyt heilahdusjakso, vaikka niiden metasentri jääkin painokölin puuttuessa huomattavasti matalammalle, mikä pidentää jaksonaikaa. Liikkeessä ollessaan liukuvan pohjan suuri heilahtelunvaimennus taas käytännössä poistaa koko ongelman.
On tässä tullut veneiltyä aivan pikkuisen enemmän vesillä kuin täällä netissä.
Vuodesta -63 eteenpäin ominpäin ”päällikkönä” ja monenlaista alusta on alla kerennyt olla.
Heilahtelujaksoja en ole mittaillut, mutta kun on tuo oma p***se oppinut vuosien varrella aistimaan erilaisia liikkeitä ja kun sen antamia signaaleja olen tottunut lukemaan, olen monista tilanteista tänne näppäimistön ääreen selvinnyt.
En tietenkään kiellä, etteikö sellaisiakin veneitä olisi, jotka muuttuvat epämiellyttäväksi ilman mastoa
Minun veneeni ei kuitenkaan sellainen ole, joten siihen ei nämä heilahtelujaksot päde.
Myös satamassa oli mukava olla ja nukkua aallokosta huolimatta.
Kaikki normaalit kyllä tietävät mitä aloittaja tarkoittaa.
Tietysti jos haluaa olla viisasteleva spede niinkuin sinä niin tähänhän voi tarjota vaikka 12 m marinetekin laituria sopivasti varusteltuna.
Veneen heilahdusjakso on suunnilleen veneen leveys. 10 s ei siis ole mitenkään mahdollinen veneen kokoluokassa. Ainakaan omien purjeveneideni mukavuus ei ole radikaalisti muuttunut maston alasotosta ja taatusti heilahdusaika ei ole tippunut sekuntiin.
Kovin paljoa en toki ole ajellut aallokossa koneella mastollakaan, kun silloin purjehditaan.
Voin mitata syksyllä heilahdusajat mastolla ja ilman.
10 sekuntia on täysin mahdollinen pyöreäpohjaisella troolarityyppisellä uppiksella. Heilahdusaika pitenee hitausmomentin kasvaessa, ja oikaisevan momentin pienentyessä. Suuret heilahdusajat saavutetaan käytännössä korkealla painopisteellä ja matalalla metasentrillä, eli pienellä GM arvolla yhdistettynä suureen hitausmomenttiin, mikä taas aiheutuu troolareissa käytetyistä rikiin kiinnitetyistä kallistuksen vaimentimista, https://images.freeimages.com/images/premium/large-thumbs/1621/16215946-shrimp-fishing-boat-with-nets-out.jpg
siis tällaisista leveistä (yleisesti leveämpiä kun veneen pituus) härpäkkeistä, jotka kastautuvat kallistuessa veteen kaukana laidan ulkopuolella, mutta jotka eivät omaa riittävästi tilavuutta kantaakseen muuta kuin korkeintaan oman painonsa. Ne eivät siis ole trimaraanin sivurunkoja. Kuvassa niissä sivupuomeissa on kiinni vain troolin köysiä, eli ne kallistuksen vaimennuksen käytettävät härpäkkeet puuttuvat. Kyllä noita sivupuomeja vaimnetimineen on maailmalla käytössä huviveneinä käytetyissäkin troolareissa, koska niillä on aivan oleellinen vaikutus mukavuuteen heilahdusjakson pidentäjinä ja kallistusheilahduksien vaimentimina.
Sinä olet palstan ainoana edes maininnut marinetekin laiturit, kenellekään muulle sellainen ei ole tullut edes mieleen. Ehkäpä tunnet itsesi palstan spedeksi ja käytät sitä nimitystä siksi toisista tänne kirjoittavista.
"Veneen heilahdusjakso on suunnilleen veneen leveys. "
Ehkä jollain veneellä onkin, muttei kaikilla. Heilahdusjakson ja leveyden vakiosuhde indikoi suunnilleen vakiota GM-arvoa. Köliveneillä GM tyypillisesti kasvaa venekoon mukana, vaikkei suinkaan lineaarisesti ja on joillain syvällä bulbikölillä varustetuilla raasereilla suuri myös suhteessa venekokoon. Esim vaikkapa open 60, Volvo 70 ja volvo 65 veneet. Eiköhän niissä kaikissa heilahdusaika (sekunteina) ole melkoisen lyhyt suhteessa leveyteen (metreinä), ja ilman rikiä ja purjeita vielä paljon lyhyempikin. Vastakkaisestä ääripäästä löytynee sellaisia veneitä kuin vaikkapa hai. Heilahdusjakso lienee rikin ja purjeiden kanssa tyynessä >> 1,5 * leveys, sillä GM on varsin pieni purjeveneeksi, ja kuitenkin hitausmomenttia löytyy moottoriveneisiin verrattuna paljon. Toki kyllähän tuo oletus oikean suuruusluokan antanee kaikille yksirunkoisille olipa riki ylhäällä taikka ei, kunhan mitään puomien päässä olevia härpäkkeitä ei ole, tai kenties jos niiden leveys lasketaan mukaan pelkän veneen leveyden sijasta?
Suomessakin on muuten pienempiä käytettyjä uppiksia ajalta ennen EU:ta, jotka ovat lähellä https://en.wikipedia.org/wiki/Angle_of_loll tilannetta, eli GM_0 on todella pieni, mutta kasvaa moninkertaiseksi kallistuman suurentuessa. Silloin heilahdusjakson aika sekunteina on moninkertainen aluksen leveyteen metreinä verrattuna, mikä mahdollistaa mukavan kulun aallokossa, eikä vene silti kaadu, koska tarvittaessa GM suurenee moninkertaiseksi kallistuman suuretessa.
Eli 3 cm < GM_0 < 6 cm, mutta samalla veneellä 30 cm < GM_max < 60 cm.
Noilla lukemilla jaksonaika on helposti moninkertainen sekunteina, verrattuna veneen leveyteen metreinä, vaikkei mitään härpäkkeitä käytetä lisäämässä hitausmomenttia.
Tietenkin kyseisen tyyppiset veneet kallistelevat reippaasti jos joku kulkee sivukannella, ainakin paikallaan. Vauhdissa tilanne voi olla toinenkin, jos pohjamuoto (tasainen litteä ja leveä pohja perässä tai kantotasot) siihen johtaa.
12-13 metrinen uppoumarunkoinen ei kyllä todellakaan kerro mitä aloittaja etsii. Vaikkapa Linssen ja perinteinen fiskari ovat varsin kaukana toisistaan. Myös jenkkityyliset troolarit ovat uppoumarunkoisia. Samoin tietysti purjeveneet ja moottoripurret.
Ei myöskään tule täysin selväksi etsiikö hän vain uusia veneitä. Uusien perinteisten uppoumarunkoisten valikoima on täysin olematon. Siis sellaisten, joissa runkomuoto on optimoitu pieneen kulkuvastukseen uppoumanopeudella kuten purjeveneissä. Siksi purjevene on validi vaihtoehto moottoriveneeksi. Isollakin purjeveneellä pääsee 6 solmua 10 hv tai allekin teholla.
Voidaan varmaan yhdistää moottorivene ja purjehduspalstat sitten koska moottorivenekin voidaan kätevästi kuitenkin varustaa purjein ja kaikki purjeveneet moottorilla. Kaikki vähän isommat purjeveneethän ovatkin jo valmiiksi moottoripurjehtijoita eli oikeastaan valideja moottoriveneitä.
"joissa+runkomuoto+on+optimoitu+pieneen+kulkuvastukseen+uppoumanopeudella+kuten+purjeveneissä.+"
Optimoinnissa pitää tietysti päättää mitkä ovat reunaehdot. Kilpakanootti tai -soutuvene on vastukseltaan paljon purjevenettä pienempi, mutta ei sinne mahdu asumaan ja ne ovat vaarallisen kiikkeriä.
Moottoriveneitä ei enää käytännössä tehdä pienillä moottoreilla, joten niiden vastusta kukaan ei mieti alhaisissa nopeuksissa. Poikkeuksena sähköveneet.
Purjeveneissä taas pieni vastus hiljaisissa vauhdeissa on erittäin tärkeää purjehdusominaisuuksien kannalta. Siinä sivussa tulee erinomainen taloudellisuus moottoriajossa kunhan pitää nopeuden kohtuullisena.
Hyvin kapea vesilinja on eduksi vasta runkonopeuden paikkeilla tai sitä ylitettäessä.
Jos+vertaat+kahta+10+metristä+ja+saman+painoista+(esim+uppouma+=2,4+m^3)+venettä,+joista+toisen+vesilinjan+leveys+on+3+metriä+ja+toisen+1,6+metriä,+on+pelkkien+runkojen+märkäpinnoissa+huomattava+ero+(>+65%+12,5+m^2+=>+20,7+m^2)+kapeamman+hyväksi.+Se+tuottaa+olennaisen+eron+rungon+vastuksessa+jo+pienillä+nopeuksilla.
2,4 tonnia on olemattoman kevyt 10 m vene, varsinkin lomakuntoon lastattuna matkastajineen. Oman purjeveneeni vesilinja on 10 m. Suurin leveys 3,28 m ja vesilinjan leveys selvästi vähemmän, oiskohan 2,7 m. Painoa tyhjänä 5,7 tonnia ja kesälomakunnossa varmasnkin lähemmäs 7 tonnia. Moottoriveneenä tietysti voisi vähentää kölin ja rikin, joiden yhteispaino melko tarkasti 2 tonnia. Toisaalta sitten polttoainetta olisi syytä ottaa reilusti enemmän. 5 tonnia voisi olla järkevämpi vertailupaino.
5 tonnilla optimileveys on suurempi ja vajaan 3 m vesilinjaleveys ei tuota kohtuutonta märkäpinta-alaa. Lisäksi moottoriveneelläkin tarvitaan vakavuutta, jotta vene ei kallistu kohtuuttomasti laidalla käveltäessä tai toisella laidalla olevan tankin ollessa täysi.
1 tai 1,6 m vesilinjalla 10 m vene olisi todella kiikkerä, varsinkin pyöreällä pohjamuodolla. Sisätilat olisivat myös varsin kapeat. Noin kapea vene ui syvällä ja turkkitaso olisi reilusti vesilinjan alla.
Tarkistin vielä, että veneeni vesilinjaleveys 5,7 tonnin uppoumalla on juuri 2,7 m. Märkäpinta-alaa on 24,9 m2, jossa on jo mukana köli (3,36 m2) ja peräsin (1,5 m2). Pelkän rungon märkäpinta-ala siis vain tasan 20 m2. Mikä on teoreettinen minimi 5,7 tonnin uppoumalle?
Taitaa puoleenväliin uponnut pallo olla pienin pinta-ala/uppouma -suhteeltaan. 1,108 m säteisellä pallolla tulisi märkäpinta-alaksi vain 7,77 m2, mutta aika huono vene se olisi.
Puoleen väliin uponneena sylinterinä säde olisi 10 m pituisena 0,602 m, jolloin pinta-alaa tulisi 18,92 m2 jo päätyjä huomioimatta. Ei taida siis 10 m vesilinjalla ja 5,7 tn painolla päästä merkittävästi alle minun veneeni 20 m2:n.
Toki veneeni on 2000-luvulla suunnitelluksi keskimääräistä kapeampi. Mutta ei niissä leveämmissäkään ole merkittävästi enempää märkäpinta-alaa. Vaikkapa First 35 painaa saman verran, suurin leveys 3,64 m, märkäpinta-ala 25,9 m2 ja vesilinjaleveys vain 2,8 m. Suurempi märkäpinta-ala tulee lähes kokonaan kölistä, jossa on n. 1 m2 enemmän alaa.
Otetaan vielä vertailuun yksi kevyt lähes 10 m vesilinjainen vene Rogers 10 M. Paino tyhjänä 3 tn. Vaikka suurin leveys on 3,69 m, on vesilinjan leveys vain 2,47 m. Märkäpinta-alaa 21,25 m2, josta kölin osuus 3,26 m2 ja peräsimien 1,1 m2 eli rungon osuus 16,9 m2. Ei kai sekään paljoa ole 3 tonnin uppoumalle? 0,446 säteinen 9,6 m pitkä sylinteri olisi 13,5 m2 ilman päätyjä.
1,6+m+leveällä+vesilinjalla+rungon+syväys+olisi+40+cm+esimerkin+runkomuodolla.
Vertaat+edelleen+köliveneitä,+vaikka+alunperin+oli+kyse+uppiksista.
4 henkeä 300 kg, 150 l vettä, 100 l polttoainetta, pelastuslautta, kumivene ja kaksi fillaria. Noista tulee reilut 600 kg. Normaalit venevarusteet (2 ankkuria köysineen, fendarit, sammuttimet, ruokalailuvälineet jne.) n. 200 kg. Lisäksi ruokaa, juomaa, vaatteita jne. Purjeveneessä päälle helposti 100 kg purjeita (sis isopurje ja rullagenua). Kyllä noista helposti tonni tulee.
Tietysti kevyenkin voi tehdä ja Rebel on tuttu vene, mutta yleensä matkaveneisiin halutaan sisustusta ja varusteita, jolloin painoa tulee.
Saaristossa ei tietysti paljoa polttoainetta tarvita, mutta kyllä itse ainakin kaipasisin nykyistä 90 l suurempaa tankkia, jos purjeita ei olisi. Nyt se riittää yleensä koko kauden.
Esimerkki 1,5 tonnin 10 m vesilinjan veneestä, jossa on matkakäyttöön asuttava sisustus mukavuuksineen?
Oman veneeni köli on lyijyä, joten 1800 kg vastaa tilavuudeltaan ~160 litraa. Peräsin on vajaat 30 litraa. Eli 5,5 tonnia olisi se tarkka vertailuarvo.
Rogers 10 M:lle vastaavasti köli 120 litraa ja peräsimet yhteensä 15 litraa.
Aika hienosäätöä on noiden huomiointi.
Omalle veneelleni muuten kokonaisvastus on 6 solmun vauhdissa n. 600 N. Siitä rungon kitkavastuksen osuus on 270 N, kölin 70 N, peräsimen 40 N. Aallonmuodostusvastus 230 N. Pelkän märkäpinta-alan minimoiminnilla ei siis pääse minimiin.
Nyt+luet+aika+huonosti,+kun+pyydät+esimerkkiä++10+metrisestä,+1,5+tonnin+veneestä,+jossa+on+matkakäyttöön+asuttava+sisustus+mukavuuksineen.
Juu+ei.+Puolipallon+muotoisella+veneellä+ei+pääse+edes+viskoosivastuksen+minimiin,+vaan+sekin+edellyttäisi+ainakin+kaksinkertaista+pituutta,+koska+Re+lukukin+vaikuttaa+asiassa.
Vastuksen ja märkäpinta-alan mietintä pitää tietysti tehdä kuormatulle veneelle. 2,6 tonnin kuormattu paino edellyttää sitä 1,5 tonnin tyhjäpainoa, jos mukaan tulee 4 henkeä muutaman viikon varusteineen, polttoainetta, vettä, ankkurit jne. Ei tuohon jää varaa enää rakennella sisustusta jne. mukavuuksia, vaan se pitää sisältyä painoon.
Eikö moottorivenekin vaadi jonkinlaisen kölin, jotta se on suuntavakaa ja ei leiju sivutuulessa holtittomasti? Märkäpintaa ja vastusta siitäkin tulee.
Varmasti 1,5 tonnia on mahdollinen, mutta vene on sitten Rebelin runko, Petterson-vene tms. varsin ahdas pituuteensa nähden ja sisustuksesta ja mukavuuksista pitää karsia. Sillä tietysti saavutetaan pienempi vastus, mutta tilaa ei ole enempää 12 m kokonaispituudella kuin 8-9 m tyypillisessä purjeveneessä. Tai tilaa oikeastaan on vähemmän.
"Eikö moottorivenekin vaadi jonkinlaisen kölin, jotta se on suuntavakaa ja ei leiju sivutuulessa holtittomasti? Märkäpintaa ja vastusta siitäkin tulee."
Vaatii satamassa (hitaat nopeudet tai jopa paikallaan), ja kovemmassa sivuaallokossa rolling liikkeen vaimentamiseen.
Suomen rannikon tai saariston selkävesille kevyessä kesätuulessa ei varmasti vaadi. Rungon 40 cm syvyys 2,6 tonnin uppoumalla 10 metrin veneessä on varmasti riittävä pitämään sorto aivan riittävän pienenä. Tuulen voima sivusuunnassa on tuollaisessa uppiksessa paljon pienempi kuin kölittömän rantakatin sivuvoimat, eikä tilanne muutu sorron suuruuden kannlata toiseksi kun huomioidaan voimakomponentin suuruuden lisäksi venevauhdin toisen potenssin vaikutus sorron vähentäjänä. Tuollainen uppis siis sortaa vähemmän ilman köliäkin vaikkapa jo 5 solmun vauhdissa.
Akseliveto tietysti yleensä on toteutettu yleensä uppiksissa kölillä, mutta S-vetolaite käy aivan hyvin uppikseenkin, ja tulee valmistusvaiheessa kokonaisuuden kannalta edullisemmaksi kun runkomuoto on paremmin optimoitu vastuksen pienentämisen kannalta hitaisiin nopeuksiin. Akselivetokin on toki mahdollista toteuttaa ilman kiintoköliä evän tukemalla laakerilla kuten purkkareissa, mutta sellainen rakenne tulee karilleajoissa kalliiksi jo pienissä nopeuksissa.
S-vetolaite (ja sen takana oleva lapioperäsin) voidaan myös suojata karilleajoja varten lyhyellä kiintoeväkölillä pienellä märkäpinnan lisäyksellä, ja sen voisi kohtuu helposti toteuttaa vaikkapa ulostulevana osana nostokölin laatikkoa. Se vähentää entisestään sortoa, vaikkei varmasti ole sitä varten tarpeellinen väylillä ajettaessa, jos suurimman kaaren vedenalainen poikkileikkaus on leveys/korkeusssuhteeltaan enintään 4.
"Vastuksen+ja+märkäpinta-alan+mietintä+pitää+tietysti+tehdä+kuormatulle+veneelle"
Edellisen linkin Bellan kuva:
https://cdn.nettivene.com/live/770887/Moottorivene-Bella-8b57812a8b05580b.jpg
Paljonko on tuossa kuvassa lattiatasolla leveyttä?
Sama saadaan helposti aikaan jo 1,6 metrin vesilinjaleveydellä ja haluttaesa enemmänkin. Eli kapeus alhaalla ei välttämättä muuta sisustusta ja sen käyttökelpoisuutta lainkaan. Säilytystila alhaalla penkkien alla vähenee, mutta sen saa pituuden lisäyksellä kompensoitua. Väittäisin että säilytystila siirtyisi käytettävyyden näkökulmasta parempaan paikkaan. Lisäksi suurempi pituus saa keulan nukkumatilan muodoltaan paljon paremmaksi (ei enää jalkoja päällekkäin), sillä nimenomaan kapeampi pää levenee silloin selvästi, kun keulaan jättää nukkumatilan eteen hieman tyhjää.
Alkuperäinen kysyjä on tainut kadota jo ajat sitten, mutta olettaisin 12-13 m venettä etsivän kaipaavan juuri noin ison veneen tiloja, ei vesilinjaa. Bella on todella pieni ja ahdas purkki verrattuna tuon kokoluokan veneisiin. Tyypillinen leveys tuossa kokoluokassa 4 m luokkaa.
12,5 m pitkän ja 4 m leveän veneen sisätilat voi laittaa myös vaikkapa 15 m pitkään ja 3,33 m leveään veneeseen. Jolloin kulkuvastus uppoumanopeuksilla pienenee olennaisesti ja hieman sitä suuremmilla nopeuksilla paljon enemmänkin. Samalla myös runkonopeus kasvaa.
Ota mallia vaikkapa tästä paljon suuremmasta veneestä:
https://dashewoffshore.smugmug.com/keyword/Wind Horse/
Ja pienennä kokoa skaalaamalla vakio mittasuhteella 0,6:1.
Skaalaaminen muuttaa kuitenkin lujuusvaatimuksia eri suunnissa eri tavalla, pintapaineen merkitys paneeleihen suhteessa voimistuu, ja globaalin taivutuskeston vaatimus pienenee. Seurauksena alumiini materiaalina muuttuu epäedulliseksi. Kerrosrakenteella pääsee kuitenkin helposti mittakaavan edellyttämään painoon lujuusvaatimukset täyttäen, ja onnistuu tarkalla suunnittelulla myös käyttäen puurimaydintä, mikä tulee halvemmaksi yksittäiskappaleena tehtynä.
Mikään ei tosin estä samalla modifioimasta hieman muotojakin, siten että vene on kannesta puoleen väliin varalaitaa suhteessa vesilinjaan selvästi leveämpi kuin isommassa Windhorse:ssa, ja varalaita suhteessa korkeampi. Alumiinirakenteisena moinen olisi kasvattanut työmäärää aika paljonkin, puuydin tai muuna kerrosrakenteisena ei paljoakaan. Silloin veneen saa myös itseoikaisevaksi 90 asteen kallistumasta ilman painolastin käyttöä. Eli aivan riittävän vakaaksi uppikseksi, jos sellainen ominaisuus kuuluu merikelpoisuusvaatimuksiin. Tuossa koossa on jo kohtuu helppoa suunnitella vene kaikki B-kategorian vaatimukset täyttäväksi. Se lienee aivan riittävä suomen rannikolla ja itämerelläkin, jos veneen toimintasäde jää johonkin 500 mpk:aan. Jos taas ambitioihin kuuluisikin atlantin ylitys uppiksella, olisi siitä kannattanut mainita jo alussa.
Videoiden ja kuvien lisäksi noista löytyy paljon muutakin, mutta eri web sivulta:
https://setsail.com/
Jos edes harkitsee uuden uppiksen teettämistä, niin kannattaa todellakin tututua modernin suunnittelun tuloksiin, eikä elää menneessä. Tuon tyyppisillä on vaan sen verran paljon etuja vanhempiin verrattuna. Niin polttoainetaloudessa kuin merikelpoisuudessakin. Pitempi runko ei lisää veneen hankintakustannuksia muihin saman sisätilat omaaviin verrattuna juurikaan, jos ymmärtää jättää osan kapeasta keulasta sisustuksen kannalta tyhjäksi. Sisustus ja varustus veneissä maksaa, ei niinkään runko, ja siinäkin työn osuus on aika suuri materiaaleihin verratuna. Työ ei pidemmällä rungolla kasva merkittävästi, jos sisustusvaatimukset pidetään samana.
Periaatteessa 15x3,33 on sama pinta-ala kuin 12,5x4, mutta käytännössä jälkimmäiseen saa paljon tilavamman ja toimivamman sisustuksen. Lisäleveys mahdollistaa vierekkäiset tuplapunkkakajuutat, avaran salongin jne.
Pitkä, kapea ja kevyt upooumavene ei todellakaan ole uusi idea. Pettersson-veneitä on tehty ja sata vuotta sitten tuolla idealla. Asiakkaat kuitenkin halusivat lisää nopeutta ja asuintilaa, joten tuollainen venetyyppi on kadonnut markkinoilta.
Pitkä ja kapea ei todellakaan ole kadonnut markkinoilta isommassa koossa. Edellisen viestin linkki todistaa tilanteen aika hyvin. Mikään superkevyt se ei toki ole, vaan pikemminkin yli vahvaksi rakennettu. Esim 18 mm paksut ikkunat, että kestää kaatumisen aiheuttaman hydrostaattisen paineen ja aaltojen iskut samassa tilanteessa. Jotkut kun haluavat nopeuden lisäksi myös merikelpoisuutta ja heillä on varaa sellaisesta myös maksaa. Liian leveästä suhteessa pituuteensa (=tilaihmeestä) sellaisia ominaisuuksia ei ole löytynyt eikä tule löytymäänkään.
Pienemmässä koossa taas sarjana tuotettu uppouma vene on kadonnut uusien markkinoilta leveys/pituus suhteesta huolimatta, koska sellaiselle ei ole kysyntää rannikoilla joissa avomeri alkaa heti rannasta. Suomen ja Ruotsin markkinat taas ovat jo kyllästetty käytetyillä veneillä.
Puhutko kenties charterveneistä?
Silloin 12,5 x 4 on useammalle perheelle helposti liian pieni paatti. Ja käytännössä ongelmaksi tulee ettei tuollaiselle hitaalle charterveneelle löydy riittävästi kysyntää.
Yhden perheen käytössä yleensä tarvitaan vain yksi parivuode, sille ainoalle parille, eli vanhemmille. Jos lapsia on enemmän, niin yleensä varmastikin haluavat nukkua ihan omissa vuoteissaan. Miksi haluaisit pakottaa heidät samaan parisänkyyn?
15*3,33 veneeseen saa kyllä mahtumaan kaksi rinnakkaista peräkajuuttaa parivuotein ja kolmannen keulaan, jos sellaista välttämättä haluaa. Mutta peräkajuuttojen väliin ei taatusti mahdu käytävää. Järkevämpää on kuitenkin laittaa sinne enemmän yhden hengen punkkia, ja niitä saa 15*3,33 veneeseen mahtumaan paljon helpommin, ilman että muu sisustus muuttuu liian ahtaaksi samalle henkilömäärälle. Ei siis välttämättä edes tarvitse laittaa useampia yksittäispunkkia samaan hyttiin, vaan jokainen saa oman! Pitempi on siis paljon käytännöllisempi muoto järkevälle sisustukselle yhden perheen käyttöön.
Laskepa huviksesi näiden paljon isompien matkaveneiden: https://setsail.com punkkien määrät. Ei noinkaan isoissa ole selvästikään tarkoitus majoittaa paljoakaan yhtä perhettä suurempia määriä ihmisiä yöksi, miksi paljon pienemmissä veneissä siis pitäisi?
Vesilinjasta+3,33+m+leveä+vene+voi+aivan+hyvin+olla+ylhäällä+kannen+tasolla+4+m+tai+enemmänkin.+Jopa+5+m+olisi+vielä+mahdollista+toteuttaa,+jos+sellaisen+välttämättä+haluaa.
Beneteau Swift Trawlereita kehutaan hitaan matkanopeuden ominaisuuksista, mutta kun moottoritehoa on hurjasti suhteessa hitaa nopeuden tarpeisiin, niin kuinka paljon tuosta on haittaa?
Voiko suurilla moottoreilla ajaa pysyvästi hitaasti?
Sattumoisin+olin+ajamassa+vajaat+20+metriä+pitkää+troolarityyppistä+jenkkijahtia+pari+viikkoa,+painoa+100+tonnia+täydessä+12+kuution+polttoainelastissa.+Kone+oli+475+hv+14+litrainen+MTU+rivikutonen,+maksimikierrokset+1850+rpm,+jolla+kulutusmittari+näytti+87+litraa+tunnissa.+Vauhtia+olisi+tyvenessä+ollut+varmaan+noin+10,5+solmua,+mutta+ajettiin+vasten+lujaa+vuorovesivirtaa+joten+en+varmaksi+tiedä.+Norminopeutena+pidettiin+7,5+solmua+ja+kierroksia+1200,+kulutus+25+litraa+tunti+eli+600+litraa+vuorokaudessa.+Etappiväli+oli+aina+6+vrk+jonka+kone+kävi+koko+ajan,+apukone+165+hv+Lugger+pyöritti+satamissa+hydraulipumppua+ohjailupotkureita+varten.+á+35+hv.+Toisin+sanoen+tehosta+oli+marssivauhdilla+käytössä+noin+40+%,+jolla+toimintaetäisyys+olisi+jotain+3600+meripeninkulmaa+tankillisella.+Isoilla+koneilla+voi+siis+ajaa+hitaasti,+joskaan+ei+välttämättä+ihan+tyhjäkäynnillä.
Kirjoitit:+"+maksimikierrokset+1850+rpm,+jolla+kulutusmittari+näytti+87+litraa+tunnissa...+kierroksia+1200,+kulutus+25+litraa+tunti+...+Toisin+sanoen+tehosta+oli+marssivauhdilla+käytössä+noin+40+%,+"
Iltapöhnässä+tehtyä+päässälaskua,+olet+ihan+oikeassa+että+25+litran+kulutuksella+teho+on+jossain+25%+pinnassa+kun+vielä+otetaan+huomioon+hyötysuhteen+huononeminen+kierrosten+ollessa+ei-optimaalisella+alueella.+Eli+siihen+7,5+solmuun+riittää+hieman+yli+100+hv+teho.+Toisaalta+leveyttä+on+yli+kuusi+metriä+ja+syväystä+kaksi,+joten+massaa+on+jonkin+verran+veden+läpi+puskettavana.
"Evävakaajat eivät missään tapauksessa ole veneessä siksi että se täyttäisi jotain viranomaisten vakausmääräyksiä, vaan ihan vain vähentämässä rullausta kulussa."
Eivät tietenkään enkä sellaista väittänytkään.
Kirjoitin että lähes samaan mukavuuteen aallokossa pääsisi ilman evävakaajiakin sellaisella runkomuodolla, jota viranomaiset ja laki ei hyväksy. Ts evävakaajien käyttö on seurausta kyseisten runkomuotojen ja painopisteen korkeuden yhdistelmän kieltämisestä, minkä johdosta valittu korvaava runkomuoto on aallokossa ilman vakaajia aivan liian epämukava.
Se on sitten tilaajan, suunnittelijan tai rakentajan oma valinta, että pituus on noin raskaaseen uppoumaan nähden niin tolkuttoman lyhyt. Seurauksena vastus on aivan tolkuton heti kun vauhtia vähänkin nostaa. Taloudellisuutta löytyy vain toista runkonopeutta hitaammissa vauhdeissa, ja silloinkin vain suhteessa venekokoon, ei tietenkään paljon pienempiin verrattuna.
Ei ole enää. Kaikki on mennyt