Tunnuslukulaite

Osaako joku sanoa mikä on noiden pankkien käyttöönotettavien tunnuslukulaitteiden toiminta periaate? Esim. pöytäkoneeseen ne ei ole yhdistetty mitenkään.
Onko siinä laitteessa mitään paristoa?

90

3543

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Toimintaperiaate on kuin taskulaskimella: syötät inputin ja saat outputin. ; )

      Paristokäyttöisiä. Tuollaisen saisi toimimaan toki myös vaikka valokennolla.

      • Anonyymi

        Hankkikan kunnon puhelin, ei tollasista ole kuin harmia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hankkikan kunnon puhelin, ei tollasista ole kuin harmia.

        Nämähän juuripa korvaavat puhelimen, se on se käyttötarkoituskin. Itse en puhelimeta välitä.


    • Anonyymi

      Miksi niitä pitäisi yhdistää pöytäkoneeseen?

      • Anonyymi

        Paapoilla ei ole kunnon puhelimia joilla homma hoituisi sormenjäljellä!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Paapoilla ei ole kunnon puhelimia joilla homma hoituisi sormenjäljellä!

        Kenelläkään fiksulla ei ole sormenjälkiä keräävää helposti sivullisen avattavaa vakoilulaitetta.


      • Anonyymi

        Haitake nimelta windows 10!

        Tietoturva varoitukset kuuroille korville!
        Ihmiset suhtautuvat todella leväperäisesti tietoturvaansa. Ihan liian helposti he ovat hyväksymässä vakoiluat tietokoneissa ja puhelimissa sekä muissa moibile laitteissa.
        W10 hän osoittautui haitakkeeksi joka kuuntelee ja katselee sekä vie kaiken koneestasi!
        Vaihka suoimaha vuolehtelija muuta valhuellisest vaitttääki


    • Anonyymi

      Jollei niitä ole yhdistetty mitenkään koneseen niin eikö se ole sitten yksi lysti minkä numerosarjan syöttää kun sitä kysytään netti-pankin sivulla.

      • Anonyymi

        Voi pyhä Sylvi! Meinaat ettei koko laitetta tarvitse naputtelee vaan summassa lukuja?


      • Se entinen pahvinen tunnuslukulista on nyt sen vempaimen muistissa, eli syötettäessä verkkopankin kysymä sarjanumero laite antaa "vastaukseksi" oikean tunnusluvun.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voi pyhä Sylvi! Meinaat ettei koko laitetta tarvitse naputtelee vaan summassa lukuja?

        Mistä ne sitten nettipankissa tietää minkä luvun siihen laitteseen naputtelee jollei sitä ole mitenkään liitetty koneseen ?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mistä ne sitten nettipankissa tietää minkä luvun siihen laitteseen naputtelee jollei sitä ole mitenkään liitetty koneseen ?

        Siinä laitteessa painetaan yhtä nappia, ja laitteen näyttöö ilmestyy
        se turvaluku, esim. Danskepankilla kuusinumeroinen luku.


      • Anonyymi

        Kyllä siihen pitää laittaa myös PIN-koodi.


      • Anonyymi
        Kollimaattori kirjoitti:

        Se entinen pahvinen tunnuslukulista on nyt sen vempaimen muistissa, eli syötettäessä verkkopankin kysymä sarjanumero laite antaa "vastaukseksi" oikean tunnusluvun.

        Danske Bank tunnuslukulaitteessa painetaan vain nappia.
        Antaa numeron 000 000 - 999 999

        Osaatko kertoa tuon toimintaperiaatteen?
        Laite ei ota minkäänlaita yhteyttä minnekään.

        Ei siis pin eikä mitään numeroita syötetä laitteeseen missään vaiheessa. Siinä on vain yks nappula.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Danske Bank tunnuslukulaitteessa painetaan vain nappia.
        Antaa numeron 000 000 - 999 999

        Osaatko kertoa tuon toimintaperiaatteen?
        Laite ei ota minkäänlaita yhteyttä minnekään.

        Ei siis pin eikä mitään numeroita syötetä laitteeseen missään vaiheessa. Siinä on vain yks nappula.

        Käsittääkseni pankki antaa laitteen veloituksetta?


      • Anonyymi

        Kyllä, verkkopankissa voi tilata. Saattoi olla saman klikkauksen takana mistä tarjottiin sovellusta puhelimeen.


      • Anonyymi

        Onneksi S-pankissa toimii sormenjälki :D


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onneksi S-pankissa toimii sormenjälki :D

        Mitä jos sormi katkeaa ja se pää murskaantuu käyttökelvottomaksi? Etpä pääse kipurahoja nostamaan!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mistä ne sitten nettipankissa tietää minkä luvun siihen laitteseen naputtelee jollei sitä ole mitenkään liitetty koneseen ?

        Se nettisivu on PANKIN tietokoneessa. Kun sä kirjoittelet ne sivulla kysytyt koodit ohjeittemukaan (ohjeet ovat siinä sivulla), niinsä pääset sinne tililles.
        Ei siellä tietenkään rahaa ole!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Danske Bank tunnuslukulaitteessa painetaan vain nappia.
        Antaa numeron 000 000 - 999 999

        Osaatko kertoa tuon toimintaperiaatteen?
        Laite ei ota minkäänlaita yhteyttä minnekään.

        Ei siis pin eikä mitään numeroita syötetä laitteeseen missään vaiheessa. Siinä on vain yks nappula.

        Sisällä on pysyväismuistipiiri(EPROM) mitä todennäköisimmin, patterivarmennettu SRAM voi olla myös. Yksinkertaistettuna, napin painaminen kasvattaa muistipiirin hakuosoitetta yhdellä, jolloin sieltä haetaan aina seuraava numero. Jos nappia painellaan turhaa, pankissa huomataan se(heillä on piirin sisältö), eikä se nyt toimintaa oikeastaan haittaa, paitsi jättää välistä pari numeroa käyttämättä. Vanhoja numeroita ei enää voi käyttää.
        Siispä em. laite on paperilappu-tunnuslukulista, jossa on paperista leikattu maski päällä, jossa numeron kokoinen reikä. Tuo reikä siirtyy sitten aina seuraavan numeron kohdalle nappia painamalla. Kukaan ei pysty nyt ottamaan em. paperista siis valokopiota.
        Entäpä sitten jos saat laitteen käsiisi ja painat nappia ja saat tunnusluvun itsellesi? Tästä syystä sitä ei edelleenkään kannata varmasti antaa kenenkään ulkopuolisen käyttöön.. Toki riittää, että käyt verkkopankissa sisällä, jotta tunnusluku menee pois käytöstä, mikäli epäilet että joku on laitettasi painellut.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitä jos sormi katkeaa ja se pää murskaantuu käyttökelvottomaksi? Etpä pääse kipurahoja nostamaan!

        Millä sinä sitten nostaisit?
        S pankissa on myös lisäksi pin koodi mutta sinä vissiin meinaat että nokalla pitäisi sitä tökkiä?


    • Anonyymi

      Tuohan on vain Nordealla käytössä. Luottokortin kokoinen laite joka antaa uusimman tunniste koodin.

      • Anonyymi

        Ainakin Danskepankin verkkopankkiin pääsee jo kyseisellä laitteella.


      • Anonyymi

        Jaa.. vai niinkin pieni laite, no vanhukset ja varmaan vähän nuoremmatkin hukkaa sen alta aikayksikön päätellen siitä että telkun kaukosäädinkin on jatkuvasti hukassa vaikka se on paljon isompi laite.


      • Anonyymi

        Ei ihme, jos pankkipalvelut maksaa!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jaa.. vai niinkin pieni laite, no vanhukset ja varmaan vähän nuoremmatkin hukkaa sen alta aikayksikön päätellen siitä että telkun kaukosäädinkin on jatkuvasti hukassa vaikka se on paljon isompi laite.

        Sain Danske Bankin tunnuslukulaitteen.
        Todella hyvin toimii.
        Sitä vaan en ymmärrä kuuna päivänä, mihin systeemi perustuu, kun pikkupalikka ei ole edes yhteydessä tietokoneeseen.
        Se vaan hatuttaa, kun meikäläiselle huononäköiselle palikan näyttö on niin pieni, että pitää käyttää suurennuslasia tunnuslukujen näkemiseksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jaa.. vai niinkin pieni laite, no vanhukset ja varmaan vähän nuoremmatkin hukkaa sen alta aikayksikön päätellen siitä että telkun kaukosäädinkin on jatkuvasti hukassa vaikka se on paljon isompi laite.

        Silmälaseja joutuu usein etsimään tai vaikka ruuvaria kun tekee jotain, mutta kaukosäädin sohvalla tai pöydällä, samoin tunnuslukulaitteen pitäisin luonnollisesti laskukansiossa, niin kuin lista nyt.


    • Anonyymi
      • Anonyymi

        Aivan turhaa hölynpölyä tuommoset direktiivit.

        "Kolme vaatimusta, kaksi on täytettävä

        Aloitetaan kuitenkin perusteista. Maksupalveludirektiivi edellyttää henkilön vahvaa tunnistamista. Se tarkoittaa menettelyä, joka täyttää vähintään kaksi kolmesta edellytyksestä:

        Jotain, jonka vain käyttäjä tietää. (Salasana tai PIN-koodi)
        Jotain, joka vain käyttäjällä on hallussaan. (Avainlukusovellus tai laite)
        Maksupalvelun käyttäjän yksilöivä ominaisuus. (Sormenjälki, kasvontunnistus)"

        Sormenjäljet ja naama voidaan väärentää. Käsi voi katketa ja tuhoutua, naama pilaantua. Tämä ei siis käy.

        Salasana/PIN voidaan varastaa siinä kuin mikä muu hyvänsä tunnus.

        Avainlukuvekotin voidaan samoin varastaa ja lisäksi luultavasti hakkeroida.

        Avainlukulistat ja nykyiset käytännöt on aivan tarpeeksi turvallisia. Mitään tuollaista kustannuksia tuottavaa lisähumpuukia ei tarvita monimutkaistamaan rahaliikennettä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aivan turhaa hölynpölyä tuommoset direktiivit.

        "Kolme vaatimusta, kaksi on täytettävä

        Aloitetaan kuitenkin perusteista. Maksupalveludirektiivi edellyttää henkilön vahvaa tunnistamista. Se tarkoittaa menettelyä, joka täyttää vähintään kaksi kolmesta edellytyksestä:

        Jotain, jonka vain käyttäjä tietää. (Salasana tai PIN-koodi)
        Jotain, joka vain käyttäjällä on hallussaan. (Avainlukusovellus tai laite)
        Maksupalvelun käyttäjän yksilöivä ominaisuus. (Sormenjälki, kasvontunnistus)"

        Sormenjäljet ja naama voidaan väärentää. Käsi voi katketa ja tuhoutua, naama pilaantua. Tämä ei siis käy.

        Salasana/PIN voidaan varastaa siinä kuin mikä muu hyvänsä tunnus.

        Avainlukuvekotin voidaan samoin varastaa ja lisäksi luultavasti hakkeroida.

        Avainlukulistat ja nykyiset käytännöt on aivan tarpeeksi turvallisia. Mitään tuollaista kustannuksia tuottavaa lisähumpuukia ei tarvita monimutkaistamaan rahaliikennettä.

        Avainlukulistat nimenomaan on varastettavissa. Tunnuslukulaitteen jos joku varastaa niin mitä sitten. Varas ei tiedä käyttäjätunnusta eikä PIN-koodia.

        Tunnuslukulaite on kännykkä jolla ollaan yhteydessä pankkiin ja pankin palvelimella on tieto käyttäjätunnuksesta ja laitteen PIN-koodista. Tunnuslukulaitteessa ei ole mitään tietoa mistään eikä sitä voi siis hakkeroida. Kaikki tieto on pankin palvelimella.


      • Anonyymi

        "Tunnuslukulaite on kännykkä" Ei todellakaan tuo luottokortin kokoinen tunnuslukulaiten ole mikään kännykkä :)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Tunnuslukulaite on kännykkä" Ei todellakaan tuo luottokortin kokoinen tunnuslukulaiten ole mikään kännykkä :)

        Onpas. Kohta kaksi vuotta olen käyttänyt sitä. Minkäs kokoinen sen sitten pitäisi olla jotta sitä voisi sanoa kännykäksi.


      • Anonyymi

        Heh. Ei tunnuslukulaitteessa ole mitään yhteyttä minnekkään. Kännykässä voi olla tunnuslukusovellus mutta se on eri asia.


      • Anonyymi

        Danskebankin tunnuslukulaite eroaa listasta ainoastaan siinä, ettei sitä voi kopioida. Muuten se on yhtä turvaton kuin numerolista.
        Eli salaa ei voi tunnuslukuja kopioida. Jos tunnuslukulaite on hallussasi, tiedät ettei kenenkään muun hallussa ole tunnuslukuja pankkitunnuksiisi.
        Asiakkaalla tunnuslukulaitteita voi olla vain yksi kerrallaan. Ehkä juuri siksi, että siinä ei ole pin koodia.


      • Anonyymi

        Eli Danske Bankin laite on paljon turvattomampi kuin Nordean.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Avainlukulistat nimenomaan on varastettavissa. Tunnuslukulaitteen jos joku varastaa niin mitä sitten. Varas ei tiedä käyttäjätunnusta eikä PIN-koodia.

        Tunnuslukulaite on kännykkä jolla ollaan yhteydessä pankkiin ja pankin palvelimella on tieto käyttäjätunnuksesta ja laitteen PIN-koodista. Tunnuslukulaitteessa ei ole mitään tietoa mistään eikä sitä voi siis hakkeroida. Kaikki tieto on pankin palvelimella.

        "Tunnuslukulaite on kännykkä jolla ollaan yhteydessä pankkiin"

        Jos t-laite olisi kännykkä ja yhteydessä pankkiin, niin miksi joudut kirjoittamaan sen antaman koodin tietokoneella pankin sivulle eikä t-laite itse lähetä koodia pankkiin?
        Silkkaa simppeliä logiikkaa tarvitaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Tunnuslukulaite on kännykkä jolla ollaan yhteydessä pankkiin"

        Jos t-laite olisi kännykkä ja yhteydessä pankkiin, niin miksi joudut kirjoittamaan sen antaman koodin tietokoneella pankin sivulle eikä t-laite itse lähetä koodia pankkiin?
        Silkkaa simppeliä logiikkaa tarvitaan.

        Koska tunnuslukulaite ei ole yhteydessä millään tavoin tietokoneessasi olevaan nettiselaimeen, jossa asioiminen mm pankin kanssa tapahtuu. Käyttäjän pitää itse näpytellä tunnuslukulaitteen näytöllä oleva tunnus selaimessa auki olevalle pankki-istunnolle.

        Lähettäähän tunnuslukulaitekkin koodin silloin pankkiin, kun selaimessa pankki pyytää näpyttelemään tunnuksen tunnuslukukorttiin ja sen jälkeen painamaan OK-näppäintä. Miten pankin palvelin muuten saisi tietää tunnuslukulaitteeseen näpytellyn koodin, ellei tunnuslukulaite lähettäisi koodia kännykkäverkon kautta ? Tunnuslukulaite ei ole missään vaiheessa yhteydessä käyttäjän käyttämään tietokoneeseen. Tunnuslukulaitteen voi ottaa mukaansa ja käyttää missä tietokoneessa tahansa riippumatta käyttöjärjestelmästä tai nettiselaimesta. Eikä tietokoneeseen tarvitse asentaa mitään ohjelmistoa eikä selaimeen mitään lisäosia. Katsos kun se tunnuslukulaite on kännykkä joka on kännykkäverkon kautta suoraan yhteydessä pankin palvelimelle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Heh. Ei tunnuslukulaitteessa ole mitään yhteyttä minnekkään. Kännykässä voi olla tunnuslukusovellus mutta se on eri asia.

        Gemalto valmistaa myös näitä tunnuslukulaitteita. Tunnuslukulaite on tyhmä pääte, jossa on näppäimistö, nestekidenäyttö, sähköpari, radiolähetin ja pienikokoinen ohjelma jolla pääsee kännykkäverkkoon.

        https://www.gemalto.com/mobile/id-security

        Gemalto on erikoistunut kännykkäverkonkautta tapahtuviin erillaisten vahvan tunnistautumisen tapoihin joista tunnuslukulaitteet ovat vain yksi tapa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Koska tunnuslukulaite ei ole yhteydessä millään tavoin tietokoneessasi olevaan nettiselaimeen, jossa asioiminen mm pankin kanssa tapahtuu. Käyttäjän pitää itse näpytellä tunnuslukulaitteen näytöllä oleva tunnus selaimessa auki olevalle pankki-istunnolle.

        Lähettäähän tunnuslukulaitekkin koodin silloin pankkiin, kun selaimessa pankki pyytää näpyttelemään tunnuksen tunnuslukukorttiin ja sen jälkeen painamaan OK-näppäintä. Miten pankin palvelin muuten saisi tietää tunnuslukulaitteeseen näpytellyn koodin, ellei tunnuslukulaite lähettäisi koodia kännykkäverkon kautta ? Tunnuslukulaite ei ole missään vaiheessa yhteydessä käyttäjän käyttämään tietokoneeseen. Tunnuslukulaitteen voi ottaa mukaansa ja käyttää missä tietokoneessa tahansa riippumatta käyttöjärjestelmästä tai nettiselaimesta. Eikä tietokoneeseen tarvitse asentaa mitään ohjelmistoa eikä selaimeen mitään lisäosia. Katsos kun se tunnuslukulaite on kännykkä joka on kännykkäverkon kautta suoraan yhteydessä pankin palvelimelle.

        "Miten pankin palvelin muuten saisi tietää tunnuslukulaitteeseen näpytellyn koodin, ellei tunnuslukulaite lähettäisi koodia kännykkäverkon kautta ? "

        Sinulla on kuuppa todella sekaisin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Avainlukulistat nimenomaan on varastettavissa. Tunnuslukulaitteen jos joku varastaa niin mitä sitten. Varas ei tiedä käyttäjätunnusta eikä PIN-koodia.

        Tunnuslukulaite on kännykkä jolla ollaan yhteydessä pankkiin ja pankin palvelimella on tieto käyttäjätunnuksesta ja laitteen PIN-koodista. Tunnuslukulaitteessa ei ole mitään tietoa mistään eikä sitä voi siis hakkeroida. Kaikki tieto on pankin palvelimella.

        Veikkaanpa. että jos/kun tunnuslukulaite varastetaan, niin on vain ajan kysymys, että varkaat oppivat saamaan laitteen tiedot käsiinsä myös ilman PIN -koodia.

        Ja voihan varas jo ennen laitteen varastamista vakoilla, kun käyttäjä itse näppäilee sen PIN -koodin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Veikkaanpa. että jos/kun tunnuslukulaite varastetaan, niin on vain ajan kysymys, että varkaat oppivat saamaan laitteen tiedot käsiinsä myös ilman PIN -koodia.

        Ja voihan varas jo ennen laitteen varastamista vakoilla, kun käyttäjä itse näppäilee sen PIN -koodin.

        Tunnuslukulaitteen ja sen pin-koodin lisäksi tarvitaan pankin sivulle kirjoitettava käyttäjätunnus, joka olisi parempi olla vain asiakkaan päässä tai hyvin suojatussa paikassa.

        Mihin pyrit sanomisellasi?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Avainlukulistat nimenomaan on varastettavissa. Tunnuslukulaitteen jos joku varastaa niin mitä sitten. Varas ei tiedä käyttäjätunnusta eikä PIN-koodia.

        Tunnuslukulaite on kännykkä jolla ollaan yhteydessä pankkiin ja pankin palvelimella on tieto käyttäjätunnuksesta ja laitteen PIN-koodista. Tunnuslukulaitteessa ei ole mitään tietoa mistään eikä sitä voi siis hakkeroida. Kaikki tieto on pankin palvelimella.

        Kännykkä on tosi helppo varastaa ja avata jos sormenjälkitunnistus, samalla sitten pääsee pankkiin tai voi ottaa pikavippejä jne.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onpas. Kohta kaksi vuotta olen käyttänyt sitä. Minkäs kokoinen sen sitten pitäisi olla jotta sitä voisi sanoa kännykäksi.

        Kännykällä pitää pystyä soittamaan äänipuheluita, ei taida tuolla onnistua.


    • Anonyymi

      Pankit haluaa eroon pahvìsten tunnuslukukorttien teettämisestä ja jakelusta. Ovat sitten keksineet tehdä sen käyttäen direktiiviä verukkeena.

    • Anonyymi

      Tiivistettynä.
      Tiliisi on pankissa ennalta ohjelmoitu tietyt tunnusluvut. Ne, jotka sait aikaisemmin pahvisena.
      Nyt ne vaihtuvat tunnusluvut on pahvisen sijaan kopioitu laitteeseen ja niitä on paljon enemmän niitä voidaan sekotella.

      Laitetta ei tarvitse liittää koneeseen vaan ensimmäisellä käyttökerralla annettavalla koodilla naitetaan tietty laite tietyn tilin kanssa, jolloin ei ole väliä millä laitteella otat pankkiin yhteyden.

      ***
      Laitteen patterin luvataan kestävän jotain 7-> vuotta.

      • Anonyymi

        Laite naitetaan tiliin ja sitten ei olekaan valia milla laitteella tilille mennaan? Mita hourailua tuo on?

        Varmaankin luvataan mita vaan patterista... Sita ei voi tietenkaan ite vaihtaa, patteria, eihan...

        Mita jos laitteessa havaitaan yllattavia vikoja tai koira nielaisee, lapsi oksentaa sen paalle, tms ?

        Ei hjuva.


      • Anonyymi

        Onko se 1. kerralla annettava koodi paperilla vai?

        Ettei vaan voida VARASTAA? Mita?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Laite naitetaan tiliin ja sitten ei olekaan valia milla laitteella tilille mennaan? Mita hourailua tuo on?

        Varmaankin luvataan mita vaan patterista... Sita ei voi tietenkaan ite vaihtaa, patteria, eihan...

        Mita jos laitteessa havaitaan yllattavia vikoja tai koira nielaisee, lapsi oksentaa sen paalle, tms ?

        Ei hjuva.

        ”Laite naitetaan tiliin ja sitten ei olekaan valia milla laitteella tilille mennaan? Mita hourailua tuo on?”

        Joo, huolimattomasti sanottu. T-laite naitetaan tiliin, ei tietyn tietokoneen kanssa. Silloin ei ole väliä mennäänkö tilille tietokoneella, kännykällä, tabletilla tai jollain muulla keksinnöllä.

        ”Varmaankin luvataan mita vaan patterista... Sita ei voi tietenkaan ite vaihtaa, patteria, eihan...”

        Ruotsissa käytetty pidempään ja hyvin kuulemma kestää patterit.

        ”Mita jos laitteessa havaitaan yllattavia vikoja tai koira nielaisee, lapsi oksentaa sen paalle, tms ?”

        Nordea vaihtaa viallisen uuteen. N ohjeistaakin säästämään useita koodeja käyttämättä pahvisessa kortissa, jotta se on nopeasti varalla.
        Jos tapoihin kuuluu oksettaa lasta t-laitteen päälle, niin uusi maksaa 10 eur.

        ”Ei hjuva.”

        Erittäin kätevä, yhtä hyvä kuin pahvinen. Jokaisessa vaiheessa tulee Nordean toimesta tietokoneen näytölle ohje miten mennä tilille, miten vahvistaa maksut, miten tehdä verkko-ostot. Kertaakaan ei ole tarvinnut tarkistaa ohjepaperista.
        Olen nyt käyttänyt parisen vuotta. Olen vanhempi stara ja tarvitsen suoraa valoa laitteeseen, muuten näytön numeroita ei näe kunnolla, kun tulee varjoja. T-laitteessa ei ole omaa valoa näytössä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onko se 1. kerralla annettava koodi paperilla vai?

        Ettei vaan voida VARASTAA? Mita?

        ”Onko se 1. kerralla annettava koodi paperilla vai?

        Ettei vaan voida VARASTAA? Mita?”

        Se on paperilla. Toki voidaan varastaa, mutta hyödytöntä.
        Omaamalla tuo koodi ja laite ei vielä pääse tilille. Sillä koodilla naitetaan tietty t-laite tiettyyn tiliin, mutta tilille meno vaatii lisäksi saman käyttäjätunnuksen kuin pahvisessa.

        T-laite on pelkkä tunnuslukugeneraattori. Ei ole yhteydessä mihinkään.
        Voisi samankokoisia puhelimiakin olla, mutta t-laite ei sitä ole. Ja miksi olisi?
        https://www.mulletoi.com/tekniikka-ja-tuunaaminen/puhelintarvikkeet/muut-tarvikkeet/pico-rx-482-sikasnadi-kannykka


      • Anonyymi

        Yksikään pankki tuskin hyväksyy tuota linkissäsi esitettyä Picoa tunnuslukulaitteeksi. Mobiilipankin sovellusalustaksi tuo kyllä sopii.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yksikään pankki tuskin hyväksyy tuota linkissäsi esitettyä Picoa tunnuslukulaitteeksi. Mobiilipankin sovellusalustaksi tuo kyllä sopii.

        "Yksikään pankki tuskin hyväksyy tuota linkissäsi esitettyä Picoa tunnuslukulaitteeksi."

        Sinulla on kuuppa todella sekaisin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Yksikään pankki tuskin hyväksyy tuota linkissäsi esitettyä Picoa tunnuslukulaitteeksi."

        Sinulla on kuuppa todella sekaisin.

        Itselläsi on kuuppa sekaisin. Tunnuslukulaitteet valmistaa Gemalto.

        Vanhalle seniorikansalaiselle, kuten sinä, tämä teknologian kehitys on suuri mysteeri ja sen takia olette pudonneet kehityksen kelkasta luullessanne pankinlähettämien paperisten tunnuslukulistojen olevan nyt siellä tunnuslukulaitteessa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Itselläsi on kuuppa sekaisin. Tunnuslukulaitteet valmistaa Gemalto.

        Vanhalle seniorikansalaiselle, kuten sinä, tämä teknologian kehitys on suuri mysteeri ja sen takia olette pudonneet kehityksen kelkasta luullessanne pankinlähettämien paperisten tunnuslukulistojen olevan nyt siellä tunnuslukulaitteessa.

        Hanki puhuva tunnuslukulaite koska luetun ymmärtäminen on hakusessa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Itselläsi on kuuppa sekaisin. Tunnuslukulaitteet valmistaa Gemalto.

        Vanhalle seniorikansalaiselle, kuten sinä, tämä teknologian kehitys on suuri mysteeri ja sen takia olette pudonneet kehityksen kelkasta luullessanne pankinlähettämien paperisten tunnuslukulistojen olevan nyt siellä tunnuslukulaitteessa.

        Gemalto on yhteen toiseen tarkoitukseen rakennettu.
        Kuvitteletko Gemalton olevan ainut valmistaja?

        Mikä estää paperisten tunnuslukulistojen olevan nyt siellä tunnuslukulaitteessa?


      • Anonyymi

        Jos laite antaa vastineeksi luvun johonkin syötettyyn vaihtuvaan lukuun,
        voisi olla joku valmiiksi generoitu lista, joka sisältää lukupareja.
        Tai voisi olla matemaattinen kaava, joka palauttaa annettuun lukuun vastauksena takaisin tunnistautumissivulle luvun.

        Mutta toisin on DB:n systeemissä, missä laite vain antaa lukuja yksi kerrallaan.
        Lukuja on kuitenkin vain miljoona. Koska laitte ei mitenkään tiedä mitä lukuja on käytetty, pitää kaikkien sen antamien lukujen toimia millä kerralla tahansa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos laite antaa vastineeksi luvun johonkin syötettyyn vaihtuvaan lukuun,
        voisi olla joku valmiiksi generoitu lista, joka sisältää lukupareja.
        Tai voisi olla matemaattinen kaava, joka palauttaa annettuun lukuun vastauksena takaisin tunnistautumissivulle luvun.

        Mutta toisin on DB:n systeemissä, missä laite vain antaa lukuja yksi kerrallaan.
        Lukuja on kuitenkin vain miljoona. Koska laitte ei mitenkään tiedä mitä lukuja on käytetty, pitää kaikkien sen antamien lukujen toimia millä kerralla tahansa.

        Nordean t-laitteessa voi olla esim. 100 kpl yhdeksännumeroista edeltä laadittua numerojonoa, joista laitteeseen pin-koodilla kirjautuessa laite antaa yhden näkyviin tunnusluvuksi.

        Tilille kirjautuessa täytyy täsmätä
        a) käyttäjätunnus
        b) t-laitteen pin-koodi
        c) tunnusluvun täytyy olla tuossa t-laitteen 100 numerojonon joukossa.

        ***

        Pankista lähtevää maksua vahvistaessa pankki pyytää näppäilemaan tietyn, muistaakseni 4-numeroisen luvun t-laitteeseen. Se on sama tilanne kuin pankki pyytäisi antamaan pahvikortin tunnusluvun järjestysnumerolla esim. 50.
        Saatu tunnusluku näppäillään vahvistukseksi pankkiin.

        ***

        Ostosta vahvistaessa täytyy täsmätä
        a) käyttäjätunnus
        b) t-laitteen pin-koodi
        c) pankki pyytää näppäilemaan tietyn, muistaakseni 6-numeroisen luvun t-laitteeseen. Se on sama tilanne kuin pankki pyytäisi antamaan pahvikortin tunnusluvun järjestysnumerolla esim. 10.
        Saatu tunnusluku näppäillään vahvistukseksi pankkiin.

        Missään vaiheessa t-laite ei ole eikä tarvitse olla yhteydessä pankkiin tai tietokoneeseen tai minnekään muuallekaan.

        ***

        DB:n syysteemi vaikuttaa oudolta. Kait DB sentään vaatii lisäksi käyttäjätunnuksen?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ”Laite naitetaan tiliin ja sitten ei olekaan valia milla laitteella tilille mennaan? Mita hourailua tuo on?”

        Joo, huolimattomasti sanottu. T-laite naitetaan tiliin, ei tietyn tietokoneen kanssa. Silloin ei ole väliä mennäänkö tilille tietokoneella, kännykällä, tabletilla tai jollain muulla keksinnöllä.

        ”Varmaankin luvataan mita vaan patterista... Sita ei voi tietenkaan ite vaihtaa, patteria, eihan...”

        Ruotsissa käytetty pidempään ja hyvin kuulemma kestää patterit.

        ”Mita jos laitteessa havaitaan yllattavia vikoja tai koira nielaisee, lapsi oksentaa sen paalle, tms ?”

        Nordea vaihtaa viallisen uuteen. N ohjeistaakin säästämään useita koodeja käyttämättä pahvisessa kortissa, jotta se on nopeasti varalla.
        Jos tapoihin kuuluu oksettaa lasta t-laitteen päälle, niin uusi maksaa 10 eur.

        ”Ei hjuva.”

        Erittäin kätevä, yhtä hyvä kuin pahvinen. Jokaisessa vaiheessa tulee Nordean toimesta tietokoneen näytölle ohje miten mennä tilille, miten vahvistaa maksut, miten tehdä verkko-ostot. Kertaakaan ei ole tarvinnut tarkistaa ohjepaperista.
        Olen nyt käyttänyt parisen vuotta. Olen vanhempi stara ja tarvitsen suoraa valoa laitteeseen, muuten näytön numeroita ei näe kunnolla, kun tulee varjoja. T-laitteessa ei ole omaa valoa näytössä.

        "T-laitteessa ei ole omaa valoa näytössä. "

        Miksei ?

        Casion digitaalinäyttöisessä rannekellossa oli jo vuosia sitten Lithiumparisto, jolle luvattiin, että kestää 7 vuotta sillä oletuksella että valonappia painetaan 10 kertaa vuorokaudessa 1 sekunti kerrallaan joka päivä.

        Tuon valonapin painallus siis sytyttää näytön valaisevan LEDin loistamaan siksi aikaa, kun nappia pitää alhaalla.

        Riittäisikö CR2032 -standardilithiumpariston energiasisältö tuohon ?

        siis syöttämään virtaa kellon elektroniikalla ja LCD -näytölle koko ajan, ja lisäksi syöttämään virtaa LEDille 25570 sekunnin ajaksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "T-laitteessa ei ole omaa valoa näytössä. "

        Miksei ?

        Casion digitaalinäyttöisessä rannekellossa oli jo vuosia sitten Lithiumparisto, jolle luvattiin, että kestää 7 vuotta sillä oletuksella että valonappia painetaan 10 kertaa vuorokaudessa 1 sekunti kerrallaan joka päivä.

        Tuon valonapin painallus siis sytyttää näytön valaisevan LEDin loistamaan siksi aikaa, kun nappia pitää alhaalla.

        Riittäisikö CR2032 -standardilithiumpariston energiasisältö tuohon ?

        siis syöttämään virtaa kellon elektroniikalla ja LCD -näytölle koko ajan, ja lisäksi syöttämään virtaa LEDille 25570 sekunnin ajaksi.

        Laitteen valo ei ole tarpeen, kun on hyvä valaistus. Miksi tuhlata patteria?


    • Anonyymi

      Ei ole kestävää kehitystä tuollainen kertakäyttöisen elektrosaastan tuottaminen.

      • Anonyymi

        Samaa mieltä. Eduskunta ei tietenkään pane hanttiin hyvävelibisnekselle. Media ei tietenkään uutisoi, kuinka paljon päättäjillä ja päättäjiä lähellä olevilla tahoilla on sähkö- ja elektroniikkaosakkeita paperiosakkeiden lisäksi.


      • Anonyymi

        Hassua söpöttää tuollaisten pikkulaitteiden kestävästä kehityksestä.
        Jos laitteen akku/patteri kestää seitsemän ( 7) vuotta niin kuinka monta älypuhelinta, tablettia ja tietokonetta on romutettu samassa ajassa.


    • Anonyymi

      No, niissä tunnusluvuissa olennaisia ovat ne luvut, joilla kuittaat jonkin suorituksen maksuun meneväksi tai sitten ne luvut joilla todistat henkilöllisyytesi johonkin toiseen palveluun kirjautuessasi.
      Nämä tunnusluvut toimivat siten, että kun olet esim. maksua hyväksymässä maksuun pantavaksi, tietokoneen ruudulla näkyy jokin numerosarja joka sinun pitää syöttää siihen tunnuslukulaitteeseen ja kun olet sen tunnuslulaitteeseen oikein syöttänyt, laite antaa sinulle uuden luvun joka sinun on sitten syötettävä tetokoneen näytöllä näkyvään sille varattuun tilaan - eli sitä näytöllä ollutta lukua vastaava koodi on ohjelmoitu sinne tunnuslukulaitteen muistiin ja naps kun olet oikein syöttänyt luvut niin homma on siinä. Sama juttu henkilöllisyyden vahvistamisen kanssa. Näytöllä näkyvää koodia vastaava luku pitää hakea tunnuslukulaitteen muistista ja syöttää tietsikan näytöllä olevaan sille varattuun tilaan. Tunnuslukulaitteen muistiin on syötetty pankin verkosta näytölle syöttyviä koodeja vastaavat numerosarjat.

      Itse palveluun kirjautuminen tapahtuu ihan yleisen käytännön mukaan - käyttäjätunnus ja numeroina esitetty salasana eli pin.

      • Anonyymi

        Veikkaanpa ettei noissa laitteissa ole tallennettuna mitään listaa tunnusluvuista vaan koodi muodostetaan matemaattisesti PIN-koodista, laitteen sisäisestä yksilöllisestä "sarjanumerosta" ja verkkosivun antamasta numerosarjasta. Vrt tiivistefunktio. Kun pankilla on nämä samat tiedot niin sielläpäässä voidaan laskea asiakkaan antaman koodin oikeaksi.


      • Anonyymi

        No, ihan sama, miten se sinne muistiin tai prosessoriin on ohjelmoitu muodostettavaksi.

        Siellä ja täällä päässä.

        Periaate on kuitenkin se, että tietokoneella näkyvä koodin syöttäminen tunnuslukulaitteeseen tuottaa sitä koodia vastaavan numerosarjan joka on sitten hyväksyttävästi syötettävä pankin verkkopalveluun.

        tuleeko vielä ykköstä ja nollaa.


    • Anonyymi

      Kun laitat numerolaitteen umpinaiseen metallirasiaan niin kappas vaan. Tunnusluku ei enää kelpaakaan: Faradayn häkki!

      • Anonyymi

        Pitääkö sen olla silloin metalliboxissa silloin, kun näppäilee lukuja?


      • Anonyymi

        Olen kokeillut jonkun pankin (kävin asentamassa tutulle sovelluksen kännykkään) kännykkäsovelluksella mitä tapahtuu kun katkaisee wifin sekä mobiiliverkon.
        Toimminta muuttui niin että pin luvun kirjoittaminen ei riittänyt, vaan piti kirjoittaa muistaakseni kirjautumissivulla ollut koodi sovellukseen, johon sovellus taas vastasi luvulla joka piti kirjoittaa kirjautumissivulle.


        Oma DB pankkitilin kirjautuminen toimii eri tavalla

        Luulisi tunnuslukulaitteessakin olevan tämä varatoiminto, jos laite tarvitsee yhteyttä. Jos se tarvitsee yhteyttä, niin silloin siinä lienee samalla sama toiminto kuin puhelimessa eli kirjautumissivu saa tiedon heti pin koodin laitteeseen syöttämisen jälkeen.

        Täällä ei taida olla varsinaista asiantuntijaa paikalla tai sitten sillä on vaitiolovelvollisuun :)


      • Anonyymi

        Höpö höpö. T-laitteessa ei ole mitään yhteyttä. Se on pelkkä laskukone.


      • Anonyymi

        Luottokortin kokoisessa laitteessa on nappiparisto jonka virralla nettiyhteys toimii vuosia. Ei enää tarvita painavia akkuja ei Sim kortteja. Samanlaisia paristoja kun saisi puhelimeenkin niin ei tarvis koskaan latailla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen kokeillut jonkun pankin (kävin asentamassa tutulle sovelluksen kännykkään) kännykkäsovelluksella mitä tapahtuu kun katkaisee wifin sekä mobiiliverkon.
        Toimminta muuttui niin että pin luvun kirjoittaminen ei riittänyt, vaan piti kirjoittaa muistaakseni kirjautumissivulla ollut koodi sovellukseen, johon sovellus taas vastasi luvulla joka piti kirjoittaa kirjautumissivulle.


        Oma DB pankkitilin kirjautuminen toimii eri tavalla

        Luulisi tunnuslukulaitteessakin olevan tämä varatoiminto, jos laite tarvitsee yhteyttä. Jos se tarvitsee yhteyttä, niin silloin siinä lienee samalla sama toiminto kuin puhelimessa eli kirjautumissivu saa tiedon heti pin koodin laitteeseen syöttämisen jälkeen.

        Täällä ei taida olla varsinaista asiantuntijaa paikalla tai sitten sillä on vaitiolovelvollisuun :)

        "Luulisi tunnuslukulaitteessakin olevan tämä varatoiminto, jos laite tarvitsee yhteyttä. Jos se tarvitsee yhteyttä, niin silloin siinä lienee samalla sama toiminto kuin puhelimessa eli kirjautumissivu saa tiedon heti pin koodin laitteeseen syöttämisen jälkeen."

        Toit hyvän tiedon, että tuntemattoman pankin kännykkäsovelluksessa on t-laitetta vastaava varatoiminto, mutta menit sotkemaan hyvän kirjoituksen tällä ylläolevalla kappaleella.

        Kännykkäsovellus ja t-laite ovat tyystin eri asioita. Mistäköhän tämä kuvitelma, että t-laite on yhteydessä pankkiin on saanut alkunsa?


      • Anonyymi

        jos tarkoittaa tuossa jos, ei kun. Spekulaatiota.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Luulisi tunnuslukulaitteessakin olevan tämä varatoiminto, jos laite tarvitsee yhteyttä. Jos se tarvitsee yhteyttä, niin silloin siinä lienee samalla sama toiminto kuin puhelimessa eli kirjautumissivu saa tiedon heti pin koodin laitteeseen syöttämisen jälkeen."

        Toit hyvän tiedon, että tuntemattoman pankin kännykkäsovelluksessa on t-laitetta vastaava varatoiminto, mutta menit sotkemaan hyvän kirjoituksen tällä ylläolevalla kappaleella.

        Kännykkäsovellus ja t-laite ovat tyystin eri asioita. Mistäköhän tämä kuvitelma, että t-laite on yhteydessä pankkiin on saanut alkunsa?

        Olsikin ihmelaite ja paristo jos ottaisi verkkoyhteyksiä ja paristo kestäisi 7 vuotta.


    • Anonyymi

      Tunnusluvut paperilla on sekä ekologisempi että turvallisempi.

      1. Irrallinen tunnuslukulista on varkaalle arvoton, ellei hän tiedä tilin tunnuslukua ja salasanaa. Kun pankki lähettää listan asiakkaalle, postissa mahdollisesti luuraava kirjeenhöyryttäjä ei hyödy mitään listasta.

      2. Listan oikea haltija voi helposti ottaa listasta varakopion katoamisen varalle.

      3. Lista ei tuota elektroniikkajätettä eikä ole vaarallinen vaikka koira tai lapsi söisi.

      4. Kun teippaa kannettavan kameran umpeen, niin eipä netissä väijyvä vakoojakaan näe listaa missään vaiheessa, eikä kameraa kaikissa kannettavissa olekaan.

      5. Kaikki elektroniset laitteet ovat hakkeroitavissa. Myös ne "turvalliset" tunnuslukurimpulat.

    • Anonyymi

      Rahat voi nyt varastaa miten tahansa.

      Ja mitä enemmän on kaikenlaisia digitaalisia härpäkkeitä käytössä, sitä helpompaa varastaminen on.

    • Anonyymi

      Danske Bank tunnuslukulaite.
      Laitteessa on vain yksi nappi.
      Nappia painamalla saa näytölle 6 numeroisen luvun.

    • Anonyymi

      HUOM !, Onko laite näppäin pohjainen vai hipaisutoimintainen, siis paineellaanko nappeja vai onko se älypuhelin tyyppinen hipaisu laite, tämä sillä että en pysty sairaiteni takia käyttämään yhtäkään hipaisu toiminnalla olevaa laitetta, sormeni
      painaa aina kunnolla nappia/näyttöä, ja lähes kaikkia älypuhelimia koittaneena
      olen todennut että se ei minulle vaan yksinkertaisesti käy, siis millainen laite on
      kyseessä.

      • Anonyymi

        Simmonen -80-luvun pikkuruisen taskulaskimen näköinen ja kokoinen paineltavilla näppäimillä.
        Voi niitä tietysti olla muunkinlaisia.

        Olisiko kosketusnäyttökynästa apua ?


      • Ylläolevassa viestissä on kerrottu, millainen Danske-Bankin laite on.


      • Anonyymi
        O-li-ver kirjoitti:

        Ylläolevassa viestissä on kerrottu, millainen Danske-Bankin laite on.

        Mutta entäs sitten kun DB:n kirjautumisikkunassa ei näy koko "tunnuslukulaite"-välilehteä? Miten sitten tulisi toimia?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mutta entäs sitten kun DB:n kirjautumisikkunassa ei näy koko "tunnuslukulaite"-välilehteä? Miten sitten tulisi toimia?

        Se laite on tilaamatta? Eli laite tilataan, niin samalla se pistetään pankin päässä osoittamaan sinun profiiliasi. Sinulla on sitten tilejä profiilissa, mitä voi käyttää. Profiili löytyy web-sivuilta, joille pitää taas logata pankki-tunnuksilla.
        Älä siis säilytä pankki-tunnuksia ja varsinkaan salasanaa ja eSafeID:tä samassa paikassa!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Simmonen -80-luvun pikkuruisen taskulaskimen näköinen ja kokoinen paineltavilla näppäimillä.
        Voi niitä tietysti olla muunkinlaisia.

        Olisiko kosketusnäyttökynästa apua ?

        Haitaako jos menee pankkiin tuksun kuvien katselun jälkeen?


    • Anonyymi

      DanskeBank.
      Tunnuslukulaite helpompi käyttää kuin tunnuslukulista.

    • Anonyymi

      Tunnusluku laite on ihaan hirveä. Se lukkiutuu helposti. Mieheni, joka ei sitä oikein osaa käyttää sitä. Paineli niitä paperi liuskassa olevia numeroita, vaikka koneen käyttäjä tunnus, vai onko se koneen pin koodi on muistissa.
      No se kyseli puk koodia, kun meni lukkoon. Miehellä on vanha puhelin, ei sillä nettiin pääse.
      Miehellä on tili nordeassa. Niinhän siinä sitten kävi, ei se pystynyt hyviksen sivun tekstiä lukemaan ollenkaan ja suuttui siitä, eikä edes halunnut soittaa, mitä asia koski, kun ei pääse enää nordean paperi liuskoilla lukemaan viestejä.

      • Anonyymi

        Jos Tunnuslukulaitteen puk koodi lukkiutuu.pitääkö hakea uusi laite vai saako vanhan laitteen nollattua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos Tunnuslukulaitteen puk koodi lukkiutuu.pitääkö hakea uusi laite vai saako vanhan laitteen nollattua.

        Pankkisi varmaankin kertoo asian.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos Tunnuslukulaitteen puk koodi lukkiutuu.pitääkö hakea uusi laite vai saako vanhan laitteen nollattua.

        Eihän siinä edes ole mitään puk-koodia. Ubuntun käyttäjät ainakin osaa asettaa tarvittaessa minkä koodin hyvänsä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eihän siinä edes ole mitään puk-koodia. Ubuntun käyttäjät ainakin osaa asettaa tarvittaessa minkä koodin hyvänsä.

        Kyllä siihen on PUK-koodi jolla saa tunnusluvun resetoitua. Pankista saa sen.


    • Anonyymi

      Vain pankki tietää, miten kullekin asiakkaalle jaettu tunnuslukulaite toimii. Ja jos patteri tyhjenee joskus, saat uuden laitteen. Voi toimia eri tavalla. Osa tietoturvaa. Pankki tunnistaa, jos joku yrittää jossakin hakkeroida jotain. Ei julkisia standardeja.

    • Anonyymi

      Salainen laaser sojoitin lähettää yhteyden pankkiin joka tarkastaa että käyttäjää on oikea.

    Ketjusta on poistettu 15 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Minä häviän tämän taistelun

      Ikä tekee tehtävänsä. En enää miellytä silmääsi.
      Ikävä
      91
      8328
    2. Jos jokin ihme

      Tapahtuisi huomenna niin mikä se olisi sinun elämässäsi?
      Ikävä
      92
      6435
    3. Minua nainen harmittaa, että en pääse sun rahoihin käsiksi

      En pysty myöskään pilaamaan elämääsi niin kauan kun sulla on fuck off pääomaa. Harmittaa myös etten tiedä kuinka paljon
      Ikävä
      58
      6284
    4. Sydän karrella

      Jos yritän olla niin rehellinen kuin pystyn paljastamatta mitään tärkeää. Ensiksi mä huomasin sun tuijottavan mua. Ihme
      Ihastuminen
      34
      4931
    5. Onko yhtään ikävä

      Vai pitäisikö sinut unohtaa
      Ikävä
      45
      3331
    6. Miksi halusit

      Tällaisen suhteen?
      Ikävä
      50
      3285
    7. Olet taitava

      monessa asiassa. Myös siinä, miten veit sydämeni. Äkkiarvaamatta, pikkuhiljaa. Yhtäkkiä huomasin että minusta puuttuu jo
      Ikävä
      57
      3192
    8. Sinulle J mies

      Hyvää joulua ❤️
      Ikävä
      44
      2869
    9. Sinällään hauska miten jostakin

      jaksetaan juoruta vaikka mitä. Jakorasia yms. Raukkamaista toimintaa. Annetaan jokaisen elää rauhassa eikä levitellä per
      Ikävä
      51
      2826
    10. Mikä tarkoitus tällä kaikella

      On ollut? Osaatko vastata tähän?
      Ikävä
      53
      2807
    Aihe