Ensiksi, minulla ei ole todettu älyllistä kehitysvammaa, ei edes lievää, mutta aikuisiällä 1-2 psykiatria todennut mulla olevan aspergerin syndrooma.
Sitten kerron asioita....
Kaupassa sanoin myyjällä vaateosastolla "Voinko mennä näitä alushousuja kokeilemaan sovituskoppiin" Myyjätär nauroi , ei uskonut että olin tosissaan. Sitten minä jatkoin sanomalla "Niin aijaa näitä alkkareita ei voi sovittaa siellä, koska nämä ovat muovin sisässä eikä niitä saa aukaista vasta sitten kun on ostanut ne" Myyjä meni hämilleen.
Toinen tapaus; Olin ostamassa ilotulitusraketteja. Kassalla yhtäkkiä väitin maksaneeni raketit erikseen "toisella kassalla" eli siis tarkoitan raketinnoutopaikkaa siellä kaupassa. Myyjätär meni hämilleen. Sitten yhtäkkiä minä aloin nauraa aika lujaa, koska tajusin olleeni väärässä. Myyjätär meni vielä enemmän hämilleen. Kai se ihmetteli mun nauramista kaiken lisäksi.
Yritin itsemurhaa tennispallon laittamalla auton pakoputkeen , koska oletin kuolevani häkämyrkytykseen, kun tennispallo tukkii pakoputken, jolloin muka pakokaasua tulisi auton sisätilaan.
Toisella luokalla ala-asteella käytin tarralenkkareita.
16-vuotiaana tuli oikosulkuja välillä rahankäsittelyssä kaupoissa.
Matematiikkaosiossa älytestissä tulos oli välttävä, joskin kaksi muuta älykkyystestin osiota meni jo paremmin.
Ymmärrän aika usein väärin asioita. Tollo olen, mutta saatan tajuta jälkeenpäin, mutta hyvin tollona olen usein. Ihan mikä tahansa asia niin tolloa sorttia.
Autourheilussa ihmettelin miten auton katolta roiskuu vettä alas lasia pitkin. En voinu käsittää sitä, mustaakseni kysyin vielä joltakin "Tuleeko tuota vettä auton katon sisätiivisteestä" Tyyppi hymähti sanoen "No höh eipä tietenkään mitä luulet, sillä tuo vesi tulee suoraan tuulilasinpyyhkijästä".
Ruohonleikkurin käsittelyssä pieniä ongelmia, kun ei meinaa muista mitä milloinkin pitää toimia sen kanssa. Kyseessä leikkuri, jonka päällä istutaan. Siinä pitää mm säätää terä alemmas, jotta leikkaa nurmea, pitää osata käyttää ryyppyä käynnistäessä, laittaa virta päälle ja sitten oli joku muukin, en muista nyt, mutta meinaa ajatus karata aina. Pitää kysyä neuvoa aika usein.
Pesäpallopeliä pelatessa nuoruudessani ala-asteella huudettiin aina sanaa "väärä" eli jos syöttäjä syötti väärän niin minä aluksi luulin että ne kaikki huutaa "täällä" ja kun jonkun aikaa aina huusin "täällä" niin vieressä ollut Antti kuuli mun "aivopieruni" ja sanoi "Mitä nää sekoilet, ei se ole miikään täällä vaan väärä".
Helsingissä sekoilin juna-asemalla . En meinannu osata mennä oikeaan junaan. Piti lopulta hälyyttää poliisi apuun.
Iän myötä töppäilyt on vähentyneet kuitenkin. Mutta nykyään arkena on edelleen semmosia aivopierujakin toki, mutta iän myötä vähentyneet jonkun verran.
Kerran olin vaihtamassa sähkölamppua, mut isä riensi paikalle, koska muutoin oisin kuollut. Kyseessä oli lamppu, joka oli lähtenyt juuresta irti. Ei semmoseen saa mennä koskemaan, isä huusi minulle.
Päänmuotoni on vammaisen ihmisen päätä muistuttava. Onko ne niitä Down-syndrooman ihmisiä, joilla on semmone erikoisenmallinen pää? Näyttää ns vajaalta se pää, kun pää on pienenoloinen, toisaalta aika leveä ympärimitaltaan, mutta toisaalta näyttää hyvin pieneltä, tulee mieleen miten tohon päähän voi mahtua aivot??? Mun pää näyttää semmoselta. Siksi en kehtaa olla kaljuna milloinkaan. Takaraivoa ei käytännössä ole minulla. Kun se pää on semmone hassunnäköinen ikäänkuin ei ois takaraivoa ja putoaa hyvin pian päälaesta alas niin että tulee mielikuva itsellänikin, että aivot voisi puristaa pääkalloa. Jos aivot puristuksessa, niin sehän voi aiheuttaa esim masennusta, älyllistä vajavaisuutta, jopa älyllisen kehitysvamman ja muita oireita. Näin oon jostakin lukenut.
Sitten kerron asioita....
Kaupassa sanoin myyjällä vaateosastolla "Voinko mennä näitä alushousuja kokeilemaan sovituskoppiin" Myyjätär nauroi , ei uskonut että olin tosissaan. Sitten minä jatkoin sanomalla "Niin aijaa näitä alkkareita ei voi sovittaa siellä, koska nämä ovat muovin sisässä eikä niitä saa aukaista vasta sitten kun on ostanut ne" Myyjä meni hämilleen.
Toinen tapaus; Olin ostamassa ilotulitusraketteja. Kassalla yhtäkkiä väitin maksaneeni raketit erikseen "toisella kassalla" eli siis tarkoitan raketinnoutopaikkaa siellä kaupassa. Myyjätär meni hämilleen. Sitten yhtäkkiä minä aloin nauraa aika lujaa, koska tajusin olleeni väärässä. Myyjätär meni vielä enemmän hämilleen. Kai se ihmetteli mun nauramista kaiken lisäksi.
Yritin itsemurhaa tennispallon laittamalla auton pakoputkeen , koska oletin kuolevani häkämyrkytykseen, kun tennispallo tukkii pakoputken, jolloin muka pakokaasua tulisi auton sisätilaan.
Toisella luokalla ala-asteella käytin tarralenkkareita.
16-vuotiaana tuli oikosulkuja välillä rahankäsittelyssä kaupoissa.
Matematiikkaosiossa älytestissä tulos oli välttävä, joskin kaksi muuta älykkyystestin osiota meni jo paremmin.
Ymmärrän aika usein väärin asioita. Tollo olen, mutta saatan tajuta jälkeenpäin, mutta hyvin tollona olen usein. Ihan mikä tahansa asia niin tolloa sorttia.
Autourheilussa ihmettelin miten auton katolta roiskuu vettä alas lasia pitkin. En voinu käsittää sitä, mustaakseni kysyin vielä joltakin "Tuleeko tuota vettä auton katon sisätiivisteestä" Tyyppi hymähti sanoen "No höh eipä tietenkään mitä luulet, sillä tuo vesi tulee suoraan tuulilasinpyyhkijästä".
Ruohonleikkurin käsittelyssä pieniä ongelmia, kun ei meinaa muista mitä milloinkin pitää toimia sen kanssa. Kyseessä leikkuri, jonka päällä istutaan. Siinä pitää mm säätää terä alemmas, jotta leikkaa nurmea, pitää osata käyttää ryyppyä käynnistäessä, laittaa virta päälle ja sitten oli joku muukin, en muista nyt, mutta meinaa ajatus karata aina. Pitää kysyä neuvoa aika usein.
Pesäpallopeliä pelatessa nuoruudessani ala-asteella huudettiin aina sanaa "väärä" eli jos syöttäjä syötti väärän niin minä aluksi luulin että ne kaikki huutaa "täällä" ja kun jonkun aikaa aina huusin "täällä" niin vieressä ollut Antti kuuli mun "aivopieruni" ja sanoi "Mitä nää sekoilet, ei se ole miikään täällä vaan väärä".
Helsingissä sekoilin juna-asemalla . En meinannu osata mennä oikeaan junaan. Piti lopulta hälyyttää poliisi apuun.
Iän myötä töppäilyt on vähentyneet kuitenkin. Mutta nykyään arkena on edelleen semmosia aivopierujakin toki, mutta iän myötä vähentyneet jonkun verran.
Kerran olin vaihtamassa sähkölamppua, mut isä riensi paikalle, koska muutoin oisin kuollut. Kyseessä oli lamppu, joka oli lähtenyt juuresta irti. Ei semmoseen saa mennä koskemaan, isä huusi minulle.
Päänmuotoni on vammaisen ihmisen päätä muistuttava. Onko ne niitä Down-syndrooman ihmisiä, joilla on semmone erikoisenmallinen pää? Näyttää ns vajaalta se pää, kun pää on pienenoloinen, toisaalta aika leveä ympärimitaltaan, mutta toisaalta näyttää hyvin pieneltä, tulee mieleen miten tohon päähän voi mahtua aivot??? Mun pää näyttää semmoselta. Siksi en kehtaa olla kaljuna milloinkaan. Takaraivoa ei käytännössä ole minulla. Kun se pää on semmone hassunnäköinen ikäänkuin ei ois takaraivoa ja putoaa hyvin pian päälaesta alas niin että tulee mielikuva itsellänikin, että aivot voisi puristaa pääkalloa. Jos aivot puristuksessa, niin sehän voi aiheuttaa esim masennusta, älyllistä vajavaisuutta, jopa älyllisen kehitysvamman ja muita oireita. Näin oon jostakin lukenut.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.