Skitsofreniasta, mitä se on ja ei ole

Hyvä kirjoitus neurolepteistä:

Neuroleptien käytön lopettaminen parantaa muistia ja ajattelua
https://madinfinland.org/9352-2/

Skitsofrenia-diagnosoiduilla neuroleptien käytön lopettaminen parantaa kognitiivisia toimintoja – kertoo tuore tutkimus

Uusi Psychological Medicine lehdessä julkaistu tutkimus tarkasteli neurolepti -lääkityksen lopettamisen vaikutusta henkilön kognitiivisiin toimintoihin eli ajatteluun ja muistiin.

Tutkittavina oli 189 skitsofrenia diagnosoitua, jotka käyttivät neuroleptejä. Heistä 60 lopetti neuroleptien käytön ja 129 jatkoi. Viiden vuoden kuluttua tehdyssä seurannassa osoittautui, että lopettaneilla oli useammin työpaikka ja parisuhde kuin käyttöä jatkaneilla. Psykoottisia oireita oli lopettaneilla vähemmän. Kaikissa kognitiivisissa testeissä lopettaneiden tulokset olivat parantuneet. Käyttöä jatkaneiden kognitiiviset kyvyt olivat entisestään huonontuneet.

Skitsofreniaan liittyy usein tunne-elämän harhaista kaoottisuutta, ajattelun ja muistin ongelmia, sekä sosiaalista osaamattomuutta. Lääkehoito neurolepteillä – toimiessaan tarkoitetulla tavalla – vähentää tunteita ja ns. positiivisia oireita. Ajattelutoimintoja ja sosiaalisia kykyjä lääkehoito ei lmeisesti ainakaan paranna.

Henkilön elämänlaadun ja onnellisuuden kannalta – varsinkin pitkällä aikavälillä – ajattelu ja muisti eli kognitiiviset toiminnot ovat osoittautuneet tutkimuksissa kaikista tärkeimmiksi tekijöiksi. Toipuminen normaaliin älylliseen, sosiaaliseen ja emotionaaliseen elämään ei juuri ole ollut hoidon tavoitteena. Tavoitteena on ollut ennen kaikkea tunteiden ja ns. positiivisten oireiden hillintä.

Skitsofrenia – sana tuo monille (asiaa tuntemattomille) mieleen ylipainoisen, jähmeän ja jotenkin yksinkertaisen ihmisen

”Lihava, arka, ja jähmeä tonttu” kuvaili eräs tuttavani tapaamaansa mielenterveyskuntoutujaa. Kuntoutuja oli hänen ystävänsä, joka oli muutama vuosi aikaisemmin alkanut käyttää neuroleptejä. ”Ei oliut sama ihminen”.

Neurolepti -lääkitys muuttaa ihmisen. (Aihetta on omakohtaisesti käsitellyt sivuillamme Tapio Gauffin.) Lääkitys on kuitenkin nykyään niin tavallinen, että liitämme sen seuraukset alkuperäiseen pulmaan, psykoosiin. Emme välttämättä tiedä, että kyseessä on lääkehoidon tulos.

Neuroleptien pitkäaikaiskäytön vaikutusta ajattelukykyyn on tutkittu liian vähän. Tämä uusi tutkimus osoittaa, että ainakin osalle käyttäjistä neurolepteistä luopuminen – hallitusti ja tuetusti – on hyvä ratkaisu. Tämä vahvistaa aiempia samansuuntaisia mm. Wunderlinkin ja Harrowin tutkimustuloksia.

Neuroleptien pitkäaikaiseen käyttöön kohdistuu kasvavaa tieteellistä kritiikkiä. Olisiko aika vaihtaa paradigmaa ja miettiä asia kokonaan uudelleen? Psykiatrian valtavirtakin on tähän herännyt. Kansainvälisen keskustelun eri näkökulmista voi lukea Wunderlinkin kirjoittamasta tuoreesta katsauksesta.