Mitä impivaaralaisuus on?

ennen kuin lukee ne!!
Ja on hyvä, että vastaa aina jotain tosi viisasta, kuten sinä aina teet.
Muuten saattaisi joku luulla, että olet typerä.
Ja, kun ne huomaa, että olet typerä, niin ne arvaa, että olet kepulainen.

Seitsemän Veljestä.

Impivaaran seitsemän veljestä olivat aikansa kapinallisia innovaattoreita. Heidän ympäristönsä oli paikoilleen pysähtynyt ja kielteinen uusille ideoille.

Veljesten oli paettava erämaahan saadakseen vapauden luoda uutta. Sellaisia ihmisiä ja Impivaaroja Suomi tarvitsee nyt ainakin yhtä paljon kuin 1800-luvulla.

Massatuotantoa ja kaiken keskittämistä samaan paikkaan Suomi ei tarvitse - lukuisan määrän innovatiivisia Impivaaroja sen sijaan kyllä.

Suomi menestyy rohkeasti omaan osaamiseen luottamalla. Lainatavaralla ja muita matkimalla ei pitkälle pötkitä.

Impivaaran Esko kirjoitti:

Impivaaran seitsemän veljestä olivat aikansa kapinallisia innovaattoreita. Heidän ympäristönsä oli paikoilleen pysähtynyt ja kielteinen uusille ideoille.

Veljesten oli paettava erämaahan saadakseen vapauden luoda uutta. Sellaisia ihmisiä ja Impivaaroja Suomi tarvitsee nyt ainakin yhtä paljon kuin 1800-luvulla.

Massatuotantoa ja kaiken keskittämistä samaan paikkaan Suomi ei tarvitse - lukuisan määrän innovatiivisia Impivaaroja sen sijaan kyllä.

Suomi menestyy rohkeasti omaan osaamiseen luottamalla. Lainatavaralla ja muita matkimalla ei pitkälle pötkitä.

Lue lisää

Aivan - innovatioita luonnon ehdoilla koko Suomeen. Sellaisesta impivaaralaisesta, talonpoikaisesta junttiudesta pitäisi päästä eroon ja hyväksyä kepunkin porvarillinen, globaali markkinatalous. Esimerkiksi Suomi on kymmenientuhansien järvien maa, jossa erilaiset vuodenajat antavat omat lisäpiirteensä. Mikä keidas Suomi olisikaan turismille! Mutta impivaarassa vain herroja ja porvarismia vihaavat talonpojat pitävät tupailtoja, jossa juovat kahvia ja kiroavat, kun ei maalatous kannata - on halla, pakkasta,lunta ja jäätä ja kiviset pellot jne.

Jallu kirjoitti:

Aivan - innovatioita luonnon ehdoilla koko Suomeen. Sellaisesta impivaaralaisesta, talonpoikaisesta junttiudesta pitäisi päästä eroon ja hyväksyä kepunkin porvarillinen, globaali markkinatalous. Esimerkiksi Suomi on kymmenientuhansien järvien maa, jossa erilaiset vuodenajat antavat omat lisäpiirteensä. Mikä keidas Suomi olisikaan turismille! Mutta impivaarassa vain herroja ja porvarismia vihaavat talonpojat pitävät tupailtoja, jossa juovat kahvia ja kiroavat, kun ei maalatous kannata - on halla, pakkasta,lunta ja jäätä ja kiviset pellot jne.

Lue lisää

Hyvä ruoka. Parempi mieli.

Jallu kirjoitti:

Aivan - innovatioita luonnon ehdoilla koko Suomeen. Sellaisesta impivaaralaisesta, talonpoikaisesta junttiudesta pitäisi päästä eroon ja hyväksyä kepunkin porvarillinen, globaali markkinatalous. Esimerkiksi Suomi on kymmenientuhansien järvien maa, jossa erilaiset vuodenajat antavat omat lisäpiirteensä. Mikä keidas Suomi olisikaan turismille! Mutta impivaarassa vain herroja ja porvarismia vihaavat talonpojat pitävät tupailtoja, jossa juovat kahvia ja kiroavat, kun ei maalatous kannata - on halla, pakkasta,lunta ja jäätä ja kiviset pellot jne.

Lue lisää

Suomi tarvitsee kannustavuutta

Kehitystä syntyy yleensä siitä, että on ihmisiä, jotka hakevat itselleen menestystä. Menestyksen ja vaurastumisen jano on pääroolissa silloin kun katsotaan haluaako ihminen olla ahkera. Tämän janon merkitystä ei kannata kiistää kun mietitään, mitkä ovat yhteiskunnan dynaamisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Suomen pitää sallia menestystä nykyistä enemmän. Uskon sen tuovan enemmän jaettavaa kuin nykyinen kateuden ilmapiiri.

Suomi on pieni kansa. Menestyksemme on kiinni siitä, että saamme kaikki lahjakkuusreservit hyvään käyttöön.

Tässä mielessä menestyksemme pohja syntyy demokratiasta ja tasa-arvon ihanteesta. Osa menestystämme on myös se, että pystymme vielä kansakunnan tasolla toteuttamaan yhteisiä projekteja. Väittäisin, että metsäklusterin nousu maailman huipulle on tästä upea näyttö. Samanlainen menestys saatiin, kun ymmärrettiin ajoissa yhdistää koulutus, teknologian kehittämispanostus ja lainsäädännön liberalisointi yhteen informaatioteknologian nostamiseksi. Suomi oli toimiva laboratorio, jossa onnistuttuaan moni tuote lähti valloittamaan maailmaa. Olimme muutaman vuoden muita edellä. Mutta se riitti.

Mutta yhdessä asiassa otamme takapakkia ja annamme muille liikaa etumatkaa, ja se liittyy kannustavuuteen. Työ ei täällä helpolla palkitse verojen jälkeen. Kaikki elämiseen nautintoja tuova on kallista, autot ovat huippukalliita ja asuntopolitiikka tuottaa tylsää lopputuotetta. Yrittäjyyshengen kohdalla nämä puutteet näkyvät pahiten. Suomalaisten yrittäjyysinto on aivan liian heikkoa. Ellei yrittäjyyttä nosteta, ei työtäkään synny.

Suomen dynaamisen kehittämisen pitää nojata siihen, että yhteiskuntaa rakennetaan ahkeran, töistään pitävän, pihaansa siivoavan ja lastensa perään katsovan tavallisen suomalaisen elämää kannustaen. Jos siinä onnistutaan, riittävät yhteiset varat myös muiden apua tarvitsevista huolehtimiseen.

Tämä on valtavan vaikea aihe maassa, jossa köyhyys on kasvanut ja jossa on satoja tuhansia vähimmäistoimeentulolla eläviä. Meillä on hyvin syvä tasa-arvon ja yhteisvastuun traditio. Tämä on syvällä työväenluokan ajattelussa. Mutta se on syvällä myös luterilaisuuteen nojaavassa talonpoikaisessa perinnössä. Tasa-arvo ja demokratia on Suomessa ollut myös tulonjaon tasaisuutta. Tästä juontuva homogeenisuus on ollut monella tapaa voimamme. Eikä meillä ole tarvinnut ajatella sitä, että ihmiset voisivat antaa enemmän ja heistä voisi saada enemmän irti innovatiivisuutta ja.

Keskustan traditiosta tunnetaan vahvasti "köyhän asian ajaminen". Mutta väitän, että vähintään yhtä vahvasti tämä liike on olemassa kannustaakseen ihmisiä omatoimisuuteen ja itsensä kehittämiseen. Köyhän asia on vastuutamme toisista, ..MUTTA OMATOIMISUUDEN JA ITSENSÄ KEHITTÄMISEN TEEMA ON SE, JOLLA IHMISIÄ JA MAATA VIEDÄÄN ETEENPÄIN...

Tämän puolen haluan nostaa Keskustan politiikassa ensimmäiseksi.

Impivaaran Esko kirjoitti:

Suomi tarvitsee kannustavuutta

Kehitystä syntyy yleensä siitä, että on ihmisiä, jotka hakevat itselleen menestystä. Menestyksen ja vaurastumisen jano on pääroolissa silloin kun katsotaan haluaako ihminen olla ahkera. Tämän janon merkitystä ei kannata kiistää kun mietitään, mitkä ovat yhteiskunnan dynaamisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Suomen pitää sallia menestystä nykyistä enemmän. Uskon sen tuovan enemmän jaettavaa kuin nykyinen kateuden ilmapiiri.

Suomi on pieni kansa. Menestyksemme on kiinni siitä, että saamme kaikki lahjakkuusreservit hyvään käyttöön.

Tässä mielessä menestyksemme pohja syntyy demokratiasta ja tasa-arvon ihanteesta. Osa menestystämme on myös se, että pystymme vielä kansakunnan tasolla toteuttamaan yhteisiä projekteja. Väittäisin, että metsäklusterin nousu maailman huipulle on tästä upea näyttö. Samanlainen menestys saatiin, kun ymmärrettiin ajoissa yhdistää koulutus, teknologian kehittämispanostus ja lainsäädännön liberalisointi yhteen informaatioteknologian nostamiseksi. Suomi oli toimiva laboratorio, jossa onnistuttuaan moni tuote lähti valloittamaan maailmaa. Olimme muutaman vuoden muita edellä. Mutta se riitti.

Mutta yhdessä asiassa otamme takapakkia ja annamme muille liikaa etumatkaa, ja se liittyy kannustavuuteen. Työ ei täällä helpolla palkitse verojen jälkeen. Kaikki elämiseen nautintoja tuova on kallista, autot ovat huippukalliita ja asuntopolitiikka tuottaa tylsää lopputuotetta. Yrittäjyyshengen kohdalla nämä puutteet näkyvät pahiten. Suomalaisten yrittäjyysinto on aivan liian heikkoa. Ellei yrittäjyyttä nosteta, ei työtäkään synny.

Suomen dynaamisen kehittämisen pitää nojata siihen, että yhteiskuntaa rakennetaan ahkeran, töistään pitävän, pihaansa siivoavan ja lastensa perään katsovan tavallisen suomalaisen elämää kannustaen. Jos siinä onnistutaan, riittävät yhteiset varat myös muiden apua tarvitsevista huolehtimiseen.

Tämä on valtavan vaikea aihe maassa, jossa köyhyys on kasvanut ja jossa on satoja tuhansia vähimmäistoimeentulolla eläviä. Meillä on hyvin syvä tasa-arvon ja yhteisvastuun traditio. Tämä on syvällä työväenluokan ajattelussa. Mutta se on syvällä myös luterilaisuuteen nojaavassa talonpoikaisessa perinnössä. Tasa-arvo ja demokratia on Suomessa ollut myös tulonjaon tasaisuutta. Tästä juontuva homogeenisuus on ollut monella tapaa voimamme. Eikä meillä ole tarvinnut ajatella sitä, että ihmiset voisivat antaa enemmän ja heistä voisi saada enemmän irti innovatiivisuutta ja.

Keskustan traditiosta tunnetaan vahvasti "köyhän asian ajaminen". Mutta väitän, että vähintään yhtä vahvasti tämä liike on olemassa kannustaakseen ihmisiä omatoimisuuteen ja itsensä kehittämiseen. Köyhän asia on vastuutamme toisista, ..MUTTA OMATOIMISUUDEN JA ITSENSÄ KEHITTÄMISEN TEEMA ON SE, JOLLA IHMISIÄ JA MAATA VIEDÄÄN ETEENPÄIN...

Tämän puolen haluan nostaa Keskustan politiikassa ensimmäiseksi.

Lue lisää

Kylläpä on tyypillistä, vasemmistohenkistä talonpojan jorinaa. Onneksi eivät kaikki talonpojat ja työväki ajattele noin sosialistisesti. Kannustamisen ja yrittämisen tarpeesta puhutaan kauniisti, mutta viestistä käy selvästi ilmi, että laiskuuteen kannustetaan. Yhteisvastuuta korostetaan ja ei tarvitse ajatella, että ihmiset antaisivat enemmän - kyllä tällainen politiikka hyysää laiskoja. Niin, ja nostaa veroastetta - sosialismiahan tämä on. Toisaalta taas viestitään, että verotus on korkea, joten työ ei helpolla palkitse.
Minusta tää on sitä kepulaista, sosialistista puliveivaamista, josta porvarillinen ja terveesti sosiaalinen markkinatalous on kaukana.
Ihmisille pitää antaa olosuhteet ja vapaus toimia toimeentulonsa parantamiseksi ja lahjakkuutensa hyödyntämiseksi.

Jallu kirjoitti:

Kylläpä on tyypillistä, vasemmistohenkistä talonpojan jorinaa. Onneksi eivät kaikki talonpojat ja työväki ajattele noin sosialistisesti. Kannustamisen ja yrittämisen tarpeesta puhutaan kauniisti, mutta viestistä käy selvästi ilmi, että laiskuuteen kannustetaan. Yhteisvastuuta korostetaan ja ei tarvitse ajatella, että ihmiset antaisivat enemmän - kyllä tällainen politiikka hyysää laiskoja. Niin, ja nostaa veroastetta - sosialismiahan tämä on. Toisaalta taas viestitään, että verotus on korkea, joten työ ei helpolla palkitse.
Minusta tää on sitä kepulaista, sosialistista puliveivaamista, josta porvarillinen ja terveesti sosiaalinen markkinatalous on kaukana.
Ihmisille pitää antaa olosuhteet ja vapaus toimia toimeentulonsa parantamiseksi ja lahjakkuutensa hyödyntämiseksi.

Lue lisää

Poiminpa muutaman Matti Vanhasen teesin tikunenään:



Suomi tarvitsee kannustavuutta

"...Kehitystä syntyy yleensä siitä, että on ihmisiä, jotka hakevat itselleen menestystä. Menestyksen ja vaurastumisen jano on pääroolissa silloin kun katsotaan haluaako ihminen olla ahkera. Tämän janon merkitystä ei kannata kiistää kun mietitään, mitkä ovat yhteiskunnan dynaamisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Suomen pitää sallia menestystä nykyistä enemmän. Uskon sen tuovan enemmän jaettavaa kuin nykyinen kateuden ilmapiiri..."

"...Suomi on pieni kansa. Menestyksemme on kiinni siitä, että saamme kaikki lahjakkuusreservit hyvään käyttöön..."

"...Keskustan traditiosta tunnetaan vahvasti "köyhän asian ajaminen". Mutta väitän, että vähintään yhtä vahvasti tämä liike on olemassa kannustaakseen ihmisiä omatoimisuuteen ja itsensä kehittämiseen. Köyhän asia on vastuutamme toisista, ..MUTTA OMATOIMISUUDEN JA ITSENSÄ KEHITTÄMISEN TEEMA ON SE, JOLLA IHMISIÄ JA MAATA VIEDÄÄN ETEENPÄIN...

Tämän puolen haluan nostaa Keskustan politiikassa ensimmäiseksi..."


Eikö noissa muka ole järkeä? Ymmärtääkseni ne ovat samoja kuin mitä itse otit esille.

Unohtumattoman riemukkaista nousuhumalan kuvauksista huolimatta (aihe taisi olla läheinen Aleksis Kivelle) kirjan mukaan veljeksistä tuli vanhemmiten vakaisia kunnon miehiä - niinkuin kuin useimmista suomalaisista miehistä nykyäänkin.

Keskusta ei ole impivaaralainen puolue. Oikeat impiä pelkäävät vaaraveikot löytyvät Kokoomuksesta, ja juuri siitä jengi-ikään jysähtäneestä puberteettiporukasta. Jukolan, tai tässä tapauksessa ehkä paremminkin jukolaudan, tarinassa on kyse yksin jääneiden poikien kehityskatkosta. Tappelusikään jämähtäneet pojankollit eivät miehisty, vaan kaipailevat rysypainia ja kasarmielämää miesporukassa. Aseveljeys on parasta veljeyttä. Nato on hyvä turvapaikka, ja siellä pääisi ehkä todellinen mies joskus tositaistoihinkin. Neukkula, äh, Toukola varokaa!

Tämän päivän Seitsemän veljestä siis. Tarina on seuraava.

Kun Holkeri häipyi, lapset jäivät isättä. Poissaoleva isä on yhtä kuin kuollut isä, kaikki tietävät tämän. Kokoomuksen äidin, Uosukaistan, poliittinen kuolema presidenttiehdokkuuden myötä oli kauheaa katseltavaa. Siitä ei Kokoomus koskaan toipunut. Veljekset kyllä yrittivät. Sotahaukka-Ben oli jo aikoja käynyt kosiskelemassa kauniita Venloja vaaraveikkojen veneeseen avuksi ääntenkalasteluun. Kari-veljellä oli joskus vaikeuksia pitää nyrkkinsä kurissa kauniiden naisten kanssa. Jan kai tuomittiinkin jostain kylätappeluksesta. Eivät nostaneet Jarin lukuharjoitukset Kokoomusta sivistyksen piiriin, vaikka vilpillä kinkereistä selvittiinkin. Ville viivähti vain hetken, iltalypsyltä vipellettiin sitten Eurooppaan. Jyrki keikaroi ja kukkoilee, koketeeraa sanoillaan, mutta kun puuttuu se uskottavuus. Mistä sitä saisi, kun ei sitä saa edes EVAn isoilta pojilta, Jukalta ja Ristolta? Ja kaiken huomion vie tuo persiissä jatkuvasti räyskyttävä tuiskea rakki, Alex. Rrrrrr... natonatonato... hauhauhau?

Siinäpä meillä tosi impivaaralainen veljessarja. Ihan psykoanalyysin parhaitten oppien mukaan.