En yleensä kovin helposti ihastu keneenkään, kun suojelen itseäni automaattisesti kaikilta sydänsuruilta. Nyt kun vihdoinkin tapasin erään aivan mahtavan miehen, joka vei jalat täysin altani ja, joka kaiken lisäksi tuntui erittäin luotettavalta, menin sitten tietenkin ihastumaan. Tämäkin ihastuminen syttyi hitaasti, varmistelin aluksi, että kyseessä on muutakin kuin "pelimiesmeininkiä".
Tällä hetkellä näyttääkin siltä, että turpaan tuli ja kovasti myös tällä kertaa. Taitaa mun normaali suojamuurin pitäminen sittenkin kannattaa eihän ihastumalla voi näköjään kuin satuttaa tunteensa. En ennen voinut kovin hurjasti luottaa miehiin ja suhteeni olikin kaikkea muuta kuin vakavia seurustelusuhteita. Niissä suhteissa ei ainakaan voinut satuttaa itseään, kun tajusi aina pitää tunteet poissa pelistä. Tällä hetkellä pelkään, että menetän viimeisetkin luottamuksen rippeet enkä voi enää ikinä ihastua/rakastua.
Mitä olette mieltä; vieläkö löytyy luottamuksen arvoisia miehiä vai kannattaisiko minun vain luovuttaa?
Tällä hetkellä näyttääkin siltä, että turpaan tuli ja kovasti myös tällä kertaa. Taitaa mun normaali suojamuurin pitäminen sittenkin kannattaa eihän ihastumalla voi näköjään kuin satuttaa tunteensa. En ennen voinut kovin hurjasti luottaa miehiin ja suhteeni olikin kaikkea muuta kuin vakavia seurustelusuhteita. Niissä suhteissa ei ainakaan voinut satuttaa itseään, kun tajusi aina pitää tunteet poissa pelistä. Tällä hetkellä pelkään, että menetän viimeisetkin luottamuksen rippeet enkä voi enää ikinä ihastua/rakastua.
Mitä olette mieltä; vieläkö löytyy luottamuksen arvoisia miehiä vai kannattaisiko minun vain luovuttaa?
Vastaukset 16
Vanhimmat
kyllä sellainen luottamuksen arvoinen mies kummasti silti löytyy.. puhuin tunteistani tälle miehelle avoimesti, mikä pelottaa ja miksi jne.. luottamusta ei voi odottaa syntyvän heti, se syntyy ajan kanssa. Muista elää sydämellä, sydänsurutkin kuitenkin kertovat, että meillä on tunteet ja osaamme rakastaa. aina opimme vastoinkäymisistä. Kyllä sinä vielä löydät rakkaan, tai hän löytää sinut :)
Luota,ei siinä muu auta.Tunteisiin ei voi muuta kuin luottaa.Anna palaa,tee jotain,että hän huomaa sinut.Miehiin voi luottaa,ei olla ihan tumpeloita näissä asioissa,on kuitenkin hämmennys jos mikään.
nähty täällä!! oletpa kokenut sitten paljon miesten suhteen kun noilla perusteilla leimaat kaikki miehet. ehkä olet itse se ongelma?? kukaties kun vähän vanhenet ja seurustelet pidempään miesten kanssa opit heitä ymmärtämään.
Minulla on täsmälleen samanlaisia kokemuksia kuin sinulla, mutta naisten kanssa. Olen myös rakentanut jo itselleni kuvailemasi suojamuurin. En halua ihastua helposti, sillä minulla on siitä huonoja kokemuksia.
Meitä kunnollisia miehiä on paljonkin, kuten myös kunnollisia naisia. Ottaa vain aikansa ennen kuin se oikea löytyy.
Joopa joo, toi on tuttua kuule. Mä suojelen myös itseäni, koska oon jo joutunut pettymään niin monta kertaa. Menee vuorotellen niin että mä dumppaan jonkun tai sit mut dumpataan. Ihmetyttää että en ole nähtävästi vieläkään löytänyt miestä joka välittäis myös mun sisäisistä ominaisuuksista paljon, eikä vaan pitäis hauskaa mun kanssa. Tsempataan! Kyllä niitä hyviä ja itselle oikeitakin miehiä on, niin on pakko uskoa.
Kuulostaa tutulta, minulla oli sama ongelma. Se oli viime syksynä, yritin tosissaan etsiä ongelmaan ratkaisua. Mietin syytä, onko se minussa vai tapaamissani miehissä... Mulle kertoi eräs silloinen työkaveri, joka vetää parisuhdekursseja, että kun haluaa löytää itselleen vakituisen kumppanin, tunteiden mukaan on uskallettava heittäytyä ja toiseen on uskallettava luottaa. Hän myös kysyi minulta, että jos tapaat kiinnostavan henkilön etkä tunne häntä ennestään, mitä menetettävää sulla on, jos otat selvää hänen luotettavuudestaan ja jos sitten paljastuukin, ettei hän ole sitä.
Ainakin minun kokemus on se, että luottamuksen arvoisia miehiä löytyy vielä. Mun aiemmat suhteet on ollu lyhyitä suhteita ja ainakin osa on ollu sellaisia, että mies on vaan käyttääny mua hyväks. Viime syksynä tapasin miehen, joka sitten oli kaiken sen luottamuksen arvoinen. Me todettiinkin yhdessä, että kestävää suhdetta ei voi rakentaa, ellei voi luottaa toiseen sataprosenttisesti. Kerroin hänelle alussa, millaisia mun aiemmat suhteet on ollu. Kun hän sitten oppi tuntemaan mua, niin hän ihmetteli ääneen sitä, että millaisia sikoja ja miten tyhmiä mun aiemmat miehet ovat ollet. Hän käytti nimenomaan tuollaista ilmaisua. Mun poikakaveri on sitä mieltä, että jos nää mun aiemmat miehet oisivat olleet yhtään järkeviä, niin he olisivat "korjanneet mut talteen" jo ajat sitten. Tällä kaikella haluan kertoa sitä, että niin kauan kun on elämää, on myös toivoa.
Valitettava tosiasia on tämä jonka eräs kaverini kiteytti mun mielestä aika yksinkertaiseen muotoon. On kahdenlaisia naisia, niitä joiden kanssa mennään naimisiin ja niitä joiden kanssa vaan pidetään hauskaa. Voi olla et kaikki miehet ei huomaa asioita mutta suurin osa kyllä on realimaailmassa kovinkin jalat maassa. Pakko kertoa eräs juttu joka sattui lähiaikoina. Kyselin uudelta ihastukseltani et minkä hemmetin takia sun on aina pitänyt päätyä "ihastuksen" kanssa punkkaan heti ravintolaillan päätteeksi? Samalla kysyin et onko kaikkia sun miehiä ja sua yhdistänyt pelkkä seksi. Tämä älypää vastaa et mitä sä luulet mun sitten tehneen, tottakai olen pannu ja paljon, sukkaako mun luulet kutoneen. Vastasin et jälkimmäinen vaihtoehto olis ehkä saattanut lisätä sun elämänkokemusta enemmän. Löin lippikisen päähän ja toivotin hyvää jatkoa elämään. Sinne se jäi itkemään sohvalle ja ruikuttamaan perään. Ruma temppu mut ei tollasen kanssa voi muutakaan tehdä.
...mikä kusipää !
Sille tytölle oli varmaan loppuviimeeks ihan hyvä kun pääsi sinusta.
Toivottavasti toi oli vaan provo tai härskiä
huumoria.
Tupu suloinen pieni ankanpoika
Juttu on provo.Tupu on oikeassa.
En ihan menis sanomaan et kirjotus oli provokaatio. Mihin? Aikaansaada rähinä? Lapsellista. Argumentoidaan lisää, väitän että parhaan ja uskollisimman vaimon saa aidosta huorasta. Se on kokenut paljon ja käynyt pohjalla. Kaikki siitä eteenpäin on vaan ylämäkeä. Näin sanoo slobot. Mitäs tästä tuumaatte?
...kyllä, olen minä :)
Tyttöjä on mukava satuttaa, se antaa ihanaa vallan tunnetta kun ensiksi tietää saaneensa naisen itselleen joka panostaa 100% sinuun ja sitten jätät sen.
Se antaa voimaa ja tulee ihana tunne, aivan kuin olisit tavallisien kuolevien yläpuolella. Se on huojennus kun voi tuhota, romuttaa, hävittää toisen maailman.
Ah, voima kulkee oikein lävitseni.
Noinkohan tunnet kun joskus se ihastus lyö vasten omia kasvojasi? Luulenpa että joskus myös sinä ihastut korviasi myöten ja sinullekin käy noin kun itse toimit.
Tai sitten luulet vaan että naiset ovat ihan rikki sen takia että kylmästi jätit ne. Ne on varmaan vaan myöhemmin iloisia että pääsivät eroon tuollaisesta kylmästä ihmisestä, joka tykkää leikkiä muiden tunteilla, ja sitten ne löytävät jonkun paremman ja loppupeleissä se olet sinä joka jää yksin...
Ärsyttä tollainen asenne!
noh..mullakin on toi suojakuori..ja joskus vannotin ettei ketään luokkaa mua tai aiheuta sydänsuruja..kunnes niin kävi..tapasin erittäin mielenkiintoisen häiskän..oli aivan erilainen kuin muut..ei työkyä, asiallinen..sovimme jopa treffit ja vaihdoimme numeroita ja valokuvat..soittelimme ja meillä oli kivaa..kunnes ei mitää...ei yhteyttä...ei mitää..ei vastaa puhelimeensa..kamalaa
Löysi paremman, sääli