Lähden kyselemään täältä, kun olen kuullut että esikoislestadiolaisilla on aika kova tietämys Lestadiuksen saarnoista. Mikä on ollut hänen saarnoissa se kultainen keskitie? Onko jossain jotain analyysia hänen saarnoista? Mitä hän saarnasi syntien anteeksiantamuksesta, miten pääsee Jumalan lapseksi? Kuka voi päästä taivaaseen? Ihan mitä tahansa. Miten/mistä lähteä tutustumaan?
En halua nyt kuulla mitää esikoislestadiolaisten tai muidenkaan lestadiolaisuussuuntien ajatusta näistä asioista, vaan puhtaasti Lestadiuksen ajatuksia.
En halua nyt kuulla mitää esikoislestadiolaisten tai muidenkaan lestadiolaisuussuuntien ajatusta näistä asioista, vaan puhtaasti Lestadiuksen ajatuksia.
Vastaukset 17
Vanhimmat
laestadiusarkivet.se
Mitä tarkoitat ?
-
Koistisen Laurin hanke. Vanhoja käännöksiä.
Tule seuroihin kuuntelemaan, joka sunnuntai luetaan!
Laestadiuksen saarnat poikkeavat aika paljon nykylestadiolaisuudesta, ja erityisesti vanhoillislestadiolaisuudesta. Laestadius esimerkiksi ei juuri koskaan julistanut synnit anteeksi Jeesukesen nimessä ja veressä. Tämä oppi tuli myöhemmin.
Laestadius oli myös ekumeeninen. Hän esimerkiksi hyväksyi baptisteja uskovaisiksi.
Se lestadiolaisuus joka on ollut lähimpänä Laestadiuksen opetuksia on uusherännäisyys. Ei valitettavasti ole enää.
Juuri tätä haluisin tietää enemmän. Kuinka paljon lestadiolaisuuteen on tullut omaa?
Paras tapa saada vastausta tuohon kysymykseen on lukea hänen saarnoja:
http://laestadiustexter.se/kaikkipostillat1.pdf
Uusherännäisyys pyrki aikanaan alkuperäiseen laestadiolaisuuteen. Tutustumalla heidän opetuksiin voit saada käsitystä siitä mitä Laestadius opetti.
Valitettavasti uusherännäisyys tänä päivänä, ei ole sama kuin muutama vuosikymmentä sitten.
Jos et usko että Laestadius ei saarnannut synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä, tee vaikka tekstihaku hänen saarnoista:
http://laestadiustexter.se/kaikkipostillat1.pdf
Minä tein. Ei ainuttakaan "Jeesuksen nimessä ja veressä". Ei edes yntäkään "Jeesuksen nimessä".
Raattamaata tuo synnit anteeksi julistus on.
Lestadiuksella oli samanlainen syninpäästön julistus kuten luterilaisuudessa on nykyäänkin.
Saarnakartat ovat muistiinpanoja, ei suinkaan koko saarna.
En tiedä miksi Lestadius on korotettu palvonnan kohteeksi? Hänhän oli luterilainen pappi.
Konvertikkeliplakaati on ilmeinen syy tähän yhden papin palvontakulttuurin syntyyn.
Jos haluan tutkia enemmän tätä, että mistä tulee juurikin julkinen synninpäästö, niin onko tuota Raattaman opetuksia jostain?
..lestadius hyväksyi jopa babtistit.. voi hyvänen aika näitä kommentteja !
Leevikö se on laitettu joksikin taivaan portin vartijaksi hah.
sen mitä olen kuunnellut ja lukenut hänen saarnojaan niin painopiste vaikutti olevan mahdollisiman rumassa kielenkäytössä j apiipun rassamisessa.
Juuri hyvinkin kirjoitettu. Lestadiusko oli se, joka erotteli kevyet jyvät? Ei ollut lainkaan niin pätevä kuin nykyiset "lapin vanhimmat" Tai sitten vaikka Karhu Karjalassa. Sairasta uskontoa väittää olevansa yksin oikeassa Lestadiuksen saarnojen peusteella Raattamaan eriseuranoppien voimalla.
Aloittajalle ,
-
Lestaadiuksen saarnat , 3:n osaiset
maksaa vain 50 e. yhteensä !
-
Anonyymi
26.7.2019 9:03
Jos haluan tutkia enemmän tätä, että mistä tulee juurikin julkinen synninpäästö, niin onko tuota Raattaman opetuksia jostain?
Julkinern synninpäästö on kristinuskossa ollut hyvin pitkään, etten sanoisi alusta saakka. 🤔 Mutta tarkoitat varmaan tätä "pönttökävelyksikin kutsuttua esikoislestadiolaista tapaa, ja vanhoillislestadiolaista vastaavaa käsien nostoa?
...........................................
Vuodenvaihde 1853-1854:
Heräys oli alkanut 1845-46.
Silloin oli kauhean suuret seurat Sakon talossa. Matarengista, Tärännöstä, Jellivaarasta, Kittilästä oli ihmisiä Sakon talossa?. Kolme riihtä lämmitettiin lämpimiksi, niissäkin oltiin yötä? Oli saarnamiehenä myös Parka-Heikki. Ja täällä on silloin kristillisyys tutkittu, ja sitten on synnit julistettu anteeksi. Raattamaa sen aloitti. Laestadiuksella se on ollut semmoista papinhoitoa. Mutta Kitkiöjoessa se tutkittiin sitten Sakon talossa ja kattottiin?, jatkaa Hilta Parkajoki, ?että ihmisillä on oikeus Jumalan puolesta tojistaa synnit anteeksi.
Lestadius ei koskaan luullut että hänen saarnatuolinsa luona alkanut heräys olisi joku ainoa oikea. Hän katsoi että ihmisen täytyi herätä synneistään ja uskoa evankeliumi, siinä kaikki. Hän siis todellakin katsoi että oikeita sydämen kristityitä oli kirkon sisällä ja vapaissa suunnissa.
Kyllä niin, sillai hän todella katsoi,
Että sydämelliset, saivat vapaissakin
uskoa, kuten juuri Babtistteisa.
-
MIten se tutkittiin, s e olis mielenkiintoista tietää!