Mitä mieltä esikoislestadiolaiset

Olen tietysti väärä henkilö mitään sanomaan, mutta sanon kuitenkin.

Yhteyden katkeaminen Raattamaan seuraajiin Ruotsissa, teki tämän tepposen.

Tällä hetkellä omana mielipiteenäni sanoisin, ettei ole enää mitään perustetta nimitellä ketään eriseuraiseksi sadanvuoden takaisten asioiden takia. Syyt ja seuraukset ovat haudassa ja syylliset Herran edessä. Nyt olisi löydettävä yhteys. Ei tarkoita minkäänlaista järjestöllistä yhdistymista vaan sydänten yhteys, koska Herra on Sanaansa sitoutuneena kaikkialla, missä raamattua luetaan. Siitä huolimatta, että sitä tulkitaan väärinkin.

Itselläni ei juurikaan ole tietoa opillisista erimielisyyksistä. Kaiketi suuressa vuosisadan vaihteen hajaannuksessa oli kysymys hyvin pitkälti valtataistelusta.

Tätä vanhaa vastakkainasettelua ilmeisesti kylvetään edelleen erityisesti vanhoillisissa piireissä. Omat kokemukseni osoittavat, että vanhoilliset vaikuttavat ihan mukavilta ja samanhenkisiltä ihmisiltä kuin mekin. Mutta heti kun tulee tietoon, että olen esikoislestadiolainen, niin ääni kellossa muuttuu. Tuntuu, kuin me EL-ihmiset olisimme heidän suurimpia vihollisia. Vaikka mielestäni me kylläkin olemme melkoisen lähellä toisiamme.

Tällaista vihaa ei kylvetä esikoisten parissa, tai minä en ole ainakaan koskaan törmännyt sellaiseen.

Tästä keskustelin erään lestadiolaisuuden tutkijan kanssa ja hän vahvisti asian olevan juuri näin. Eli sitä yli 100 vuotta vanhaa kaunaa kylvetään edelleen. Kun se saadaan loppumaan, niin eiköhän lähestymistä ala tapahtua.

Tähän haluaisin VL:lien ottavan täällä kantaa. Mutta ollaan täällä ainakin sovussa ja pyrimme ymmärtämään toistemme näkemyseroja.

moneen vl ihmiseen viimeaikoina ja itse olen siis el. Kuvittelin meidän olevan kaikki veljiä ja sisaria, vaikka jotain eroja olisikin. Kaikki mitä olen kertonut uskostani heille, on aivan mitätöity ja tuomittu, niin että tuli oikein rinta kipeäksi niistä raskaista syytöksistä, kun olemme eriseuraa, ei meitä voi tervehtiä, kun meillä opetetaan väärin, kun meillä arvostetaan katekismusta ja Lutherin kirjoituksia, meillä ei ole mitään oikeaa kristillisyyttäkään heidän mielestään, mutta pahinta oli se, että taivaanovi suljettiin meiltä, jollemme muutu vl:ksi.
Suuret erot on kuulemma opissa minulle sanottiin.
En halunnut alkaa kiistelemään, tulin vain surulliseksi, koska menin heille kertomaan ihania
Jumalan johdatuksia elämässäni ja ne otettiin pilkaksi.