Olen tässä ensimmäistä talveani harjoitellut puulämittämistä otsikon kattilalla ja ajattelin kokeilla, joska kokeneemmilta kollegoilta löytyisi hyviä vinkkejä homman tehostamiseksi. Eipä tosin tälläkään haavaa ole sen suurempia murheita, mutta arvatenkin petrattavaa aina löytyy.
Kattilan kaverina on 3000 litran varaaja ja kuusimetrinen teräspiippu. Veto tuntuu olevan ihan kohdillaan. Tällä hetkellä puuvajassa on ainoastaan 30-senttisiä, halkaisijaltaan varsin pieniä klapeja ja ne tuntuvat palavan hiukan turhankin tarmokkaasti. Vai onko sillä palamisnopeudella vaikutusta lämmön luovuttamiseen?
Silloin tällöin puut tuntuvat myös holvaantuvan kattilan puusiiloon. Mahtaako tuohon löytyä ratkaisua, auttaisiko esimerkiksi pyöreiden puiden lisääminen klapien sekaan?
Latauspumpun termostaatin olen vääntänyt vajaaseen 80 asteeseen. Vielä en ole päässyt niin autuaallisen tilaan, että termari ei katkeaisi lämmityksen aikana. Latauspumpun olen jo kääntänyt pienimmälle vaihteelle, mutta vielä pitäisi varmaan kuristaa pytyn ja pannun välillä kulkevaa vesimäärää?
Kattilan kaverina on 3000 litran varaaja ja kuusimetrinen teräspiippu. Veto tuntuu olevan ihan kohdillaan. Tällä hetkellä puuvajassa on ainoastaan 30-senttisiä, halkaisijaltaan varsin pieniä klapeja ja ne tuntuvat palavan hiukan turhankin tarmokkaasti. Vai onko sillä palamisnopeudella vaikutusta lämmön luovuttamiseen?
Silloin tällöin puut tuntuvat myös holvaantuvan kattilan puusiiloon. Mahtaako tuohon löytyä ratkaisua, auttaisiko esimerkiksi pyöreiden puiden lisääminen klapien sekaan?
Latauspumpun termostaatin olen vääntänyt vajaaseen 80 asteeseen. Vielä en ole päässyt niin autuaallisen tilaan, että termari ei katkeaisi lämmityksen aikana. Latauspumpun olen jo kääntänyt pienimmälle vaihteelle, mutta vielä pitäisi varmaan kuristaa pytyn ja pannun välillä kulkevaa vesimäärää?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Pienet klapit ovat hyviä kattilaa sytyttäessä mutta kuten olet huomannut ne palavat nopesti.Olen lisännyt joukkoon jopa huomattavan isojakin klapeja n.20 cm halkasijaltaan.Ja varsinkin toiseen pesälliseen ja ensimmäisen täytön yläosaan niitä voi laittaa.Painavampina ne tippuvat itsestään alas sitämukaa kun pesä tyhjenee palaessaan.Pesän täytössä kannattaa kuitenkin huomioida liian tiukkaan pakatun klapien holvaamisriski.
Latauspumppu on kolmos asennossa ja lämmityksen alkaessa termostaatin käännän noin 60 asteen kohdalle.Tällöin kattilan vesi lämpiää koko tilavuudeltaan riittävän lämpimäksi ja osaltaan vähentää kattilan pikeentymistä.Ilmanottoaukon säädän sillä pienellä mekaanisella ruuvilla 2-3mm auki silloinkin kun esbe sulkisi sen kokonaan.Tämä tehostaa palamista eikä tulenhoitoluukun alareusnasta valu pikeä.Varsinaisella savupellillä olen kuristganut ilman virtausta siten että savukaasut eivät nouse 250 astetta korkeammalle.
Kova tuuli vaikuttaa kyllä palamiseen nopeuttavasti joten täysin oikeita säätöjä ei tiedä muuta kun itse tapauskohtaisesti kokeilemalla.Kituuttamalla ei kannata polttaa koska se tukkii koko kattilan ja heikentää sen toimintaa.Putsaminenekin on erityisen hankalaa.
Tällasia kokemuksia täältä pirkanmaalta.
Kiitoksia vinkeistä. Pienet klapit ovat tosiaan harmilloisen nopeita kohahtamaan, tilanne onneksi paranee ensi talvena, kun pääsen rakennuskiireiden helpotettua pöllimetsään.
Pidätte molemmat latauspumppua täysillä lämmityksen aikana. Teho taitaa tietysti olla pummpuvalmistajakohtainen, vai onkohan noissa kolmen pykälän pumpuissa jokin standardi.
Itse sain Puupäästä poiketen ohjeet pitää latauspumppua nimenomaan pienimmällä ja vielä kannattaisi kuulema kuristaa pytyn ja pannun välillä kulkevaa vesimäärääkiin. Tällä siis pyrittäisiin siihen tilanteeseen, että kattilan vesi ei latauksen aikanakaan pääse laskemaan niin alas, että termostaatti napsahtaa pois päältä.
Termostaatti kehotettiin puolestaan laittamaan heti loppulliseen tilaansa, eli tuonne 80 asteen korville, jolloin kattila saa rauhassa lämmittää itsensä mahdollisimman nopeasti käyttölämpötilaansa. Nämä ohjeet sain Puupään tavoin suoraan valmistajan edustajalta, joten eivät nämä hommat taida ihan yksiselitteisiä olla ammattilaisillekaan:)
Mikäs tuo Puupään mainitsema vapaakierron venttiili muuten on? Itselläni on termit vielä hiukan hakusessa.
Savukaasut tuppaavat tosiaan nousemaan helposti aika korkeiksi, eli 300 asteen paremmalle puolelle, mutta tokkopa sillä suurta vaikutusta on teräspiipun kestoon. Puumenekkiä se taitaa tietysti lisätä.
Sain teidän kirjoituksistanne kuvan, että pannuhuoneessa kannattaisi käydä säätelemässä ilman- yms. määrää vielä palamisen aikanakin. Itse olen pyrkinyt siihen, että pesän sytyttämisen jälkeen pannuhuoneeseen ei enää olisi tarvetta poiketa ja vaijerin päässä oleva termostaatti hoitaisi homman kotiin.
Minkäkokoisia varaajia teillä on käytössä? Itselläni on tosiaan tuo 3 kuution pytty, joka useimmissa tapauksissa tuntuisi lämpiävän tarpeeksi yhdellä pesällisellä. Tällöin alkulämpötila olisi keskimäärin 40 asteen tienoilla ja tuli hiipuisi tuolla 75-80 asteen rahtuvilla.
Viime viikkojen kovimmilla pakkasilla kertalämmitys riitti nippa nappa vuorokaudeksi. Nyt kun ilmat lämpenivät pääsisi jo kahden vuorokauden lämmitysväliin, mutta sitten pytty viileneekin jo niin paljon, ettei pesällinen tahdo enää riittää lämmittämiseen.
Itselläni veden lämpötilaa säätelee oumanin perusmalli, joka on kuitenkin virheellisesti asuinrakennuksessa. Pannuhuone sijaitsee erillisessä rakennuksessa noin 40 metrin lämpökanaalin päässä. Pannuhuoneessa on käsisuntti, joten tuossa menee aika lailla energiaa hukkaan, jossei sunttia ole koko ajan kääntelemässä pienemmälle lämmityksen aikana.
Onko teillä muuten kattiloissanne käytössä se eu-direktiivien mukainen varoventtiili (vai mikä hänen nimensä nyt olikaan). Eli ei se perussysteemi, joka sylkäisee vedet pihalle, jos paine kasvaa liikaa, vaan palikka, joka pumppaa kattilaan ylipaineen sattuessa kylmää vettä(?).
Onko kytkentäkaavio kuten http://www.thermia.fi/docroot/finska/sidorved/arimax puulämmitys_web_id144.pdf pdf-tiedoston lopussa? Neuvot sain aikanaan TEHTAAN teknisestä tuesta, enkä valmistajan edustajilta (kuulostaa jällenmyyjältä???). Itselläni on 60 Arimax ja siinä 80 (maksimi L/MIN) pumppu, joten sinulla lienee silloin 60 pumppu? Vapaakierron venttiilillä tarkoitan venttiiliä, joka on varaajasta kattilan suuntaan menevässä linjassa kahden putkilinjan välissä, jolla voit laittaa sähkökatkoksen tultua systeemin vapaakierrolle (painovoimainen kierto), ettei kattila kiehu. Eli Arimax60, 5.5m3 varaaja, 80 pumppu, 2" putkilinjat(pääosin) ja Oraksen kattilavaraajaventtiili. Kertapolttona pesä iiiso sylyllinen => 0,25pm3.
Päästää vesijohtoverkosta kylmää vettä kattilaan jos maximi lämpötila ylittyy. Seurauksena lämpötila laskee, paine nousee ja varoventtiili päästää liiat vedet pois.
"Onko kytkentäkaavio kuten http://www.thermia.fi/docroot/finska/sidorved/arimax puulämmitys_web_id144.pdf pdf-tiedoston lopussa?"
Täytyypä tarkistaa, kun pääsen illalla kotiin.
"Neuvot sain aikanaan TEHTAAN teknisestä tuesta, enkä valmistajan edustajilta (kuulostaa jällenmyyjältä???)."
Suoraan tehtaalle soittelin minäkin. Voi toki olla etten sen murteen seasta kaikkea ymmärtänyt, luulisin kuitenkin päpiirteittäin oikein kuulleeni.
"Itselläni on 60 Arimax ja siinä 80 (maksimi L/MIN) pumppu, joten sinulla lienee silloin 60 pumppu? Vapaakierron venttiilillä tarkoitan venttiiliä, joka on varaajasta kattilan suuntaan menevässä linjassa kahden putkilinjan välissä, jolla voit laittaa sähkökatkoksen tultua systeemin vapaakierrolle (painovoimainen kierto), ettei kattila kiehu."
Pumpun litratehoakaan en tältä istumalta muista, täytyy kaivella jostain tietoja esille. Tuo vapaakierto sähkökatkon aikana oli ihan uutta tietoa, eli pitkä oppimatka on vielä meikäläisellä vielä edessä. Kiitokset tiedoista.
"Päästää vesijohtoverkosta kylmää vettä kattilaan jos maximi lämpötila ylittyy. Seurauksena lämpötila laskee, paine nousee ja varoventtiili päästää liiat vedet pois."
Juuri tuota tarkoitin. Onko se jonkun viranomaistahon toimesta määrätty pakolliseksi? Ja mitenkäs on, löytyykö kokeneempien konkareiden pannuista kyseistä pulikkaa?
Arimaxin valmistajalta sain vinkin, että laita tuo termostaatti 35 asteeseen, kun alat lämmittää ja pannun ollessa kuuma sitten 70 asteeseen. Eli latauspumpun pitää käydä aina kun pesässä on puuta palamassa. Kattilavaraajaventtiili sitten huolehtii, että varaajaan menee kuumaa ja pannu pysyy tasalämpöisenä, eli noin 75 asteessa. Vetoluukun aukipitotermostaatin avulla säädetään vetoluukku olemaan auki 4-5 mm, kun kattila on saavuttanut tasaisen toimintalämmön säätöä tarkistellaan. Parhaiten puut palavat, jos ne ovat lähellä maksimimittaa, eli 50cm ja kooltaan keskimäärin 10cm halkaisijaltaan ja mielummin vähän pienempää kuin jättisuuria. Itse olen jättänyt 40cm ja alle olevat puut takassa poltettavaksi. Pyöreät eivät holvaudu helposti. Poltettaessa halkaistuja puita on syytä latoa puut väljästi samansuuntaisesti, eikä missään nimessä liian tiukasti (holvautuu varmasti). Latauspumppu TÄYSILLE, että saadaan kiertoa aikaiseksi ja mahdollinen vapaakierron venttiili kiinni, että vain pumppu hoitaa veden kierron.