Etkä ehny tai sanonu mitää
Miks sä vaa olit
Anonyymi
21<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
öö mitah... mitäs itte taatana et hanonu hanaakaan, turvos henä kun heinäpellolla olin höissä haatana
Kun ihanuutesi vihdoin lävisti paksun kerrokseni masennuksen ikijäätä, valo sisälläni sokaisi minut ja menin paniikkiin.
Onnistuin silti olemaan ulkoisesti välinpitämätön, mutta sisäisesti olin tulessa.
Pelkäsin ja pelkään.
Anna anteeksi, olen hyvin vajavainen mies, koko elämän olen ollut ilman rakkautta.
Siinähän pelkäät sitten ja juokset karkuun. Eipä sille asialle kukaan muu mitään voi, kuin sinä itse.
Etkö voi lassota minua ja halata kunnes en enää pelkää? :)
Niin. Sehän ei käy kysymykseen millään että varovaisesti lähestyisi toista? Se ei käy millään. Kyllä. Näin on asian laita eikä se miksikään muutu.
kaksi kattilaa yhtä aikaa pallaa pohjaan.
Voisitko vihdoin ja viimein vähän tarkentaa tätä keissiä?
Sori en tykkää mistään rääväsuisista ämmistä.
Toisinsanoen "Hei kyl sä himoot kohtuu",...
Olen vaan niin helveteiksi ujo. Oikeastaan toivoin, että olisit tullut ja puristanut palleista. Tai melkein ihan mitä vaan siltä väliltä. Sitten aloin fantasioida, ettei sitä varmaan tapahdukaan ikinä. Kyllä muuten vitutti jälkeenpäinkin.
Voi olla että on muutakin jujua siinä välissä kuin ujous. Mutta pääpiirteissään eli pohjimmiltaan noin kuitenkin.
Tää on just tätä, kun ei voi tietää onko esteenä ujous vai kiinnostuksen puute.
S tippiäkö odotit.
Kyllä, tippiä halusin. Palkka on muuten niin surkea.
Ehkä pelkäsi liikaa sinun reaktiotasi tilanteessa?
Ota kolehtihaavi mukaasi seuraavaksi🙂
En kai niin pelottava ole. Päinvastoin. Mulle monet tulevat juttelemaan.
Mulla iski ujous ja lähdin karkuun, kun mies ehti sanoa "moi".
Harmittaa edelleen, vaikka tapauksesta on jo vuosia...
Miks SÄ vaa olit etkä tehny tai sanonu mitää?
Hän taas sanoi paljonkin,
kaikille muille.
Ja hiljalleen,
kerta kerralta
ymmärsin.
Mikä ja millainen
hän on ihmisiään.
On se elämisen uskallus vähissä kun ei toiselleen osata eikä uskalleta puhua.