Olenko liian läski?

Painoindeksisi on 18,73, joka osoittaa varsin ihanteellista normaalipainoa. Itse olen jo vanhempi, mutta koko teini-iän pituuteni oli 160 ja paino 52 kg, pidin itseäni oikein sopivana. Ja siltä näytinkin, ei repsunut eikä pullistellut mistään. Liikuin ja olen aina liikkunut sopivasti, ehkä hieman keskitasoa enemmän. Etköhän huolehdi turhaan? Iloista elämää sinulle!

Se on ihan sama, mitkä teidän jotkut indeksit on nyt, kun koko ajan kasvatte kauniiksi ja seksikkäiksi omiksi ihmisiksenne. Ajanhukkaa kyylätä tuollaisia... Syökää jätskiä ja heiluttakaa persettä.

Koita vähentää ylenmääräistä liikuntaa ja päätä, että tuo nykyinen painosi on hyvä.
Itse olln samanpainoinen nuorena ja pitkään aikuisenakin ja ihan tyytyväinen. Pituutta 162 cm.
Viime talvena paino nousi 70 kiloon masennuslääkkeiden aiheuttaman ruokahalun ja liikkumattomuuden takia. Nyt olen saanut siitä 4 kiloa pois ja mielestäni vielä 6 kiloa pitäisi saada pois.

Olet suuressa vaarassa sairastua syömishäiriöön oikein todella.
Nyt jo suhteesi ruokaan ja painoon on vääristynyt.
Nyt olisi tärkeää hakea apua! Mitä aikaisemmin pääset avun piiriin sitä paremmat mahdollisuudet parantua ja säästyt paljolta tuskalta.
Olen itse käynyt tuon läpi. Yli kymmenen vuotta sairastin anoreksiaa, ja tiedän mikä helvetti se on. Nyt painan suunilleen saman verran kuin sinä, olen 167 cm pitkä. Lääkärini haluaisi että nostan 56 kiloon, mutta vaikka sairauteni alkaa olla suurelta osin selätetty, edelleen reagoin stressiin syömättömyydellä ja tapani saada kontrolli elämästäni on laihduttaminen. Koko ajan edelleenkin haluaisin painaa ainakin viisi kiloa vähemmän, mutta tiedän että jos sen viisi kiloa pudotan, en voi tyytyä siihen vaan haluan pudottaa aina vain enemmän. Taistelen tämän asian kanssa edelleen, mutta en anna periksi koska tiedän mikä helvetti syömishäiriö on enkä halua siihen enää koskaan!
Tiedän etten ole lihava, mutta psyykeni ei sitä halua tunnustaa. Sinäkään et missään tapauksessa ole ylipainoinen tai lihava. Olet alhaisessa normaalipainossa.
Kehottaisin sinua hakemaan apua. Se kannattaa todella vaikka on varmasti vaikein ja pelottavin asia mitä elämässäsi teet! Ymmärrän sinua täysin. Toisottavasti sinulla on joku jonka kanssa voit pahan olosi jakaa. Minulla ei ollut ja siksi pääsin todella huonoon kuntoon.
ttps://syomishairioliitto.fi tältä löydät infoa ja sieltä löytyy myös esim. Syli-chat jossa voit puhua kokemusasiantuntijan kanssa. Ole kiltti ja hae apua! Olet arvokas ja tärkeä, älä anna tämän tuhota itseäsi!