Sisäilmamittaus osoitti, että asunnossamme on homeitiöitä 714 (raja-arvo 500) (yksiköistä en ole varma, mutta jospa joku ymmärtäis jo tästä.) Penicillium ja Aspergillus .
Oireita on: pitkittynyttä yskää ja nuhaa ja hiukan hengenahdistusta, atopia pahenemista. Voiko tuosta lukemasta päätellä, kuinka mittavasta ongelmasta on kysymys, kun vasta aloittelemme tarkempia tutkimuksia.
Oireita on: pitkittynyttä yskää ja nuhaa ja hiukan hengenahdistusta, atopia pahenemista. Voiko tuosta lukemasta päätellä, kuinka mittavasta ongelmasta on kysymys, kun vasta aloittelemme tarkempia tutkimuksia.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Yhdestä sisäilmamittauksesta ei saa kokonaiskuvaa tilanteesta. Tässä tapauksessa näyttää, että ongelma on selvästi olemassa, mutta sen vakavuusasteesta on vaikea sanoa yhden mittauksen perusteella. Lukema tarkoittaa pesäkkeitä muodostavia yksiköitä kuutiometrissä. Penicilliumia on runsaasti. Aspergillusta ei tulisi esiintyä lainkaan, jos homeongelmaa ei ole. Ilmeisesti aktinobakteereja (sädesieniä) ei ole mitattu ollenkaan ?
Sekä Penicillium että Aspergillus ovat molemmat lajeja, jotka selviävät myös suhteellisen kuivissa oloissa. Ne ovat myös nopeita kasvajia ja voivatkin tällaisissa viljelytutkimuksissa peittää alleen muita lajeja.
Todellisempi mikrobitilanne selviää varmaan niistä tarkemmista tutkimuksistanne.
Sehän tässä ihmetyttääkin, että hajuja ei ole ja tosi kuivaa muutenkin, tietty näin talvella. Voisiko kuitenkin päätellä, että tässä voisi olla kysymys myös kuivuneista homekasvustoista ja penicillium on kuulema pahempi kuivuneena (siis levittää enemmän itiöitä)? Sädesienistä tulee arvot myöhemmin.
Kosteusvauriomikrobeilla on tapana kiihdyttää itiöintiä (ja myrkyntuotantoa) turvatakseen säilymisensä, kun niiden elinolosuhteet ovat uhattuna (kuivuus). Jos ylimääräistä kosteutta ei löydy, niin kysymyksessä on vanha kasvusto. Kun tällaisesta kuivuneesta kasvustosta otetaan viljelynäyte, niin vain pieni osa siitä elpyy kasvatusalustalla, joten löydetyt määrät tuskin vastaavat todellista tilannetta. Vanhojen kasvustojen joukossa voi olla myös kosteammassa viihtyviä lajeja, jotka ovat kuivuessaan menettäneet elinkykynsä eivätkä siis tule esiin tällaisissa tutkimuksissa.
Ellei asiaan liity jonkinlainen oikeustaistelu tms., niin tarkempien lajistojen ja määrien selvittäminen ei mielestäni ole oleellista. Tärkeämpää on paikallistaa vauriokohdat ja poistaa saastunut materiaali ja vaurioon johtaneet syyt.
...mutta annapa vinkkiä, mitä tietoja tilanteessamme olisi hyödyllistä hankkia noin oikeustaiston näkökulmasta. Tämä on noin 4 kk sitten ostamamme suht uusi omakotitalo. Mihin niitä itiömääriä ja lajeja tarvitaan ?
Myyjään ei ole vielä otettu yhteyttä, koska ajattelemme että on järkevää rauhassa ensin katsoa, kuinka suuresta ongelmasta on kysymys. Ihan pienistä ei ruveta valittamaan.
Mikähän on muuten raja noin Euromääräisesti, millaisista korjauksista voisi saada hinnanalennusta? Joku kirjoitteli jossain, että noin puolet ostohinnasta antaa mahdollisuuden jo kaupanpurkuun.
Hyvin tiivistettyä faktaa homeista ja niihin liittyvistä rakennusteknisistä seikoista saat netistä imuroitavasta teoksesta
SISÄILMA JA TERVEYS – TIETOA RAKENTAJILLE, tekijät Tuula Husman, Pekka Roto, Markku Seuri.
Se löytyy osoitteesta
http://www.ktl.fi/attachments/suomi/julkaisut/julkaisusarja_b/2002b14.pdf
Molemmat löydökset teidän sisäilmatutkimuksesta ovat hälyttäviä - penicillium määränsä vuoksi ( yli 500 cfu/m3 eli pesäkettä muodostavaa yksikköä kuutiossa ilmaa) ja aspergillus siksi, että se on aspergillusta. WHO on nimennyt eräät aspergillus-lajit yhtä vaarallisiksi kuin sädesienen eli pienetkin määrät aspergillusta aiheuttavat monia 'homesairauksia', etenkin hengitystie- ja tulehdussairairauksia. Aspergillus asettuu ihmisen sisäelimiin. Erityinen riskiryhmä ovat mm. kortisonilääkkeitä käyttävät ihmiset. Etsi lisää tietoa Aspergilluksesta Googlella hakusanalla "aspergillosis". Ota yhteyttä emailiin [email protected].