Naiselle, jonka haluan

Sinulle kirjoitan rakkauskirjeen, kun en saa unta. Unettomuuteen olet syynä sinä. Nytkin mietin, miksi et ole vierelläni, miksi et ole osa elämääni. Miten raskasta onkaan olla ja elää ilman sinua! Sitä on melkein mahdotonta kestää. Ei sitä minusta ulospäin näe, mutta sydämeni itkee ja ikävöi taukoamatta sinua. Haluaisi päästä viettämään yhteisiä hetkiä sinun kanssasi, olisin halunnut sitä tänä kesänä. Se vain on jäänyt haaveeksi. Tunnen syvästi sydäntä vihlovaa kaipausta sinuun, etkä ikinä kykene arvaamaan kuinka vaikeaa minulla on, kun en saa olla luonasi tai emme saa olla yhdessä. Ehkä et välitä, mutta silti kerron, että en ole ketään koskaan rakastanut niin paljon kuin sinua, enkä tule koskaan rakastamaan. Niin sanomattoman suuri on ikävä ja halu saada sinut elämääni. Olen vajavainen ilman sinua, en koe eläväni. Suuri aukko imee tyhjäksi arkipäiväni ja siinä tapahtuvan, se juuri sinun kokoisesi aukko. Mikään muu ei sitä voi täyttää. Turha on edes yrittää esittää minulle mitään kalpeita korvikkeita, ne eivät tyydytä. Se on vain totuus. Toivottavasti et yritä tarjota minulle halpaa lohdutusta ja kääntää mieltäni toisaalle, jotta unohtaisin, tyytyisin johonkin muuhun tai saisin muuta ajateltavaa. Se ei ole onnistunut keneltäkään muulta eikä onnistu sinultakaan. Olen parantumattomasti rakastunut. Typeräksihän minä itseni teen silmissäsi, mutta ihan sama. Jos minulla ei ole sinua, muulla ei ole väliä. Jos menetän sinut, menetän kaikki ja silloin menettää merkityksen kaikki muukin. Sinun kanssasi minä näkisin myös maailman kaikki muut asiat värikkäinä ja arvokkaina.

Minä haluan, että saat joskus tietää, mitä sinusta ajattelen, että kuinka äärettömän arvokas olet ja miten tärkeä olet minun elämässäni. Haluaisin kertoa sen joskus sinulle, mutta minun tulisi löytää sopiva paikka, ja tapa, miten kertoa asiasta. Ehkä säikähdät sitä, miten tärkeä minulle olet ja miten korkealle sinua arvostan ja miten syvästi sinusta tunnen. Mutta tahdon sanoa sinulle tämän, olet aivan poikkeuksellisen ainutlaatuinen, nainen, joka on sopiva minulle, kaikkien unelmieni täyttymys, kaikki, mitä naisessa ikinä on rakastettavaa ja mitä voisin odottaa ja ihailla. Juuri siksi olenkin niin sydänjuuriani myöten rakastunut sinuun. Tiedän kyllä, että et ole täydellinen ihminen muussa merkityksessä, kuten ei kukaan ole. En halua luoda illuusioita, todellisuudesta irtaantuneita täydellisyyden haavekuvia, joita ei ole olemassa. Me kaikki teemme virheitä, minä mukaan lukien, vääriä valintoja ja huonoja tekoja. Tiedostan sen. Asia on kuitenkin niin, että tällaista epätäydellisyyttä joudun sietämään joka tapauksessa puolisossa, ystävissä ja läheisissä ihmisissä olivatpa he keitä tahansa. En siis näe sinua tässä merkityksessä täydelliseksi, vaan naisena miehelle sopivuuden puolesta, minulle. Liioittelematta sanon kaiken tämän. Mutta jos pääsisin kertomaan tästä sinulle kahdenkesken, niin voisin silloin varmaan paremmin ilmaista, mitä tarkoitan ja mitä sinusta ajattelen. Jospa se päivä vielä koittaisi.

Naiselle, sille kaikkein rakkaimmalle mieheltä
45<50
1Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 45

Vanhimmat

😱. . .🤯. . .🤢. . . 🤮

Teetkö uuden vetsion, vpin oikolukea sun avuksi myös sen. Åmies

Äänestä

Uskomattoman kauniisti kirjoitettu. Olet varmaan löytänyt puoliskosi.

Äänestä

Kaunista! Hänen täytyy olla kadonnut puolikkaasi. Tee kaikkesi ettet menetä häntä. Tuollainen syvä ja palava rakkaus on ainutlaatuista! Toivon todella sydämeni pohjasta, että otat häneen yhteyttä ja kerrot tuon kaiken hänelle. Toivon sinulle rohkeutta ja voimia. Saavuta päämääräsi. Kadut jos et yritä.

Äänestä
  • Ja taas vähän cheer leedataan itseä pompomit kädessä

    Äänestä

Osaat kirjoittaa kauniisti.
Mitenkäs nyt sitten silleen?!?

Äänestä

Olenko ainoa joka epäilee että tämän kirjoituksen takana on nainen?

Äänestä
  • Olen siis ainoa jota aloittaja ei pysty vedättämään.

    Äänestä

  • Aivan selkeästi naisen kirjoittama vuodatus. Jonkin täysin koneeseen kadonneen naisen.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Aivan selkeästi naisen kirjoittama vuodatus. Jonkin täysin koneeseen kadonneen naisen.

    Niin onkin. Se oikein paistaa kirjoituksesta.

    Äänestä

  • Täällä palstalla roikkuu vastenmielisiä hyypiöitä. Tosin ette te tuolla tavalla kaunista aloitusta lokaa, huomaa vaan taas kuinka mätiä jotkut ihmiset ovat ajatuksineen ja kirjoituksineen.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Täällä palstalla roikkuu vastenmielisiä hyypiöitä. Tosin ette te tuolla tavalla kaunista aloitusta lokaa, huomaa vaan taas kuinka mätiä jotkut ihmiset ovat ajatuksineen ja kirjoituksineen.

    Millä tavalla tässä lokattiin kaunista aloitusta?

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Täällä palstalla roikkuu vastenmielisiä hyypiöitä. Tosin ette te tuolla tavalla kaunista aloitusta lokaa, huomaa vaan taas kuinka mätiä jotkut ihmiset ovat ajatuksineen ja kirjoituksineen.

    Ei tässä mitenkään itse kirjoitusta lokattu. Tässä vain epäiltiin aloittajan olevan eri sukupuolta kuin mitä kirjoituksessa väittää olevansa.

    Äänestä

  • Niin. Itseasiassahan, tässä kopioitiin aiempaa naisen ideaa ja myönnettiin, että miehet eivät kykene emotionaalisiin tunnustuksiin, koska putkiaivoja ovat;" oisko nyt sitä aamukaljaa"

    ;D

    Äänestä

  • Ei ole nainen, mutta joku hyypiö voi pyrkiä irtisanoutumaan epärealistisista vuodatuksistaan ja maalittaa naisen kirjoittamaksi näitä kun lukee itsekin että ei herranjumala

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Täällä palstalla roikkuu vastenmielisiä hyypiöitä. Tosin ette te tuolla tavalla kaunista aloitusta lokaa, huomaa vaan taas kuinka mätiä jotkut ihmiset ovat ajatuksineen ja kirjoituksineen.

    Ei aloituksessa mitään kaunista ole sehän mitätöi naisia ihan kollektiivisesti hyi hyi ja hyi

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Ei ole nainen, mutta joku hyypiö voi pyrkiä irtisanoutumaan epärealistisista vuodatuksistaan ja maalittaa naisen kirjoittamaksi näitä kun lukee itsekin että ei herranjumala

    Niin... mikä tässä nyt sitten on epärealistista.

    Äänestä

  • Varmaan vaikuttaa teidän elämäänne hirveesti ketkä arvostelette aloitusta tai epäilette että voisi olla nainen joka aloituksen kirjoittanut. Onko teidän elämänne pilalla sen tähden että joku rakastaa palavasti toista?!

    Itsekin syvästi rakastunut mutta en tuollain osaisi pukea ajatuksia sanoiksi tai tekstiksi kuin aloittaja. Todella kaunis kirjoitus aloittajalta. Pakkohan tekstin takana on olla henkilö kuka suuresti rakastunut/rakastaa, oli aloittaja sitten nainen joka kaipaa miestä ja miehenä kirjoittaa itselleen (mietin kieltämättä vähän mikä pointti siinä on, mutta en päätäni enempää vaivaa moisella) tai oikeasti mies joka kirjoittaa naiselle.

    Osasta kommentoijista väitän etteivät ole kokeneet yhtä kaunista syvää rakkautta, eivätkä voi ymmärtää/käsittää sitä. Tarvii kommenteillaan pullistella ja esittää kuinka järkevä itse on! Toki todellisuus on sitä ettei kaikki löydä sitä omaa puolikastaan, eivätkä koskaan tule käsittämäänkään sitä miltä se tuntuu. Ja osa on sellaisia että vähät rakkaudesta.
    Sääli ettei kaikki ole vieläkään tajunneet että ihmiset ovat erilsisia eikä kaikkien tarvitsekaan olla tai pyrkiä olemaan samanlaisia (kuin ns valtaosa?) Ehkä itsekin suotta arvostelen, kai maailmassa näitä ahdasmielisiä tarvitaan?

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Varmaan vaikuttaa teidän elämäänne hirveesti ketkä arvostelette aloitusta tai epäilette että voisi olla nainen joka aloituksen kirjoittanut. Onko teidän elämänne pilalla sen tähden että joku rakastaa palavasti toista?!

    Itsekin syvästi rakastunut mutta en tuollain osaisi pukea ajatuksia sanoiksi tai tekstiksi kuin aloittaja. Todella kaunis kirjoitus aloittajalta. Pakkohan tekstin takana on olla henkilö kuka suuresti rakastunut/rakastaa, oli aloittaja sitten nainen joka kaipaa miestä ja miehenä kirjoittaa itselleen (mietin kieltämättä vähän mikä pointti siinä on, mutta en päätäni enempää vaivaa moisella) tai oikeasti mies joka kirjoittaa naiselle.

    Osasta kommentoijista väitän etteivät ole kokeneet yhtä kaunista syvää rakkautta, eivätkä voi ymmärtää/käsittää sitä. Tarvii kommenteillaan pullistella ja esittää kuinka järkevä itse on! Toki todellisuus on sitä ettei kaikki löydä sitä omaa puolikastaan, eivätkä koskaan tule käsittämäänkään sitä miltä se tuntuu. Ja osa on sellaisia että vähät rakkaudesta.
    Sääli ettei kaikki ole vieläkään tajunneet että ihmiset ovat erilsisia eikä kaikkien tarvitsekaan olla tai pyrkiä olemaan samanlaisia (kuin ns valtaosa?) Ehkä itsekin suotta arvostelen, kai maailmassa näitä ahdasmielisiä tarvitaan?

    Eihän kukaan edellä kommentoineista kieltänyt sitä etteikö aloittajalla voisi olla suuria rakkauden tunteita. Ja siis sekopäistähän tuo on jos aloittaja onkin nainen. Vai kiellätkö sen? Pitäisitkö aloittajaa terveenä jos hän paljastuisi naiseksi?

    Kai tiedät myös sen että hyvä ihminen sanoo suoraan eikä kiertele tai kaartele saati miellytä toista jos näkee toisen tekemisen epäterveellisenä itselleen.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Varmaan vaikuttaa teidän elämäänne hirveesti ketkä arvostelette aloitusta tai epäilette että voisi olla nainen joka aloituksen kirjoittanut. Onko teidän elämänne pilalla sen tähden että joku rakastaa palavasti toista?!

    Itsekin syvästi rakastunut mutta en tuollain osaisi pukea ajatuksia sanoiksi tai tekstiksi kuin aloittaja. Todella kaunis kirjoitus aloittajalta. Pakkohan tekstin takana on olla henkilö kuka suuresti rakastunut/rakastaa, oli aloittaja sitten nainen joka kaipaa miestä ja miehenä kirjoittaa itselleen (mietin kieltämättä vähän mikä pointti siinä on, mutta en päätäni enempää vaivaa moisella) tai oikeasti mies joka kirjoittaa naiselle.

    Osasta kommentoijista väitän etteivät ole kokeneet yhtä kaunista syvää rakkautta, eivätkä voi ymmärtää/käsittää sitä. Tarvii kommenteillaan pullistella ja esittää kuinka järkevä itse on! Toki todellisuus on sitä ettei kaikki löydä sitä omaa puolikastaan, eivätkä koskaan tule käsittämäänkään sitä miltä se tuntuu. Ja osa on sellaisia että vähät rakkaudesta.
    Sääli ettei kaikki ole vieläkään tajunneet että ihmiset ovat erilsisia eikä kaikkien tarvitsekaan olla tai pyrkiä olemaan samanlaisia (kuin ns valtaosa?) Ehkä itsekin suotta arvostelen, kai maailmassa näitä ahdasmielisiä tarvitaan?

    Sen lisään vielä että onhan miehet kirjoittsneet runoja ja kirjoja. Vai onko niidenkin takana nainen?

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Eihän kukaan edellä kommentoineista kieltänyt sitä etteikö aloittajalla voisi olla suuria rakkauden tunteita. Ja siis sekopäistähän tuo on jos aloittaja onkin nainen. Vai kiellätkö sen? Pitäisitkö aloittajaa terveenä jos hän paljastuisi naiseksi?

    Kai tiedät myös sen että hyvä ihminen sanoo suoraan eikä kiertele tai kaartele saati miellytä toista jos näkee toisen tekemisen epäterveellisenä itselleen.

    "Kai tiedät myös sen että hyvä ihminen sanoo suoraan eikä kiertele tai kaartele saati miellytä toista jos näkee toisen tekemisen epäterveellisenä itselleen. "

    Itse olen ainakin suoraan saanut tunteeni sanottua. En pariin ensimmäiseen vuoteen rohjennut mutta sitten mietin että ei se ole huono asia kertoa. Varmasti toisilla tilanteita ettei voi sanoa.
    Käyn lukemassa täällä välillä, niin saan ehkä kiksejä kansien väliin.

    Ja tosiaan, en pidä terveenä jos aloittaja on nainen. Se vaan että aiheuttaako hän sillä vahinkoa toisille tai itselleen. Ei välttämäti. Sitä emme voi tietää.
    Jos näkee toisen epäterveellisenä itselleen. Tarkoitatko esim väkivaltainen tai vaikka narsisti? Sairasta rakkautta mielestäni kyllä että ollaan yhdessä ja tuetaan puolisoa vaikka tämä olisi itseä kohtaan hirveä, eikä siitä muutu.

    Täällä kenties jotkut kirjoittaa jotta saavat ajatuksiinsa selkoa, apua siihen että saavat sanottua suoraan. Ei tule sitä että mitä pitikään sanoa. En tiedä mutta arvailen.

    On täällä kuitenkin valtavasti kommentointia eri ketjuissa joista paistaa se ettei edelleenkään selvästi monet käsitä ihmisten erilaisuutta. Kaikkia aloituksia ei tule luettua, avattua, aika ja mielenkiinto ei riitä.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    "Kai tiedät myös sen että hyvä ihminen sanoo suoraan eikä kiertele tai kaartele saati miellytä toista jos näkee toisen tekemisen epäterveellisenä itselleen. "

    Itse olen ainakin suoraan saanut tunteeni sanottua. En pariin ensimmäiseen vuoteen rohjennut mutta sitten mietin että ei se ole huono asia kertoa. Varmasti toisilla tilanteita ettei voi sanoa.
    Käyn lukemassa täällä välillä, niin saan ehkä kiksejä kansien väliin.

    Ja tosiaan, en pidä terveenä jos aloittaja on nainen. Se vaan että aiheuttaako hän sillä vahinkoa toisille tai itselleen. Ei välttämäti. Sitä emme voi tietää.
    Jos näkee toisen epäterveellisenä itselleen. Tarkoitatko esim väkivaltainen tai vaikka narsisti? Sairasta rakkautta mielestäni kyllä että ollaan yhdessä ja tuetaan puolisoa vaikka tämä olisi itseä kohtaan hirveä, eikä siitä muutu.

    Täällä kenties jotkut kirjoittaa jotta saavat ajatuksiinsa selkoa, apua siihen että saavat sanottua suoraan. Ei tule sitä että mitä pitikään sanoa. En tiedä mutta arvailen.

    On täällä kuitenkin valtavasti kommentointia eri ketjuissa joista paistaa se ettei edelleenkään selvästi monet käsitä ihmisten erilaisuutta. Kaikkia aloituksia ei tule luettua, avattua, aika ja mielenkiinto ei riitä.

    Jos aloittaja on nainen niin silloinhan tuo aloitus antaa vahvasti osviittaa siihen suuntaan että hänellä ei ole kaikki hyvin korvien välissä. Eli tekee vahinkoa itselleen.

    Äänestä

  • Tai sitten joku tekee vahinkoa naiselle kirjoittelemalla sekopäisiä tai siis yrittää tehdä, se vasta tervettä käytöstä

    Äänestä

Hyi olkoon mitä narsistista kuvotusta luuletko todella että jos tämmöisiä värssyjä lähettelisit niin ne päätyisivät muualle kuin sytöiksi takkaan

Äänestä

Tämän kun hänelle näytät joskus saat hänet kauneudesta kyyneliin. Ajattelen kaivatustani, miehestä, täysin samoin, mutta en osaisi ilmaista asiaa näin selkeästi ja kompaktisti.

"Tunnen syvästi sydäntä vihlovaa kaipausta sinuun, etkä ikinä kykene arvaamaan kuinka vaikeaa minulla on, kun en saa olla luonasi tai emme saa olla yhdessä. Ehkä et välitä, mutta silti kerron, että en ole ketään koskaan rakastanut niin paljon kuin sinua, enkä tule koskaan rakastamaan. Niin sanomattoman suuri on ikävä ja halu saada sinut elämääni. Olen vajavainen ilman sinua, en koe eläväni. Suuri aukko imee tyhjäksi arkipäiväni ja siinä tapahtuvan, se juuri sinun kokoisesi aukko."

Niin. Minunkin olemiseni on selittämättömästi ja täysin varmasti vajavaista ilman häntä. Etteikö iloisuus ja hyvät hetket onnistuisi, mutta se sellainen onnellisen elon täyteläisyys ja henki puuttuu. Niin se vain on ollut jo kauan. Kun rakastaa näin...sitä on niin vaikea selittää ulkopuolisille mitä se on mikä puuttuu, mitä rakastaa, mikä tekee kaikista iloisimmaksi, milloin kaikki on hyvin maailmassa tai miltä se koti tuntuu. Vastaus ja sen muoto on aina sinä, hän. Ei enempää tai vähempää. Aina hän, selittämättömästi ja sataprosenttisen varmasti. Kokemuksesta olen kuitenkin äärettömän kiitollinen, vaikka tämä on ollut kaukana helposta.

Etkä varmasti tee itseäsi typeräksi hänen silmissään. Olet kaunis, kun osaat kirjoittaa näin. Toivottavasti saisit nukuttua paremmin. Pidä sinäkin toivoa yllä siitä, että helpotus vielä tulee ja saat ottaa täysimääräisenä hänen rakkautensa vastaan. Ajattele mitä se on, kun vihdoin saat ottaa hänen kädestään kiinni ja hän vastaa keveällä puristuksella. Mitä on syleillä tietäen ettei tarvitse enää lähteä pois tai kontrolloida tunteiden syvyyden ilmaisua. Ajattele ja unelmoi, ole varma. Hän ei tullut elämääsi turhaan. Minun hän ei tullut elämääni turhaan enkä usko, että tällaista rakkaus sytytetään minussa ja kaiken läpi minut laitetaan ilman että vielä jonakin päivänä saan elää todeksi sen, mikä meidän välillämme on niin äärettömän kaunista ja hyvää.

Äänestä
  • No huh huh että kehtaatkin kirjoitella naisena itsellesi tuollaista kuraa olet pakkomielteinen ja sairas

    Äänestä

  • Aloittaja+ja+7:53+voisivat+ruveta+yhdessä+kirjoittamaan+Harlekiini-romaaneja.+Kustannustoimittaja+kylläkin+leikkaisi+tekstistä+yliampuvimmat+kohdat+pois,+eli+noin+80+%+.+Muutoin+ei+kukaan+pystyisi+irvistämättä+lukemaan.

    Äänestä

  • Ehkä aloittaja ja 7:53 ovat molemmat eksyneet kaipaamaan toisiaan tänne ja ovatkin toisilleen tarkoitetut <3. Vaikea kuitenkaan uskoa, että kukaan minusta voisi ajatella niin kauniisti kuin aloittaja.

    Ehkä kritisoijat eivät vain ole kokeneet tällaista vavisuttavaa, syvältä muuttavaa ja ihmistä kaunistavaa rakkautta. En tiennyt, että aivan näin vahvaa voi olla olemassa ja että näin paljon voi tuntea. Ei minustakaan näkisi päällepäin millainen myrsky ja kaipuu minussa alati riehuu. Eikä kukaan muu kuin kaivattuni tule sitä koskaan näkemäänkään siinä muodossa jolla tahtoisin sen hänelle näyttää.

    T. 7:53

    Äänestä

  • Ei kun se olet sinä tehostelemassa omia aloituksiasi sehän on päivänselvää. Kirjoittelet itsellesi yhtä yliampuvia kuin aloituksesi ovat. Hirveä pakkomielle saada ihmiset uskomaan persoonallisuushäiriöiseen rakkaustarinaasi

    Äänestä

  • Kiitos sinulle, joka kirjoitit 7:53. Oli mukava lukea mitä ajatuksia rakkauskirjeeni herätti. Annat rohkaisua ja ehkä enemmän uskoa siihen, että maailmasta löytyy vielä hyvyyttä ja rakkautta, sitä, minkä vuoksi täällä on yleensä mielekästä elää. Kirjoitukseni heijastelee kokemaani omassa elämässäni. Aina ei todellakaan ole ollut ruusuilla tanssimista, ja toden sanoakseni, olen kokenut elämässäni pahantahtoisuuta ja siinä mielessä monet kommenttiketjussa olevat kirjoitukset eivät yllätä. Lieneekö kateudesta kysymys, en tiedä. En ole katsonut tarpeelliseksi keskittyä niihin, vaan antamaan, rakastamaan, etenkin häntä, jota en vain mielestäni saa. Ja minusta on todella syvästi turhauttavaa, etten pääse näyttämään hänelle kuinka paljon häntä rakastan, sitä, etten pääse antamaan hänelle kaikkea, mitä tahdon antaa. Mitä se voisikaan olla, jos tämä voisi toteutua! Tähän mennessä se on jäänyt toteutumattomaksi arvoitukseksi, ja usein pelkään, etten saa sitä koskaan tietää, etten koskaan saa sitä kokea. Haluaisin osoittaa sen hänelle, mutta toistaiseksi olen jäänyt asian suhteen rammaksi. Rakkautta on, mutta ei väylää mitä kautta sitä antaisin. Nykyiset väylät ovat aivan liian ahtaita siihen. Haluaisin, että rakkauteni tekisi hänet onnelliseksi ja tyytyväiseksi, haluaisin nähdä sen ja haluaisin hänen kokevan sen.. Uskoisin voivani antaa sen, mitä hän syvimmiltään tarvitsee, en vain tiedä haluaako hän sitä juuri minulta.

    Mukavaa oli kuulla, ettei hän katsoisi minua typeräksi tällaisen kirjoituksen takia, ja vielä enemmän on rohkaisevaa kuulla olevansa kaunis omien ajatusten pohjalta. En ole osannut pohtia asiaa tuolta kantilta. Sinunkin kirjoittamassa on sitä, mihin voin samaistua, ehkä jopa paljon tuttua. Sitä kyllä tässä kovasti kipuilen, miten ja milloin kirjoittaisin tai kertoisin rakastamalleni naiselle, ja miten ylipäätään koskaan uskallan tehdä sen. Pettymys olisi aivan murskaava, jos saisin tietää ettei hänellä olisi yhtään samoja tunteita. Mitä jos en kestä kuulla sitä? Tiedän, että olisin lyöty pitkäksi aikaan maahan, jos mitään vastaikaikua ei olisi. Se onkin suurin jarruttava tekijä, etten uskalla ainakaan suin päin rynnätä hänen luokseen tunnustamaan. Siksi myös toivon häneltä positiivisia merkkejä. Minun elämässäni asiat ovat olleet todella harvoin helposi ratkaistavia, ja tämä ei todellakaan ole helpoimmasta päästä. Jospa se päivä voisi tulla ja aimo annos rohkaisua, että lähestyisin ja osaisin tehdä sen hyvin. Voi olla, että hän osaisi suhtautua minuun suopeasti, onhan hän suuremmoinen nainen, varustettu upealla ja ymmärtäväisellä luonteella. En minä muuten rakastaisikaan häntä niin syvästi. Uskon myös, että hän vaistoaa jollakin tasolla tavanomaista paljon kiihkeämmän kiinnostukseni häneen. Toivottavasti näin tapahtuu, koska silloin tämä ei tule hänelle yllätyksenä. Jollakin tavalla, sellaisella voimakkaasti pehmennetyllä tavalla, olen hänelle kertonut, mitä hän minulle merkitsee. Jos hän nämä kirjoitukseni sattuisi lukemaan, saattaisi hän tunnistaa itsensä, mikä ei haittaisi lainkaan.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Kiitos sinulle, joka kirjoitit 7:53. Oli mukava lukea mitä ajatuksia rakkauskirjeeni herätti. Annat rohkaisua ja ehkä enemmän uskoa siihen, että maailmasta löytyy vielä hyvyyttä ja rakkautta, sitä, minkä vuoksi täällä on yleensä mielekästä elää. Kirjoitukseni heijastelee kokemaani omassa elämässäni. Aina ei todellakaan ole ollut ruusuilla tanssimista, ja toden sanoakseni, olen kokenut elämässäni pahantahtoisuuta ja siinä mielessä monet kommenttiketjussa olevat kirjoitukset eivät yllätä. Lieneekö kateudesta kysymys, en tiedä. En ole katsonut tarpeelliseksi keskittyä niihin, vaan antamaan, rakastamaan, etenkin häntä, jota en vain mielestäni saa. Ja minusta on todella syvästi turhauttavaa, etten pääse näyttämään hänelle kuinka paljon häntä rakastan, sitä, etten pääse antamaan hänelle kaikkea, mitä tahdon antaa. Mitä se voisikaan olla, jos tämä voisi toteutua! Tähän mennessä se on jäänyt toteutumattomaksi arvoitukseksi, ja usein pelkään, etten saa sitä koskaan tietää, etten koskaan saa sitä kokea. Haluaisin osoittaa sen hänelle, mutta toistaiseksi olen jäänyt asian suhteen rammaksi. Rakkautta on, mutta ei väylää mitä kautta sitä antaisin. Nykyiset väylät ovat aivan liian ahtaita siihen. Haluaisin, että rakkauteni tekisi hänet onnelliseksi ja tyytyväiseksi, haluaisin nähdä sen ja haluaisin hänen kokevan sen.. Uskoisin voivani antaa sen, mitä hän syvimmiltään tarvitsee, en vain tiedä haluaako hän sitä juuri minulta.

    Mukavaa oli kuulla, ettei hän katsoisi minua typeräksi tällaisen kirjoituksen takia, ja vielä enemmän on rohkaisevaa kuulla olevansa kaunis omien ajatusten pohjalta. En ole osannut pohtia asiaa tuolta kantilta. Sinunkin kirjoittamassa on sitä, mihin voin samaistua, ehkä jopa paljon tuttua. Sitä kyllä tässä kovasti kipuilen, miten ja milloin kirjoittaisin tai kertoisin rakastamalleni naiselle, ja miten ylipäätään koskaan uskallan tehdä sen. Pettymys olisi aivan murskaava, jos saisin tietää ettei hänellä olisi yhtään samoja tunteita. Mitä jos en kestä kuulla sitä? Tiedän, että olisin lyöty pitkäksi aikaan maahan, jos mitään vastaikaikua ei olisi. Se onkin suurin jarruttava tekijä, etten uskalla ainakaan suin päin rynnätä hänen luokseen tunnustamaan. Siksi myös toivon häneltä positiivisia merkkejä. Minun elämässäni asiat ovat olleet todella harvoin helposi ratkaistavia, ja tämä ei todellakaan ole helpoimmasta päästä. Jospa se päivä voisi tulla ja aimo annos rohkaisua, että lähestyisin ja osaisin tehdä sen hyvin. Voi olla, että hän osaisi suhtautua minuun suopeasti, onhan hän suuremmoinen nainen, varustettu upealla ja ymmärtäväisellä luonteella. En minä muuten rakastaisikaan häntä niin syvästi. Uskon myös, että hän vaistoaa jollakin tasolla tavanomaista paljon kiihkeämmän kiinnostukseni häneen. Toivottavasti näin tapahtuu, koska silloin tämä ei tule hänelle yllätyksenä. Jollakin tavalla, sellaisella voimakkaasti pehmennetyllä tavalla, olen hänelle kertonut, mitä hän minulle merkitsee. Jos hän nämä kirjoitukseni sattuisi lukemaan, saattaisi hän tunnistaa itsensä, mikä ei haittaisi lainkaan.

    Kuka ikinä oletkaan, vie tämä teksti minulta jalat alta ja hengen pihalle. Sinulla täytyisi olla joku keino viestiä tämä hänelle. Älä luovuta.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Kiitos sinulle, joka kirjoitit 7:53. Oli mukava lukea mitä ajatuksia rakkauskirjeeni herätti. Annat rohkaisua ja ehkä enemmän uskoa siihen, että maailmasta löytyy vielä hyvyyttä ja rakkautta, sitä, minkä vuoksi täällä on yleensä mielekästä elää. Kirjoitukseni heijastelee kokemaani omassa elämässäni. Aina ei todellakaan ole ollut ruusuilla tanssimista, ja toden sanoakseni, olen kokenut elämässäni pahantahtoisuuta ja siinä mielessä monet kommenttiketjussa olevat kirjoitukset eivät yllätä. Lieneekö kateudesta kysymys, en tiedä. En ole katsonut tarpeelliseksi keskittyä niihin, vaan antamaan, rakastamaan, etenkin häntä, jota en vain mielestäni saa. Ja minusta on todella syvästi turhauttavaa, etten pääse näyttämään hänelle kuinka paljon häntä rakastan, sitä, etten pääse antamaan hänelle kaikkea, mitä tahdon antaa. Mitä se voisikaan olla, jos tämä voisi toteutua! Tähän mennessä se on jäänyt toteutumattomaksi arvoitukseksi, ja usein pelkään, etten saa sitä koskaan tietää, etten koskaan saa sitä kokea. Haluaisin osoittaa sen hänelle, mutta toistaiseksi olen jäänyt asian suhteen rammaksi. Rakkautta on, mutta ei väylää mitä kautta sitä antaisin. Nykyiset väylät ovat aivan liian ahtaita siihen. Haluaisin, että rakkauteni tekisi hänet onnelliseksi ja tyytyväiseksi, haluaisin nähdä sen ja haluaisin hänen kokevan sen.. Uskoisin voivani antaa sen, mitä hän syvimmiltään tarvitsee, en vain tiedä haluaako hän sitä juuri minulta.

    Mukavaa oli kuulla, ettei hän katsoisi minua typeräksi tällaisen kirjoituksen takia, ja vielä enemmän on rohkaisevaa kuulla olevansa kaunis omien ajatusten pohjalta. En ole osannut pohtia asiaa tuolta kantilta. Sinunkin kirjoittamassa on sitä, mihin voin samaistua, ehkä jopa paljon tuttua. Sitä kyllä tässä kovasti kipuilen, miten ja milloin kirjoittaisin tai kertoisin rakastamalleni naiselle, ja miten ylipäätään koskaan uskallan tehdä sen. Pettymys olisi aivan murskaava, jos saisin tietää ettei hänellä olisi yhtään samoja tunteita. Mitä jos en kestä kuulla sitä? Tiedän, että olisin lyöty pitkäksi aikaan maahan, jos mitään vastaikaikua ei olisi. Se onkin suurin jarruttava tekijä, etten uskalla ainakaan suin päin rynnätä hänen luokseen tunnustamaan. Siksi myös toivon häneltä positiivisia merkkejä. Minun elämässäni asiat ovat olleet todella harvoin helposi ratkaistavia, ja tämä ei todellakaan ole helpoimmasta päästä. Jospa se päivä voisi tulla ja aimo annos rohkaisua, että lähestyisin ja osaisin tehdä sen hyvin. Voi olla, että hän osaisi suhtautua minuun suopeasti, onhan hän suuremmoinen nainen, varustettu upealla ja ymmärtäväisellä luonteella. En minä muuten rakastaisikaan häntä niin syvästi. Uskon myös, että hän vaistoaa jollakin tasolla tavanomaista paljon kiihkeämmän kiinnostukseni häneen. Toivottavasti näin tapahtuu, koska silloin tämä ei tule hänelle yllätyksenä. Jollakin tavalla, sellaisella voimakkaasti pehmennetyllä tavalla, olen hänelle kertonut, mitä hän minulle merkitsee. Jos hän nämä kirjoitukseni sattuisi lukemaan, saattaisi hän tunnistaa itsensä, mikä ei haittaisi lainkaan.

    Kauniisti kirjoitat, tuollaista se on, kun rakastuu ja sen tietää vain toinen saman kokenut. Eikö hän ole antanut sinulle mitään merkkejä tunteistaan? Toivon sinulle rohkeutta kertoa hänelle, hänen pitää saada tietää tuollaiset tunteet. Keksit kyllä keinon, mutta aloita varovasti, jotta hänellä on mahdollisuus myös kertoa omista ajatuksistaan välillä. Sitten voit kertoa lisää, jos saat vastakaikua.

    Äänestä

Tämän aamun kuravesi on nyt heitetty.

Mukavaa päivää jokaiselle.

nm. ensi viikolla töihin

Äänestä

Toivottavasti saat tunteesi kerrottua sille naiselle. Mitä nopeammin, sitä parempi.

Äänestä

Siitäkin huolimatta, että täällä mollataan, etkö voisi kertoa kaivatustasi jotain tunnisteita. Jotain sopivan kieroa.

Äänestä

Kaunista. Harmi, että kirjoitit viestisi tänne vinksallaan olevalle palstalle etkä suoraan kaipauksen kohteelle.

Äänestä

AP: moni meistä ihmisistä ei ole kokenut tuota rakkautta mistä kerrot. Tai sitten on sitä ilman, vaikka tietäisi sen olemassa olosta. Kateus, pelko, ahdistus ja epäusko siihen, että noin vahvoja tunteita on olemassa saa osan veetuilemaan, ilkeilemällä ja väheksymään. Itse näkisin tuon huonon käytöksen lähinnä säälittävänä, se ei kerro sinusta vaan noista väheksyjistä itsessään.

Olet onnellinen kun tuon olet saanut kokea. Jos nuo tunteet ei ole yrittämisen ja riskin arvoisia, sitten ei mikään! Vain masokisti jättäisi nuo sanat piiloon häneltä.

Äänestä

Kyyneleet valuu, koitan sen salata lapsilta. Sanat on kauniit ja omassa tilanteessani allekirjoitan täysin samat sanat, vaikka teksti ei olekaan minun. Kolahti sydämen syvinpään sopukkaan. Samassa sopukassa hänkin asuu, vaikka emme suhteeseen asti ole edes päässeet. Iltaisin itsekin olen valvonut ja miettinyt häntä. Ja päivät myös. En ole koskaan kokenut näin, vaikka olen ollut pitkissä parisuhteissa 20v. Se kertoo paljon.

Rakkaus, kun se noin kolahtaa, muuttaa elämän. Vähän samalla lailla kun lapsen syntymä. Maailma on muuttunut, eikä mikään saa tai voi olla esteenä rakkauden tiellä. Ainoa syy on toisen ei tai vastatunteiden puuttuminen. Harvoin suuri rakkaus syntyy yksin, se vaatii kummankin vuorovaikutusta ja henkistä rakastelua silmien kautta. Kosketus, tahallisesti tahaton, saa aikaan koko kropan sähköistyminen. Sen huomaa kun kumpikaan ei halua irroittaa ja viivyttää tarkoituksellisesti. Muistan hänen kanssa sen hetken kun olimme kämmenet vastakkain ja katsoimme silmiin. Hän oli se, joka huomasi tilaisuuden tekemän mahdollisuuden. Se hetki oli taivas. Taivas, jonka muistan pitkään.

Ihastuminen tai puhdas himo on täysin erilaista. Kun tuon ap:n kohtaaman kokee, tietää löytäneensä kotiin. Joskus sen löytäminen vie monta vuotta.

Äänestä

Osa naisista näemmä elää jossakin harhaisessa ihmemaassa, jossa itselle kirjoitettu, yli-imelä rakkaudentunnustus muuttuukin sen unelmien miehen hengentuotteeksi. Toisaalta aloitus voisi myös olla miehen kirjoittama, överiksi mennyt provo. Siinä tapauksessa mies naureskelee nyt partaansa lukiessaan näiden lemmenkipeiden tunnistelijoiden vastauksia...
Ja miksikö klikkasin? Koska olen ihastunut nainen, ja luulin aloituksessa olevan jotakin kivaa.

Äänestä

Onpa hienosti kirjoitettu teksti jollekin naiselle. Aloittaja on osannut hyvin purkaa tunteensa tekstin muotoon. Ja itse myös, täysin rinnoin rakastuneena nuorena miehenä, pystyn samaistumaan todella paljon aloituksessa kuvattuihin tuntemuksiin. En ihan yhtä kauniilla kielikuvilla osaisi omia tunteitani varmastikaan kirjoittaa omalle kaivatulleni, vaikka yhtä voimakkaat tunteet minullakin on häntä kohtaan, kuin aloittajalla omaansa.

Se taas erottaa oman tilanteeni aloittajan tilanteesta, että itse olen kertonut tunteeni kaipaamalleni naiselle. Olemme ainakin tällä hetkellä vain ystäviä, tosin hyviä sellaisia, ja olemme nähneet säännöllisen epäsäännöllisesti, välillä useastikin lyhyen ajan sisällä, myös nyt kuluvan kesän aikana.

Äänestä

No ok, kyllä vähemmän on enemmän. Hän osaa sanoa niin, että se vähä koskettaa. Olen aina niin ajatellut.

Äänestä

Kiitos vastauksestasi kommenttiini. Kunpa jaksaisin vastata jotakin ajatuksella takaisin sillä sen se ansaitsisi.

Millainen persoona tällä naisella on tai voisitko kertoa mitään vinkkiä kenelle tekstisi on tarkoitettu? Näin tuskastuneena sitä tietysti tahtoisi omia tällaiset tekstit. Minulle ainakin oli kauneudessaan kuitenkin liian ympäripyöreä tunnistettavaksi. Rakastuneet kun taitavat ajatella paljolti samanlaisella kielellä.

T. 7:53

Äänestä
  • Tuskastuneena = rakastuneena, autocorrect :D. Kieltämättä sitä on tuskastunutkin, kun ei oikein voi kertoa tunnoistaan, koskettaa toista, pitää hyvänä, viihtyä ja nähdä livenä, elää hetkiä yhdessä naamatusten. T. 7.53

    Äänestä

Todella kauniisti ja tunteellisesti kirjoitit mies kaivatullesi. Jos olisit minun kaivattuni, haluaisin kuulla rakkauskirjeesi tarinan sinulta❣️

Äänestä

Miksi et voi kertoa hänelle tunteistasi? Missä yhteyksissä näette ja onko hän mitenkään ilmaissut kiinnostustaan?

Äänestä
  • Ei hän ole antanut mitään selviä merkkejä että olisi kiinnostunut. Toisaalta minulla ei ole mitään kättä pidempää sen toteamiseksi, ettei hän varmasti ole kiinnostunut. Viileälle suhtautumisellekin voi olla monta järkevää syytä. Todella, jos saisin vastakaikua häneltä voisin kertoa rehellisesti, mitä tunnen häntä kohtaan. Minulla on mahdollisuus se kertoa hänelle, jos vain tahdon ja rohkenen.

    Täällä on ollut monta aivan upeaa kommenttia ja niitä on ollut ilo lukea. Kiitos teille!

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

Sinulle kirjoitan rakkauskirjeen, kun en saa unta. Unettomuuteen olet syynä sinä. Nytkin mietin, miksi et ole vierelläni, miksi et ole osa elämääni. Miten raskasta onkaan olla ja elää ilman sinua! Sitä on melkein mahdotonta kestää. Ei sitä minusta ulospäin näe, mutta sydämeni itkee ja ikävöi taukoamatta sinua. Haluaisi päästä viettämään yhteisiä hetkiä sinun kanssasi, olisin halunnut sitä tänä kesänä. Se vain on jäänyt haaveeksi. Tunnen syvästi sydäntä vihlovaa kaipausta sinuun, etkä ikinä kykene arvaamaan kuinka vaikeaa minulla on, kun en saa olla luonasi tai emme saa olla yhdessä. Ehkä et välitä, mutta silti kerron, että en ole ketään koskaan rakastanut niin paljon kuin sinua, enkä tule koskaan rakastamaan. Niin sanomattoman suuri on ikävä ja halu saada sinut elämääni. Olen vajavainen ilman sinua, en koe eläväni. Suuri aukko imee tyhjäksi arkipäiväni ja siinä tapahtuvan, se juuri sinun kokoisesi aukko. Mikään muu ei sitä voi täyttää. Turha on edes yrittää esittää minulle mitään kalpeita korvikkeita, ne eivät tyydytä. Se on vain totuus. Toivottavasti et yritä tarjota minulle halpaa lohdutusta ja kääntää mieltäni toisaalle, jotta unohtaisin, tyytyisin johonkin muuhun tai saisin muuta ajateltavaa. Se ei ole onnistunut keneltäkään muulta eikä onnistu sinultakaan. Olen parantumattomasti rakastunut. Typeräksihän minä itseni teen silmissäsi, mutta ihan sama. Jos minulla ei ole sinua, muulla ei ole väliä. Jos menetän sinut, menetän kaikki ja silloin menettää merkityksen kaikki muukin. Sinun kanssasi minä näkisin myös maailman kaikki muut asiat värikkäinä ja arvokkaina.

Minä haluan, että saat joskus tietää, mitä sinusta ajattelen, että kuinka äärettömän arvokas olet ja miten tärkeä olet minun elämässäni. Haluaisin kertoa sen joskus sinulle, mutta minun tulisi löytää sopiva paikka, ja tapa, miten kertoa asiasta. Ehkä säikähdät sitä, miten tärkeä minulle olet ja miten korkealle sinua arvostan ja miten syvästi sinusta tunnen. Mutta tahdon sanoa sinulle tämän, olet aivan poikkeuksellisen ainutlaatuinen, nainen, joka on sopiva minulle, kaikkien unelmieni täyttymys, kaikki, mitä naisessa ikinä on rakastettavaa ja mitä voisin odottaa ja ihailla. Juuri siksi olenkin niin sydänjuuriani myöten rakastunut sinuun. Tiedän kyllä, että et ole täydellinen ihminen muussa merkityksessä, kuten ei kukaan ole. En halua luoda illuusioita, todellisuudesta irtaantuneita täydellisyyden haavekuvia, joita ei ole olemassa. Me kaikki teemme virheitä, minä mukaan lukien, vääriä valintoja ja huonoja tekoja. Tiedostan sen. Asia on kuitenkin niin, että tällaista epätäydellisyyttä joudun sietämään joka tapauksessa puolisossa, ystävissä ja läheisissä ihmisissä olivatpa he keitä tahansa. En siis näe sinua tässä merkityksessä täydelliseksi, vaan naisena miehelle sopivuuden puolesta, minulle. Liioittelematta sanon kaiken tämän. Mutta jos pääsisin kertomaan tästä sinulle kahdenkesken, niin voisin silloin varmaan paremmin ilmaista, mitä tarkoitan ja mitä sinusta ajattelen. Jospa se päivä vielä koittaisi.

Naiselle, sille kaikkein rakkaimmalle mieheltä

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu