Mitä on hyvä keskustelu?

kunha on asiallinen eikä nokkiva kuten hyvin paljon näillä sivuilla on. Johtuuko siitä että voi otta kantaa kasvottomana, oletan näin. Ja toinen asia johon olen kiinnittänyt huomiota on se että keskustelut ovat melkein aina aiheiltaan negatiivisiä ???? Miksiköhän ? mikä meitä ihmisiä vaivaa.On niin kivaa päästää haukkumaan ja laukomaan jotakuta, asiasta vaikkeimitään tiedäkään. Voi että musta ois niin kiva seurata edes yksi keskustelun kulku jossa mentäis hymyillen alusta loppuun mollaamatta ketään /mistään. Ja se kun sanoit että (jos kirjoitukset ovat niin huonoja niin eikö ole parempi kirjoittaa itse parempia)En ajattele kirjoittavani paremmin, ja voinhan minä itseni kanssa jutella kotonakin... Se toinen minä on vaan niin mahdoton... Hyvää/aurinkoista kevättä kaikille : ) ) )

1) ei valehtele.

2) Ei pane toisen suuhun mitään. Esim. Jos vl:t eivät halua olla sellaisessa "vain me" opissa, kuin jotku määrittelevät, antaakaa heille lupa siihen. Jos he väittävät että eivät halua tuomita kaikkia ei-vl:ä helvettiin, vaan pikemminkin ovat ilman kantaa asiaan, niin älkää väittäkö, että niin he haluavat tehdä. Jos he valehtelvat, niin se on heidän ongelmansa.

3) Suhtautuu rakkaudella toisiin kirjoittajiin. No tämä on juttu, mitä on vaikea tehdä, jos ei ole Pyhää Henkeä.
Se tarkoittaa, että ajattelee vain lähimmäistä kirjoituksissa.
Eli esim. tätä, minkä olen erityisesti pannut merkille: Jos oikeassa olet, niin älä aloita halveksimaan keskustelu kumppaniasi esim. näillä sanoin:" Taas kerran osoitin raamatulla vääräksi sanasi," sillä näin vain saat hänet vihaiseksi ja hylkäämään ajatuksesi. Tämän voivat uskottomat sanoakkin, mutta en ainakaan kehoita uskovaisia tähän. Sanokaa uskovaiset sen sijaan näin:" Näin olen käsittänyt asian ja raamattuun uskon tämän perustuvan. Sinulla on toki valta uskoa niin kuin uskot, mutta vaikka itse en ole hyvä neuvomaan, niin luulen että Pyhän Hengen kautta näin olen oikein ymmärtänyt."
Sellainen ylpeä asenne ärsyttää kaikkein eniten, mikä kannattaisi uskovaisten muistaa, jos lähimmäistä haluaa rakastaa.

Uskottomien ei taas hyödytäkkään pyrkiä tähän, sillä heillä ei ole mitään motivaatiota rakastaa lähimmäistä(miksi tehdä työtä/rakastaa, jos ei saa palkkaa - periaate). Mielestäni uskottomien kannattaisi ainoastaan etsiä totuutta ajattelematta ollenkaan oman lihan ääntä, eli mikä olisi itselle mieleinen, mistä minä itse hyötyisin taikka mikä tuntuu sopivalta uskolta, vaan kaiken tämän sijaan olisi rehellinen ja kuuntelisi sitä ääntä, jonka Herraa sanoo.
Mutta jos ei tarkoituksena ole totuutta etsiä, niin silloin voitte tehdä sitä mitä lystäätte tämän maan lain mukaan. En voi pilkkaajiakaan kieltää sitä tekemästä, sillä niitä varmaankin kuulukin olla, sillä raamatussa niin on määrätty. Voi olla, että jos uskovaisia ei pilkattaisi tai halveksittaisi, he ylpistyisivät ja alkaisivat nauttia tämän maan kiitoksesta, minkä tähden heidän saarnansa muuttuisivat sellaisiksi, jotka tavoittelevat kansan suosiota, eikä suinkaan totuutta. Sillä esimerkiksi kansa kuule mieluummin sanat:" Te olette hyviä ihmisiä pohjimmiltaan", kuin että sanat:" Te kaikki olette pahoja ja vilpillisiä omalta puoleltaan."....tämän tähden voi peräti hyväksi olla, että uskovaisia aina halveksitaan ja heitä tyhmimpinä pidetään, etteivät he koskaan vahingossakaan joutuisi kansaa miellyttämään. Sillä jos näin kävisi, niin myös Jumalan sanakin katoaisi.


4) Ei etsi omaa kunniaa palstalta/viihtyvyyttä, vaan joko auttaa lähimmäistä, tai sitten kyselevällä mielellä nöyrästi etsii vastausta. Tätä en silti suosittele välttämättä tällä palstalla, sillä niin moni kumminkin pyrkii eksyttämään.

Hyvä keskustelu edellyttää harjoittajiltaan kykyä nousta omien subjektiivisten näkemystensä yläpuolelle, kyseenalaistamaankin niitä, jolloin mahdollisuudet ymmärtää oikeasti myös toisenlaisia ajatuksia paranevat. Hyvä keskustelu haastaa ajattelemaan, on riittävän kiihkotonta ja ennakkoluulotonta. Kenties omakohtaisesti koettua, monipuolisesti analysoitua tai muuten tosiasioilla perusteltua (niiltä osin kuin uskon asioissa niin voi tehdä).

Hyvä keskustelija kunnioittaa toisten kokemuksia ja näkemyksiä, vaikkei itse niihin pystyisikään eläytymään. Myös asioihin teoriassa perehtyminen voi lisätä keskustelijan kiinnostavuutta, mikäli hän vielä osaa soveltaa tietojaan monipuolisesti käytännön tilanteisiin eikä ole liiaksi omien tunteidensa vanki.

Loogisuus, persoonallisuus, riippumattomuus, avarakatseisuus, rehellisyys ja sydämen sivistys; siinä mielestäni hyvän keskustelijan tunnusmerkkejä.

Tunteellinen, tunkkainen propaganda ja tällä palstalla käännytys, uskoon tai uskosta pois, ovat mielestäni vastenmielisiä piirteitä. Voimakas tarkoitushakuisuus joka johtaa tosiasioiden sivuuttamiseen ja esilletuotavien asioiden voimakkaaseen rajoittamiseen, tai jopa niiden tarkoitukselliseen vääristelyyn, ei synnytä mielenkiintoisia näkökulmia.