Haluaisiko joku selittää minulle lyhyesti nosteen? Fysiikan tunnilla opettaja puhui niin sekavasti, etten saanut mitään irti. Kiitos!
Noste, kiitos
palmalama
195799
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Noste on kappaleen syrjäyttämän neste tai kaasumäärän paino.
eli esim. vedessä olevaan rautakuutioon(tilavuus 1 litra) aiheutuu 10 newtonin noste, koska se syrjäyttää litran vettä jonka paino on 10 N.
Tuo on vastaus siihen, mitä noste tekee ja miten voimakkaasti. Vastaan vielä kysymykseen, miten noste muodostuu, ts. miksi sellainen ilmiö on olemassa.
Noste on kappaletta ympäröivän väliaineen (ilma, vesi...) paineen aiheuttama voima. Kun väliaineen aiheuttama paine on suurempi kappaleen alaosissa kuin yläosissa (niin kuin vedessä ja ilmakehässä tunnetusti asia on), suuntautuu kokonaisvoima ylöspäin. Väliaineen paine siis "työntää" kappaletta voimakkaammin kappaleen alaosista kuin yläosista. Mitä suurempi kappale on (tilavuudeltaan), sitä suuremmalta alalta paine pääsee vaikuttamaan ja sitä suurempi on myös paine-erovoima eli noste.
Kyseessä on siis paine-eron aiheuttama voima, eikä itse kappaleen sisäisillä ominaisuuksilla (massa, täyttöaine, muoto tmv.) ole nosteen suuruuden määräytymisessä merkitystä. Jos kappaleen paino on pienempi kuin noste, lähtee kappale nousemaan ylöspäin. Näin on esim. kuumailmapallon, veteen upotetun jalkapallon tai heliumpallon kohdalla, mutta ei esim. veteen upotetun kiven tai jonkun maan pinnalla itsekseen pysyvän kappaleen kohdalla, koska niihin vaikuttava painovoima on nostetta suurempi. Noste vaikuttaa siis kaikkiin jonkin väliaineen ympäröiviin kappaleisiin.
Tästä voidaan sitten päätellä vastaukset muutamiin tavallisiin pähkinöihin:
1. Kun bussi jarruttaa, mihin suuntaan sisällä oleva narustaan kiinnitetty vappupallo pyrkii kallistumaan?
2. Mihin suuntaan kiertoradalla olevaan vesisäiliöön upotettu jalkapallo lähtee vapautuessaan "nousemaan"?
3. Nouseeko vappupallo ilmaan myös kuussa?
> Noste vaikuttaa siis kaikkiin jonkin väliaineen ympäröiviin kappaleisiin.
Pitäisi olla:
Noste vaikuttaa siis kaikkiin kappaleisiin ympäröivän väliaineen paine-eron seurauksena.
1.Taaksepäin,, noste suurempi kuin pallon massa?
2.Maan painovoima vaikuttaa veteen niin vähän, että jos jalkapallo on täytetty ilmalla, se putoaa säiliön pohjalle?
3.Tyhjiössä kuun pinnalla taitaa pallo tippua kuun pinnalle?
Kaikki oikein?Yksikään?
1. Tietenkin voidaan ajatella bussin jarruttaessa ilmanpaineen kohoavan keulaosassa, joten paine-eron mukaan pallo heilahtaisi taaksepäin. Toisaalta ilmamassan hetkellisesti liikahtaessa eteenpäin, ilman "virtaus" veisi palloa eteenpäin. Joten rohkenen väittää: pallo heilahtaa virtauksen mukana ensin eteenpäin ja välittömästi paine-eron aiheuttamana taaksepäin?
2. Voisi ajatella näin... paine-eroa ei synny, pallo pysyy paikallaan.
3. Onko tämä "kompa"?: "Nouseeko vappupallo ilmaan myös kuussa?"
Ei nouse ilmaan , kun ei ole ilmaa! Ei siis ole paine-eroa!
Rekisteröi oma nimimerkki
Liity Suomi24:n jäseneksi ja rekisteröi ikioma nimimerkki!
Rekisteröinti kannattaa, koska sama nimimerkki on käytössäsi sekä chatissa että keskusteluissa eikä kukaan muu voi samaa nimimerkkiä palveluissa käyttää.
Varaa oma nimimerkki
Jep, tässä taisi olla kaikki oikein tai ainakin samalla tavalla kuin itse asiat kuvittelen.
En osaa sanoa, heilahtaako pallo ensin eteenpäin, mutta se kuitenkin kallistuu suht selvästi taaksepäin kun bussi/metro/whatever jarruttaa. Tämä johtuu siitä, että ilma pakkautuu tuulilasia vasten, jolloin muodostuu pitkittäinen paine-ero.
Toinen kohta, pallo ei liiku mihinkään kun ei ole paine-eroa aiheuttavaa voimaa.
Kolmas kohta, pallo tippuu kuun pinnalle, kun ei ole väliainetta minkä avulla pallo voisi nousta. Eli se sisällä oleva helium ei nosta palloa siellä eikä missään muuallakaan yhtään mihinkään.
Nyt loppuu tiima, kirjoittelin tätä avomereltä.
tietenkin heilahtaa eteenpäin sillä se pyrkii pitämään olemassa olevan tilansa (tässä tapauksessa se on liikkeessä eteenpäin) aivan samalla tavalla kuin linja-autossa oleva ihminenkin. Onhan sillä pallollakin massa. Ja noste ei lisäänny mitä syvemmälle mennään (paine kylläkin). Vesi kun sattuu olemaan kokoonpuristumatonta (noin käytännössä ottaen) joten sen tiheys ei muutu. Noste = kappaleen syrjäyttämän nestemäärän paino. Muutenhan meren syvillä kohdilla törmättäisiin vedessä leijuviin kiviin. Kyllä se kivi uppoaa vaikka kuinka syvälle mikäli sen tiheys on vettä suurempi.
"Ja noste ei lisäänny mitä syvemmälle mennään (paine kylläkin). Vesi kun sattuu olemaan kokoonpuristumatonta (noin käytännössä ottaen) joten sen tiheys ei muutu. Noste = kappaleen syrjäyttämän nestemäärän paino. Muutenhan meren syvillä kohdilla törmättäisiin vedessä leijuviin kiviin. Kyllä se kivi uppoaa vaikka kuinka syvälle mikäli sen tiheys on vettä suurempi."
Mutta, vastaustyylistäsi voisi päätellä jonkun väittäneen päinvastaista, kuka?
Paine-ero tietenkin pysyy vakiona syvyydestä riippumatta.
Veden kokoonpuristumattomuus on todellakin varsin suhteellista, sillä 500 MPa:n paineessa veden kokoonpuristuma on noin yksi neljäsosa. Toisaalta tämä tarkoittaa, että valtamerien syvänteissäkin vesi on vain muutamia prosentteja pintaa tiheämpää.
Toki se pallo pyrkii jatkamaan matkaansa, mutta niin pyrkii se painavampi ilmakin. Siihen palloon kohdistuu nostetta taaksepäin sitä enemmän mitä kovemmin jarrutetaan. (painovoima ja jarrutus aiheuttaa samanlaisen ilmiön, eikä tilanteessa ole siinä suhteessa eroa)
Ja vaikka se ilma pyrkii eteenpän, ja muodostuu pieni paine-ero etu- ja takaosan välillä, niin ei pitäisi syntyä kummoistakaan ilmavirtausta mihinkään suuntaan, koska paine-ero on mitätön normaali-ilmanpaineeseen nähden. (niitä voi syntyä kylläkin, jos bussissa on suuria lämpötilaeroja. Ilman tiheys vaihtelee silloin)
1. Pallo kallistuu eteenpäin koska sekä palloon, pallon sisällä olevaan kaasuun, että bussin sisällä olevaan ilmaan vaikuttaa sama bussin menosuuntaan vastakkainen kiihtyvyys. jos olemassaolevat tiheys-erot jaettaisiin pystysuuntaisiksi viipaleiksi, jokaisen viipaleen kohdalla pallon tiheys olisi pienempi kuin ympäröivän ilman joten viipaleet pyrkivät ylöspäin kuten myös viipaleista yhdistetty resultantti.
2painovoima pitää astian kiertoradalla, veden astiassa ja pallon vedessä, kaikkiin vaikuttaa sama painovoima ja sama keskeiskiihtyvyys joten vähemmän tiheä pallo nousee edelleen bveden pinnalle.
3kuun ilmakehän tiheys on pienempi joten pallo putoaa maahan.. no eihän kuulla ole ilmakehä ollenkaan..
"2painovoima pitää astian kiertoradalla, veden astiassa ja pallon vedessä, kaikkiin vaikuttaa sama painovoima ja sama keskeiskiihtyvyys joten vähemmän tiheä pallo nousee edelleen bveden pinnalle."
Mikä saa pallon liikkeelle, kun paine-eroa ei ole. Ts "vesi ei pyri menemään pallon alle". Huom voimien tasapaino.
[lainaus]
1. Pallo kallistuu eteenpäin koska sekä palloon, pallon sisällä olevaan kaasuun, että bussin sisällä olevaan ilmaan vaikuttaa sama bussin menosuuntaan vastakkainen kiihtyvyys.
[lainaus päättyy]
Tilanne on analoginen painovoiman kanssa. Kevyempi pallo pyrkii jarrutettaessa bussin peräosaa kohti.
[lainaus]
kaikkiin vaikuttaa sama painovoima ja sama keskeiskiihtyvyys joten vähemmän tiheä pallo nousee edelleen bveden pinnalle.
[lainaus päättyy]
Miksi nousisi, ja missä suunnassa on pinta?
No niin, nyt kun on noiden kolmen pähkinän kanssa hieman lämmitelty, niin laitetaanpa lisää löylyä ja jatketaan esimerkkiä 1. Siinähän vappupallon todettiin kallistuvan jarrutettaessa taaksepäin.
4. Jos ilman tiheys olisi maanpinnan tasossa suurempi kuin ihmisen tiheys, niin olisiko turvavöiden käyttämisestä mitään käytännön hyötyä? Hoitaisiko taaksepäin suuntautuva noste turvavyön nykyiset tehtävät? Oletetaan, että tilavuus = ihmisen syrjäyttämä veden määrä.
Tästä tilanteesta syntyisi ilmeisesti aika mielenkiintoinen turvavyösuositus...
hukassa oli logiikka, oli pakko oikein ajatella asiaa uudestaan olin väärässä.
todella tarpeellinen, että kuski
pysyisi jakkarallaan, eikä leijuisi
jossain katonrajassa.
"3kuun ilmakehän tiheys on pienempi joten pallo putoaa maahan.. no eihän kuulla ole ilmakehä ollenkaan.. "
Ja nimen omaan sen vuoksi, kun kuulla ei ole ilmakehää, niin mihinkä se pallo osaisi pudota muualle kuin maahan... ;D :D
kiitos ja anteeks :)
jos halutaan vielä "saivarrella", niin pallo ei tipu maahan, vaan kuuhun!!!!
Laita iso kylpyamme puolilleen vettä ja asetu sinne loikoilemaan: neste "haluaa" nostaa sinut pinnalleen, ts. veden pinta haluaa takasin alkuperäiselle korkeudelleen. Sinuun vaikuttava noste on suuruudeltaan yhtäsuuri, kuin on kehosi syrjäyttämän vesimäärän paino. oliko tämä tarpeeksi yksinkertainen selitys?..:)