Tuntuu et voimat on ihan loppu, kävelyllä en enään ole hetkeen käynyt järkkyjen selkäkipujen vuoksi ja lonkka/nivuskipujen vuoksi... Todella turvonnut olo. Mutta pelottaa että mistä san voimia synnytykseen, miten ihmeessä jaksan kaikki supistelut ja mut kivut, saatikka ponnistukset? Ei, ei, ei... Tuntuu niin raskaalta jopa hengittää.. Voi hjelp!! Onko tää akikilla tällaista, vai onko sellsisiakin odottajia jotka viime hetkillä vielä ovat voimissaan ja jaksavat tehdä vaikka mitä..
mistä voimia
rv 38....
2443
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kyllä sitä kummasti voimia saa jostain synnytykseen, en kyllä tiedä mistä. Itse kärsin kivuliaista supistuksista ja selkä särystä monta viikkoa ennen synnytystä ja hoidin samalla kaksi vuotiasta poikaani. Synnytyskin alkoi myöhään illasta ja kesti aamuyöhön, mutta jostain sain siihen voimia.
Mun olotila oli vielä pari viikkoa sitten just tollanen tai ainaki melkein: nukuin huonosti särkyjen takia ja päivisin jo alle puolen tunnin istuminen laukaisi kauheet selkäkivut. Mut jotenki kummassa nää kaikki krempat meni yhtäkkiä ohi! Nyt oon rv 39 6 (la huomenna, HUI!) ja olo on mitä mainioin! Sanoin miehelle jopa, et voisin lähtee vaikka töihin. Näinkin voi siis käydä... Oon ajatellu, et josko kroppa antoi itselleen lepoa ennen synnytystä vai mistäköhän tää muuten johtuis :)
Toivotaan et sullakin helpottaa vielä. Ja vaikka oliski rankkaa loppuun asti, synnytys on kuiteski suht lähellä jo. Kyllä sä jaksat sitten! Moni sanoo, et voimia vaan kuin ihmeen kaupalla löytyy jostain. Tsemppiä!