https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1074305711/Tutkija kehottaa valttamaan kalastamista Naantalin satamassa
Turun Sanomat 11.9.2008:
”- Tutkija kehottaa välttämään kalastamista Naantalin satamassa”
” - Kalastusta sataman läheisyydessä tulee välttää. Kalan syöntiä tulee rajoittaa, jos OT-pitoisuudet* ylittävät 150 mikrogrammaa kiloa kohden.” (* OT= orgaaninen tina)
Kohta 11-vuotta vanha ei-niin-mairitteleva-artikkeli Turun Sanomissa ja tuoreempia tutkimustuloksia en ole onnistunut löytämään. Onkos kenelläkään tiedossa tuoreempia tutkimustuloksia asiasta kun pientä suuremmalla googlettelulla tuoreempaa ei tullut vastaan?
https://www.naantali.fi/sites/default/files/media/file/Naantalin kaupungin ympäristöohjelma_ työntekijäkyselyn tulokset 2019.pdf
-Mikä ihmeellisintä, Naantalin ympäristöohjelmaan liittyneissä kyselyissä meren tilaan ei tainnut yhden yhtä henkilöä kiinnittää huomiota. Samaan aikaan aivan marginaalisen murto-osallisesti ympäristöön suomalaisten toimenpitein vaikuttava kotimainen sähköautohöpötus käy tulikuumana… Onko malka liian suuri omassa silmässä?
Mitä sanoo Naantalin kaupunki asiaan, mihin suuntaan on kehittynyt viime vuosina esimerkiksi Naantalin edustan merialueiden ja kalojen tinapitoisuudet, ennen kaikkea syötävissä kaloissa? Tinayhdisteiden käyttöhän kiellettiin kokonaan jo vuonna 2003 ja viime mittauksesta on kohta vuosikymmen aikaa.
Olisikos aika päivittää tutkimukset ja tiedottaa tilanne?
Turun Sanomat 11.9.2008:
”- Tutkija kehottaa välttämään kalastamista Naantalin satamassa”
” - Kalastusta sataman läheisyydessä tulee välttää. Kalan syöntiä tulee rajoittaa, jos OT-pitoisuudet* ylittävät 150 mikrogrammaa kiloa kohden.” (* OT= orgaaninen tina)
Kohta 11-vuotta vanha ei-niin-mairitteleva-artikkeli Turun Sanomissa ja tuoreempia tutkimustuloksia en ole onnistunut löytämään. Onkos kenelläkään tiedossa tuoreempia tutkimustuloksia asiasta kun pientä suuremmalla googlettelulla tuoreempaa ei tullut vastaan?
https://www.naantali.fi/sites/default/files/media/file/Naantalin kaupungin ympäristöohjelma_ työntekijäkyselyn tulokset 2019.pdf
-Mikä ihmeellisintä, Naantalin ympäristöohjelmaan liittyneissä kyselyissä meren tilaan ei tainnut yhden yhtä henkilöä kiinnittää huomiota. Samaan aikaan aivan marginaalisen murto-osallisesti ympäristöön suomalaisten toimenpitein vaikuttava kotimainen sähköautohöpötus käy tulikuumana… Onko malka liian suuri omassa silmässä?
Mitä sanoo Naantalin kaupunki asiaan, mihin suuntaan on kehittynyt viime vuosina esimerkiksi Naantalin edustan merialueiden ja kalojen tinapitoisuudet, ennen kaikkea syötävissä kaloissa? Tinayhdisteiden käyttöhän kiellettiin kokonaan jo vuonna 2003 ja viime mittauksesta on kohta vuosikymmen aikaa.
Olisikos aika päivittää tutkimukset ja tiedottaa tilanne?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kolme vuotta siten Naantaliin muuttaneena kuulen nyt ensi kertaa mistään merenpohjan tinasta! s*tana! Miksei tästä kerrota missään?!! Ja mikä ihme on siinä ettei ongelmaa seurata säännöllisesti!!
https://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/4588616/Myrkyllisten tinayhdisteiden pitoisuudet laskeneet Airistolla
"Myrkyllisen tributyylitinan (TBT) pitoisuudet ovat laskeneet Airiston sedimenteissä yli 80 prosenttia viimeisen kolmentoista vuoden aikana, tiedottaa Ely-keskus."
Turun korjaustelakan kohdalla pitoisuudet ovat vielä korkeita mutta kuitenkin ainoastaan 1/10 siitä mitä ne olivat 11-vuotta sitten.
-On varsin ihmeellistä, ettei kyseistä asiaa seurata säännöllisesti ja perusteellisesti. Nyt näyttää sille, että edes jollain tasolla kattavaa tutkimusta ei olisi suoritettu 11-vuoteen vaikka kehityyssuunta onkin oikea. Vielä kummallisempaa on asiasta vaikeneminen paikallistasolla!
Kristiina Sunellin blogi:
https://www.kristiinasunell.net/blogi/?k=meri
Olen käyttänyt huomattavan määrän aikaa ja energiaa etsiessäni tuoreita mittaustuloksia Naantalin edustan merialueen nykytilasta, mutta melko kehnoin tuloksin. Blogissaan Kristiina Sunell kuitenkin toteaa:
”Toimenpiteenä esitetty merialueen tilan VUOSITTAINEN tarkkailu ja niistä saatavat seurantatulokset ovat olleet saatavilla jo vuosia”
-Olisin tavattoman kiinnostunut käymään läpi tuon mainitsemasi vuosittaisen aineiston. Voisitko ystävällisesti linkittää mainitsemiisi tutkimuksiin?
Kristiina: ” Mitä pieni Naantali voi tehdä? Hankkia kaupungille sähköautoja, huolehtia sähköautojen latauspisteistä, järjestää yhden kasvisruokapäivän viikossa. Luottamushenkilöseminaarissa ehdotin biopolttoaineita kaupungin autojen käyttövoimaksi”
Yritetään jotenkin hahmottaa ja konkretisoida mainitsemiesi toimenpiteiden vaikutuksia. Laajennetaan hiukan vielä fiktiota:
7.8.2019 klo 9:00 koko Suomi hylkää hiilivetyjä (bensa, kerosiini, diesel jne jne) käytävät kulkuneuvot ja alkaa yhtenä miehenä ja naisena, KOKO kansa polkupyöräilemään…
Ihmisiän kuluttua, sanotaan vaikka vuonna 2100, tarkkaillaan talven tulon aikaistumista suomalaisten polkupyöräilyn vaikutuksesta.
Mikä mittausväline mielestäsi tarvitaan pyöräilyn hyödyn todentamiseen, siis aikaistuneen talventulon myötä?
• kalenteri?
• pikajuoksuvalmentajien käyttämä sekuntikello?
• tieteestä tuttu atomikello?
Kun koko Suomi edustaa 1/1300 osaa maailman hiilidioksidipäästöistä, niin olisi tosiaan mainitsemasi pienen Naantalin paremminkin syytä pitäytyä jonkin tasoisessa realismissa?
-
-
-
http://airistovelkua.fi/wp/wp-content/uploads/2014/02/Orgaaniset-tinayhdisteet-Naantalin-edustan-merialueella-2009.pdf
"Lounais-Suomen ympäristökeskus selvitti kesällä 2005 yhdessä Turun yliopiston kanssa orgaanisten tinayhdisteiden levinneisyyttä Saaristomeren sedimenteissä."
Sivu 6:
"3 TULOKSET 3.1 Pilaantuneisuuden laajuus 3.1.1 Alueellinen levinneisyys Orgaaniset tinayhdisteet: TBT:n ja TPT:n alueellinen levinneisyys selvitettiin sijoittamalla kunkin näytepisteen summapitoisuus kartalle ja mallintamalla levinneisyys kriging-menetelmää apuna käyttäen."
-Jäätävää luettavaa on tuo vanha raportti. On peräti kummallista, ettei ympäristökatastrofin mittaluokassa olevaa ongelmaa seurata ja tiedoteta kaupunkilaisia intensiivisesti. Siitäkin huolimatta , että alkuperäsitä oleellisesti kevyemmät ja näköjään satunaiset tutkimukset kertovatkin suunnan olevan menossa parempaa kohden.
http://aleksis.naantali.fi/poytakirjat/kokous/20193032.PDF
"KOKOUSKÄSITTELY
Kristiina Sunell ehdotti seuraavaa: Naantalin kaupungin ym-pä ris tö- ja rakennuslautakunta puoltaa harkinnanvaraista ym-pä ris tö vai ku tus ten arviointia ja pitää sitä tarpeellisena.Aluskierrätys on luonnonvarojen kannalta kestävää toimintaa.Se on toteutettava ympäristö huomioiden.Lähimmät luonnonsuojelualueet ovat vain noin 1 km etäi syy-del lä Turun Korjaustelakasta, asuntoja on huomattavasti lä-hem pä nä. Naantalin merialue on Suomen saastunein. Eriläh teis tä tulevien meriympäristön päästökuormitustekijöidenvuok si on aiheellista kartoittaa kokonaisvaikutukset."
" Naantalin merialue on Suomen saastunein" !!
-Asia näköjään tiedetään kaupungin päättävissä elimissä. Pöytäkirjakirjausten perusteella asia ei vaan näytä hetkauttavan juuri ketään?
-
-
-
Rannikoa Mopoillessa olen huomannut Perämeren ja Selkämeren uimakelpoisiksi. Puhdistaako maatalous veten niin tehokkasti eittei mitään levälauttoja esiinny.
Saaristomeri sen sijaan haisee paskalta viron rannikkoa myöten paskooko suomen kaupungit suoraan mereen sinilevää on runsaasti en edes maksusta saaristomerellä uisi.
Onko uutistoimitukset syöttäneet narsitin paskontaa vuosikymmenet kansalle?
https://www.syke.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Levatilannekatsaukset/Sinilevakukintojen_riski_on_kesalla_Suom(50576)
Sinileväongelma koskettaa kyllä koko Itämerta mutta kaupunkien sijasta epäilisin kyllä enemmän maatalouden ja metsäojituksien vaikutusta asiaan.