kauhee olo...päähän sattuu ja muutenkin ahistus on aivan kauhee ja tuntuu ku kuolisin...koko miun elämä on ollu tuskaa ja en löyvä tästä enää mitään hyvää, vaan haluun luovuttaa...
tää kaikki alko siitä ku kutosella äidin veli haukku suoraan et oon läski, se ei tuntunu todellakaan kivalta ja siitä alko sitten laihdutus mut sekin muuttu lopulta bulimiaksi...bulimia jatku noin vuoden ja kasiluokalla yritin tappaa itteni hyppäämällä kerristalon 5 kerroksesta, mut mut pelastettiin, valitettavasti...no jouduin nuorisopsykiatrian polikliniikalle juttelee.. no aikaa kulu ja bulimian lisäki tuli viiltely ja masennus ja huonosti meni muutenki...ysiluokalla tuli anoreksia ja melkein jouduin sairaalaan mut masennus ja viiltely tuli takasi ja yritin itsarii ja sitten jouduin sairaalaan kuukaudeksi..olo oli ehkä pariviikkoo hyvä mutta ne kaikki tuli takasi ja mukaanlukien lääkkeiden väärinkäyttö..lukion tokan alussa jouduin taas sairaalaan ku yritin tappaa itteni lääkkeillä ja sairaalassa olin 9viikkoo..kotiuduin noin 4kk sitten..mut olo on taas aivan hirvee, syömishäiriö ottaa taas vallan ja lääkkkeidenväärinkäytto lisääntyy ja itsari ajatukset, en saa nukuttuu ilman unilääkettä ja itken joka päivä..
miun elämä yhtä tuskaa ja haluun lopettaa sen koska en usko että tää muuttuu paremmaksi...pliis elkää haukkuko ja eikä mitään sääliviestejä, kiitos, oon vaan niin väsynyt...:(
tää kaikki alko siitä ku kutosella äidin veli haukku suoraan et oon läski, se ei tuntunu todellakaan kivalta ja siitä alko sitten laihdutus mut sekin muuttu lopulta bulimiaksi...bulimia jatku noin vuoden ja kasiluokalla yritin tappaa itteni hyppäämällä kerristalon 5 kerroksesta, mut mut pelastettiin, valitettavasti...no jouduin nuorisopsykiatrian polikliniikalle juttelee.. no aikaa kulu ja bulimian lisäki tuli viiltely ja masennus ja huonosti meni muutenki...ysiluokalla tuli anoreksia ja melkein jouduin sairaalaan mut masennus ja viiltely tuli takasi ja yritin itsarii ja sitten jouduin sairaalaan kuukaudeksi..olo oli ehkä pariviikkoo hyvä mutta ne kaikki tuli takasi ja mukaanlukien lääkkeiden väärinkäyttö..lukion tokan alussa jouduin taas sairaalaan ku yritin tappaa itteni lääkkeillä ja sairaalassa olin 9viikkoo..kotiuduin noin 4kk sitten..mut olo on taas aivan hirvee, syömishäiriö ottaa taas vallan ja lääkkkeidenväärinkäytto lisääntyy ja itsari ajatukset, en saa nukuttuu ilman unilääkettä ja itken joka päivä..
miun elämä yhtä tuskaa ja haluun lopettaa sen koska en usko että tää muuttuu paremmaksi...pliis elkää haukkuko ja eikä mitään sääliviestejä, kiitos, oon vaan niin väsynyt...:(
Vastaukset 2
Vanhimmat
kukaa sivullinen osaa oike mitää sanoo, se on vaan
niin että lemmikkieläimetkin saavat osakseen enemmän
rakkautta ku monet immeiset.
Se rakkaus ja suvaitsevaisuus olis se paras lääke; annettais ihmisten olla omansalaisiaan.
Mutta eihän se perkele tietenkään käy meidän ihmisten maailmassa.
Monet kiusataan itsemurhan partaalle...ja kuolemaan.
Näitä tapauksiahan on lukemattomia.
Toivon sydämestäni sinulle voimia ja jaksamista elämään. Tietääkö äitisi, mitä hänen veljensä on sinulle sanonut? Onko sinulla ihmisiä tukemassa? Haethan apua, ennen kuin paha olo kasvaa liian suureksi?