vesihiihtoa jetin vetämänä??

Eiköhän vesijeteissä teho riitä. Oon ite vetäny kaveria viismetrisellä veneellä jossa oli 50 heppanen peräprutku eikä tehon suhteen ollu mitään ongelmia.

.... kirjoitti:

Eiköhän vesijeteissä teho riitä. Oon ite vetäny kaveria viismetrisellä veneellä jossa oli 50 heppanen peräprutku eikä tehon suhteen ollu mitään ongelmia.

Teho ei aina ole sama asia kuin vetokyky, vesisuihkuvedolla ongelmana on huono hyötysuhde pienillä nopeuksilla eli se lähtö voi olla hankalaa... jetti alkaa toimia kunnolla vasta kun se nousee "pintaan" eli kohtuullisessa nopeudessa ja vesihiihtäjän vetämisessä suurin vetoteho tarvitaan siinä alkuvaiheessa kun hiihtäjä on osittain veden alla.

Esimerkkinä mitatut paaluvetotehot (eli "nolla nopeudella" paikallaan veto) 2 veneestä, potkurivetoinen hitaahko vene 140hv koneella 4200kg (ei edes hinaajaksi rakennettu, hinaajilla vielä kovempi veto tuolla teholla) ja jettivetoinen 600hv koneella 1800kg, itse veneet suunilleen samankokoiset reilu 10m, nopeudet helppo arvata eli tuo jettivetoinen huomattavasti nopeampi, ja vetokykyäkin löytyy... mutta vasta kun nopeus on noussut tuonne 15 solmun yläpuolelle eli vene kunnolla "pinnassa".....

mutta vetokyky ? kirjoitti:

Teho ei aina ole sama asia kuin vetokyky, vesisuihkuvedolla ongelmana on huono hyötysuhde pienillä nopeuksilla eli se lähtö voi olla hankalaa... jetti alkaa toimia kunnolla vasta kun se nousee "pintaan" eli kohtuullisessa nopeudessa ja vesihiihtäjän vetämisessä suurin vetoteho tarvitaan siinä alkuvaiheessa kun hiihtäjä on osittain veden alla.

Esimerkkinä mitatut paaluvetotehot (eli "nolla nopeudella" paikallaan veto) 2 veneestä, potkurivetoinen hitaahko vene 140hv koneella 4200kg (ei edes hinaajaksi rakennettu, hinaajilla vielä kovempi veto tuolla teholla) ja jettivetoinen 600hv koneella 1800kg, itse veneet suunilleen samankokoiset reilu 10m, nopeudet helppo arvata eli tuo jettivetoinen huomattavasti nopeampi, ja vetokykyäkin löytyy... mutta vasta kun nopeus on noussut tuonne 15 solmun yläpuolelle eli vene kunnolla "pinnassa".....

Lue lisää

Mainitut luvut eivät niinkään kuvaa hyötysuhdetta vaan veneen nopeusaluetta. Potkuri on osa veneen välitystä samoin vesisuihkun mitoitus. Kun vene mitoitetaan toimimaan 10 kn maksiminopeuteen, saadaan huomattavasi suurempi työntövoima kuin mitoittamalla 30 kn nopeuteen.

Tehohan on tunnetusti voima * nopeus. Uppoumavene 10 kW koneella tuottaa helposti 2000 N työntövoiman, joka taas ei onnistu millään potkurilla alle 30 kW perämoottorilla.

Jetin hyötysuhde on tyypillisesti n. 50%. Tuolla 600 hv koneella 1800 kg työntö jää siis haaveeksi yli 25 kn vauhdeissa. Työntövoima tuskin kasvaa paaluvedon arvosta juurikaan millään nopeudella. Hyötysuhde kylläkin, sillä paaluvedossa hyötysuhde on puhdas nolla, koska vauhtia ei ole.

Joakim kirjoitti:

Mainitut luvut eivät niinkään kuvaa hyötysuhdetta vaan veneen nopeusaluetta. Potkuri on osa veneen välitystä samoin vesisuihkun mitoitus. Kun vene mitoitetaan toimimaan 10 kn maksiminopeuteen, saadaan huomattavasi suurempi työntövoima kuin mitoittamalla 30 kn nopeuteen.

Tehohan on tunnetusti voima * nopeus. Uppoumavene 10 kW koneella tuottaa helposti 2000 N työntövoiman, joka taas ei onnistu millään potkurilla alle 30 kW perämoottorilla.

Jetin hyötysuhde on tyypillisesti n. 50%. Tuolla 600 hv koneella 1800 kg työntö jää siis haaveeksi yli 25 kn vauhdeissa. Työntövoima tuskin kasvaa paaluvedon arvosta juurikaan millään nopeudella. Hyötysuhde kylläkin, sillä paaluvedossa hyötysuhde on puhdas nolla, koska vauhtia ei ole.

Lue lisää

En jaksa teoriapuolta selittää paremmin mutta aika hyvin köydet alkoivat rapsahdella kun erään kapistuksen hinauksessa (lauttamainen rakennelma) väkisin kiskottiin vauhtiin, 5 solmuun asti tuli "kevyesti" perässä ja sen jälkeen alkoi jarruttaa (ei todellakaan "liukuva runko"), veto 1 köydellä. Tuossa 13-14 solmun paikkeilla tuntui kun jetti alkoi toimia -> veto kasvoi selvästi ja 16-18 solmun paikkeilla petti köysi, tuo kyseinen köysi katkeaa vetokokeissa yleensä noin 3200-3600 kg vedolla. Nopeuden kasvaessa suuremmaksi veto luonnollisesti pienenee, jettivehkeellä se on suurimmillaan siinä nopeudessa jossa suutin nousee "pintaan" ja jetti alkaa toimia ns. kunnolla.

Jetin saisi toimimaan pienissäkin nopeuksissa mutta toteutustapa toisi eräitä haittoja joiden takia sellaista asennusta ei käytännössä käytetä. Eli jettiveto toimii "kunnolla" vain silloin kun suutin on vedenpinnan yläpuolella, vauhdissa tuo taakse jäävä suihku ei haittaa mutta helppo kuvitella mitä tapahtuisi esim. satama-alueella asennuksella jossa suutin olisi vedenpinnan yläpuolella, taitaisi "vähän" roiskia... varsinkin jos puhutaan >10m veneistä ja >500hv koneista joissa suutin on 25 cm halkaisijaltaan ja vettä tulee "aika vauhdilla". Tuo jetin toiminta on helppo demonstroida ammeessa käsisuihkulla, kokeileppa mitä tapahtuu suikusuuttimessa tuntuvalle väännölle kun suihkutat vaakasuoraan veden alla ja nostat suutinta hiljakseen pintaan. Voima kasvaa selvästi kun suutin nousee juuri ja juuri veden pinnalle, mutta ympäristö alkaa kastua... (eikä toimi ihan kaikilla suihkuilla, hajottava suutin "sotkee" tuon systeemin).