Nolasin varmaan taas itseni. Kuvittelin että sinäkin ilahduit kun nähtiin, mutta sä varmaan nauroit mulle. Niinkuin silloin vuosia sitten julkaisit tunteeni kaikkien nähtäville ja pilailit mun kustannuksella. Onneksi tää surkea fiilis menee kohta ohi, niin taas siihen asti kun kuvittelen meidän välille jotain..
Nähtiin, ja sä varmaan naurat mua
Anonyymi
10<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kannattaakohan nyt haaskata ajatuksia enää tuollaiselle mulkku-naurelijalle. Hän on siellä missä pitääkin - menneisyydessäsi.
Kiitos, vähemmän tulee tätä tunnetta enää, voiton puolella rupean olemaan. Välillä sitä vaan vajoo pohjaan
En keksi sanoja miten kuvailla kuinka paljon komppaan tätä.
En nauranut, vaan olin onnellinen, kun näin sut. Tuntui sormenpäissä asti.
Tule siis tänään käymään, niin ollaan onnellisia
Mites tää sun homma etenee kun nämä reffikutsut on itseltä itselle kirjoitettu? Mahtaa olla hiljaista kuin huopatossutehtaalla
Tuu sä.
Ja provounelma jatkuu ihan pokalla...
En naura ihmisille. Paitsi niille, jotka vastoinkäymisiä itselleni haluavat. Silloin kun oon huomannut että pilkka iski omaan nilkkaan hymyilyttää.
Minä taas tunnen jopa myötätuntoa kaikenlaisia luuloilijoita kohtaan, mutta toisinaan kun jonkun pirpanan tai pikkupekan minuus riippuu minusta ja joku on paskana kun minusta kerrotut huhut ei pidä paikkaansa niin silloin sanon voi voi voi ja koita jaksaa😘 Käytin kirjoitustasi muuten ponnahduslautana omalle agendalleni, siihen se käy hyvin