Otsikoinpa tästä lähtien avausviestini niin, ettei kenenkään tarvitse avata ellei ole AA:sta valmiiksi kiinnostunut.
Kiitos, Perak ja Strong Coffee eilisistä viesteistänne. Kirjoitin eilen oman kolmannen askeleen kokemukseni AAWebbiin (jossa esiinnyn samalla nimimerkillä kuin täälläkin), ja jos ette pahastu niin lainaan siitä osan tännekin:
Kolmas askel
Olin syksyllä 2002 käynyt palavereissa mutta huonolla tuloksella: en ymmärtänyt minkä niissä olisi pitänyt auttaa minua pysymään raittiina. Rinnastin AA:n lähinnä terapia- tai kasvuryhmiin, joista minulla oli kokemusta, eli ajattelin että kun päästän paineeni ulos puhumalla ja jaksan kuunnella muiden puheita niin saan tarvittavaa "selkärankaa" ja voin vastustaa viinanhimoa.
Se siis sujui kuitenkin hyvin huonosti, parhaimmillanikin pysyin kuivilla vain vajaat kaksi viikkoa ja senkin rystyset valkoisina.
Sitten löysin Aloittajien kokouksen ja kävin kahdessa ensimmäisessä kokouksessa. Toisen kokouksen aikana otimme yhdessä kolmannen askeleen siten kuin Iso Kirja kehottaa: lukemalla kolmannen askeleen rukouksen.
En lopettanut juomista heti, en itse asiassa edes yrittänyt. Olin antanut itselleni luvan juoda. Reilun kahden viikon kuluttua, juuri ennen uuden vuoden aattoa, totesin kuitenkin että "tänään ei maistu". Seuraavanakaan päivänä ei maistunut. Eikä sitä seuraavana. Eikä sitä seuraavana. Jne.
Kuuden ensimmäisen viikon ajan odotin kauhulla milloin juomishimo iskisi ja minua taas vietäisiin. Sitten olin kolmannen askeleen palaverissa, jossa ymmärsin että niin kauan kuin tahtoni ja elämäni on Korkeamman Voimani käsissä, Hän ei anna minun retkahtaa. Ei tarvitse pelätä.
Tarvitsee vain varmistua siitä, että en pyri itse liikaa ohjaamaan elämääni vaan annan Hänen olla puikoissa. Ja sitä vartenhan ohjelmamme on olemassa, että minäkin saisin työkalut toimia oikein.
Nykyisin aloitan päiväni kolmannen askeleen rukouksella - tosin en läheskään aina tunne todella syventyväni siihen, ja aika ajoin kun olen riidoissa KV:ni kanssa niin murjotan enkä suostu lukemaan sitä ollenkaan Toinen ja kolmas askel ovat kuitenkin raittiuteni perusta. Jos lakkaan uskomasta niihin (=uskomasta Korkeampaan Voimaan) niin millään ei enää ole mitään väliä, koska tiedän että yksin en tälle sairaudelle mitään voi. Siksi yritän edes olla uskovinani (acting as if) silloinkin kun usko ei tule sydämestä, toivoen että jonain päivänä se taas on vilpitöntä luottamusta KV:hen sellaisena kuin minä hänet/sen ymmärrän.
Kiitos, Perak ja Strong Coffee eilisistä viesteistänne. Kirjoitin eilen oman kolmannen askeleen kokemukseni AAWebbiin (jossa esiinnyn samalla nimimerkillä kuin täälläkin), ja jos ette pahastu niin lainaan siitä osan tännekin:
Kolmas askel
Olin syksyllä 2002 käynyt palavereissa mutta huonolla tuloksella: en ymmärtänyt minkä niissä olisi pitänyt auttaa minua pysymään raittiina. Rinnastin AA:n lähinnä terapia- tai kasvuryhmiin, joista minulla oli kokemusta, eli ajattelin että kun päästän paineeni ulos puhumalla ja jaksan kuunnella muiden puheita niin saan tarvittavaa "selkärankaa" ja voin vastustaa viinanhimoa.
Se siis sujui kuitenkin hyvin huonosti, parhaimmillanikin pysyin kuivilla vain vajaat kaksi viikkoa ja senkin rystyset valkoisina.
Sitten löysin Aloittajien kokouksen ja kävin kahdessa ensimmäisessä kokouksessa. Toisen kokouksen aikana otimme yhdessä kolmannen askeleen siten kuin Iso Kirja kehottaa: lukemalla kolmannen askeleen rukouksen.
En lopettanut juomista heti, en itse asiassa edes yrittänyt. Olin antanut itselleni luvan juoda. Reilun kahden viikon kuluttua, juuri ennen uuden vuoden aattoa, totesin kuitenkin että "tänään ei maistu". Seuraavanakaan päivänä ei maistunut. Eikä sitä seuraavana. Eikä sitä seuraavana. Jne.
Kuuden ensimmäisen viikon ajan odotin kauhulla milloin juomishimo iskisi ja minua taas vietäisiin. Sitten olin kolmannen askeleen palaverissa, jossa ymmärsin että niin kauan kuin tahtoni ja elämäni on Korkeamman Voimani käsissä, Hän ei anna minun retkahtaa. Ei tarvitse pelätä.
Tarvitsee vain varmistua siitä, että en pyri itse liikaa ohjaamaan elämääni vaan annan Hänen olla puikoissa. Ja sitä vartenhan ohjelmamme on olemassa, että minäkin saisin työkalut toimia oikein.
Nykyisin aloitan päiväni kolmannen askeleen rukouksella - tosin en läheskään aina tunne todella syventyväni siihen, ja aika ajoin kun olen riidoissa KV:ni kanssa niin murjotan enkä suostu lukemaan sitä ollenkaan Toinen ja kolmas askel ovat kuitenkin raittiuteni perusta. Jos lakkaan uskomasta niihin (=uskomasta Korkeampaan Voimaan) niin millään ei enää ole mitään väliä, koska tiedän että yksin en tälle sairaudelle mitään voi. Siksi yritän edes olla uskovinani (acting as if) silloinkin kun usko ei tule sydämestä, toivoen että jonain päivänä se taas on vilpitöntä luottamusta KV:hen sellaisena kuin minä hänet/sen ymmärrän.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Se kosketti minua!
Muutama kysymys kuitenkin selkeään tekstiisi.
Puhuit aloittajien kokouksista, missä niitä järjestetään, pääkaupunkiseudulla - ko?
Ja toiseksi selvennykseksi ehkä muille tuo KV:ha tarkoittanee Korkeita Voimaasi = Jumala sellaisena kuin sinä sen ymmärrät. Entä jos saa näppylöitä noista Jumal-puheista?
Kolmanneksi hyvä idea otsikoida asialliset viestit suoraan omilla nimillä, on helpompi löytää ne täältä muun "hömpän" joukosta.
Kiitos!
Jumal-näppylöihin löytyy apua tuolta vähän alempaa otsikon "Me epäilijät" alta :-)
Aloittajien kokouksia järjestetään ainakin pks:lla mutta luultavimmin myös Oulussa ja Lahdessa ja taitaapa niitä olla Turussakin. Katsele ja kyselepä näistä numeroista/osoitteista:
http://www.aasuomi.fi/ratkaisu.htm
http://www.kolmio.pp.fi/
http://www.aa-varsinais-suomi.com/
Täältä löytyy perinteiset AA-ryhmät
http://www.suomenaa.fi/
Kiitos sAAmari ja Asko linkeistä...
Ettei vain sAAmari ja sip espresso ole yksi ja sama henkilö?
En ole sAAmari, vaikka sitä joskus suutuspäissäni hoenkin...
Olen vasta opettelemassa raittiuttani ja seuraan mielenkiinnolla ajatusten vaihtoa yhteisestä ongelmastamme - alkoholismista.
Siispä "ammunkin" välittömästi sinun, mutta,mutta - esittämäsi epäilyn alas bittitaivaalta... joten ole huoleti, me olemme kaksi eri henkilöä rikastuttamassa tätä sivustoa, näköjään kylläkin saman henkisiä.
sip_espresso, kun olen perinteisen suomalaisen kahvin ystävä ja suurkuluttaja? Hassu nimi sinulla. Täytyy kai tehdä selväksi, että olemme mekin eri ihmisiä. Olen saanut kuulla, että suomalaiset pAAhtimot ovat parasta A-ryhmää.
Cappucinoa juon kyllä mielelläni, jos ei maitokahvia ole saatavilla.
Monet meistä sanoivat Luojalleen, sellaisena kuin me Hänet käsitimme:
"Jumala, minä annan itseni Sinulle jotta Sinä tekisit minulla ja minulle niin kuin tahdot.
Päästä minut itseni kahleista, että voin toteuttaa Sinun tahtosi paremmin. Ota pois minun vaikeuteni, että niiden voittaminen todistaisi niille, joita tahdon auttaa, Sinun voimastasi,Sinun rakkaudestasi ja Sinun viitoittamasta elämäntiestä. Anna, että aina teen tahtosi mukaan".
Tämän rukouksen AA:laiset olivat ottaneet kirjaansa, uskon itse sen tuomaan apuun ja ehdotan , että kokeilkaa vapaasti. sAAmari oli jättänyt sen pois viestistään, joka muuten oli hyvä, selvensi monille, kuinka AA:n matkaa tehdään.
Tosin en tiedä mitä anteeksi annettavaa minulla sinulle on?
Senkö takia, että olet myös hyvän kahvin ystävä, vai siksikö ettet diggaa espressoa?
En minäkään juo sitä kuin pienin kulauksin.
Mitä tuohon kahvin laatuun tulee, kahvin tulee olla perinteistä ja parasta A-laatua ;-)
Ja mitä nimeeni tulee, onko se sen hassumpi kuin sinullakaan, yhtä hyviä molemmat - eikö?