Yhdeksänkymmenluvulla tuli Benetton kuuluisaksi mm. mainoskuvistaan joissa hevonen pani toista hevosta. Näitä mainoksia arvosteltiin kovasti. Benetton, joka oli euroopan laajuinen firma, yritti luoda uuden tavan toimia. Benettonilla itsellään ei ollut kuin muutama työntekijä. Kaikki duuni teetettiin pienillä yksittäisillä yrityksillä. Tämä mahdollisti nopeat kysynnän luomat tarpeet ja tarkoitus oli kyetä vastaamaan niihin nopeasti. Mutta miten kävi? Hommahan ei toiminut. Kapitalismi ei salli pienyrityksiä. Kapitalismi vaatii jatkuvaa kasvua, jos sitä ei tapahdu, on yritys toimintakelvoton.
Sosiaalidemokratia ajaa ajatusta, jossa tällainen Benetton tyylinen yritystoiminta olisi mahdollista, itseasiassa se ei ole kovinkaan kaukana edes uudenlaisen kommunismin ideasta. Mutta ongelma syntyy siinä vaiheessa, kun pienyrittäjyyttä yritetään rakentaa kapitalismiin.Kapitalismin idea ei hyväksy pienyritystä oikeana tapana toimia. Kapitalismissa täytyy yrityksen tuottaa keinolla millä hyvänsä parempaa voittoa yritykselle (huom. ei parempaa tuotetta, esimerkkinä vaikkapa Japanilaiset autot), ja tämä ajaa kapitalismin umpikujaan loppujen lopuksi.
Tätä problematiikkaa kapitalismissa käsitteli Marx. Neuvostoliiton tai DDR:n kokeilut olivat irvikuvia kommunismista. Itseasiassa ne olivat irvikuvia siitä mihin kapitalismi voi johtaa.
Se loistava kulttuuri, jonka uudella mantereella alkuperäiskansat loivat, ei perustunut millääntapaa kapitalismiin. Antiikin Kreikan kuvioissa olisi tiedon ja tekniikan pohjalta voitu luoda kapitalistinen yhteiskunta, mutta sitä ei tehty, koska hybris-nemes ajattelu oli hyvin tärkeä osa yhteisön elämässä. Kristinusko, eli siis ajatus hylätä hybris-nemes ajattelu ihmisten elämästä loi pohjan ja oikeutuksen toisen ihmisen hyväksikäyttämiselle. Mikään yhteisö- tai yhteiskuntamalli, joka perustuu toisen ihmisen hyväksikäyhtölle ei voi toimia kuin rajatun ajan.
Jos kapitalismin kehityksen äärippään edustaja kommunismi perustuu toisen ihmisen hyväksikäyttöön, niin eihän se voi olla kenenkään järkevän ihmisen tavoite. Kapitalismi toimii vain niin kauan kuin ihmisten kesken toimii eriarvoisuus. Vaatiiko kommunismi myös sen, sitä en tiedä? Mielenkiinnolla odotan ajatuksellisia pohdintoja kysymykseeni.
Sosiaalidemokratia ajaa ajatusta, jossa tällainen Benetton tyylinen yritystoiminta olisi mahdollista, itseasiassa se ei ole kovinkaan kaukana edes uudenlaisen kommunismin ideasta. Mutta ongelma syntyy siinä vaiheessa, kun pienyrittäjyyttä yritetään rakentaa kapitalismiin.Kapitalismin idea ei hyväksy pienyritystä oikeana tapana toimia. Kapitalismissa täytyy yrityksen tuottaa keinolla millä hyvänsä parempaa voittoa yritykselle (huom. ei parempaa tuotetta, esimerkkinä vaikkapa Japanilaiset autot), ja tämä ajaa kapitalismin umpikujaan loppujen lopuksi.
Tätä problematiikkaa kapitalismissa käsitteli Marx. Neuvostoliiton tai DDR:n kokeilut olivat irvikuvia kommunismista. Itseasiassa ne olivat irvikuvia siitä mihin kapitalismi voi johtaa.
Se loistava kulttuuri, jonka uudella mantereella alkuperäiskansat loivat, ei perustunut millääntapaa kapitalismiin. Antiikin Kreikan kuvioissa olisi tiedon ja tekniikan pohjalta voitu luoda kapitalistinen yhteiskunta, mutta sitä ei tehty, koska hybris-nemes ajattelu oli hyvin tärkeä osa yhteisön elämässä. Kristinusko, eli siis ajatus hylätä hybris-nemes ajattelu ihmisten elämästä loi pohjan ja oikeutuksen toisen ihmisen hyväksikäyttämiselle. Mikään yhteisö- tai yhteiskuntamalli, joka perustuu toisen ihmisen hyväksikäyhtölle ei voi toimia kuin rajatun ajan.
Jos kapitalismin kehityksen äärippään edustaja kommunismi perustuu toisen ihmisen hyväksikäyttöön, niin eihän se voi olla kenenkään järkevän ihmisen tavoite. Kapitalismi toimii vain niin kauan kuin ihmisten kesken toimii eriarvoisuus. Vaatiiko kommunismi myös sen, sitä en tiedä? Mielenkiinnolla odotan ajatuksellisia pohdintoja kysymykseeni.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Olen itse kallistunut ikäväkseni sille tolalle, että järki saati viisaus ei ensisijaisesti toimiamme ohjaa - etenkään yksilötasolla. Vaikka lajina lienemme miljoonisen vuotta vanha, ihmisellä jylläävät yhä perusvietit jotka kehottavat turvaamaan oman-itsen ensin.
Tämä perustavaalaatua oleva piirre, jota itsekkyydeksikin voidaan kutsua mutta joka loppujen lopuksi on vain geneettisesti pinttynyt, vaikeasti pestävä tahra kuuluu siis ihmisyyteemme. Siksi peräänkuuluttamasi järkevä ihminen järkevine tavoitteineen on laajasti ottaen vaatimuksena (nykyisin) mahdoton yhteiskuntien rakentamisen näkökulmasta.
Kyse on oikeastaan samasta kuin äänestyskäyttäytymisessä: veikkaanpa, että ylivoimainen enemmistö äänestää puoluetta, joka ajaa juuri hänen asiaansa. Toinen vaihtoehto olisi äänestää sellaista, joka valtaannoustuaan toimisi äänestäjän subjektiivista etua vastaan, mutta kokonaisvaltaisesti viisaamman maailman puolesta.
Siksi, pyrkiessämme rakentamaan parempia yhteiskuntajärjestelmiä, ei mielestäni tulisi niinkään vedota järkeen tai viisauteen, vaan kannustaa ihmisiä ajattelemaan edes hieman pitemmällä perspektiivillä ihan omanedun ja itsekkyydenkin näkökohdistaan.
Esimerkiksi nykyisenkaltainen, vallallaoleva kapitalismi on mahdoton. Automatiikan, ATK:n, robotiikan, logistiikan ja sen sellaisen kehittymisen vuoksi tehtailija Pösö jr. pystyy nykyisin tuottamaan vastaavan määrän tuotteita esim. kolmasosalla siitä työväestä, jota Pösö senior hommaan tarvitsi. Tehostuminen etenee huimaa haipakkaa, kuten irtisanomisista ääririkkaissakin firmoissa havaitsemme. Missä on yhtälön virhe?
Ostovoimassa. Kenelle Pösö jr. aikoo tuotteitaan myydä, jos puhtaassa kapitalismissa yhä suuremmat massat köyhtyvät irtisanomisten vuoksi?
Kuten havaitsemme, eletään nyt eräänlaisella rajapyykillä. Osakkeenomistajat "realisoivat" minkä ehtivät. Kun tilillä on muutama miljoona, loppuelämä koetaan turvalliseksi vaikka nykysysteemi romahtaisikin. Tämäkin on inhimillistä.
Kyse onkin suurten massojen ajattelun kapea-alaisuudesta. Pidättäydytään samaan ahkeruuden ja työnteon ylistämiseen jota isoisäkin julisti, lainkaan ajattelematta minkä vuoksi ja kenelle meidän pitäisi vielä uurastaa entiseen malliin.
Hauskaa, että otit esille muinais-Kreikan. Heidän vapaan ihmisen ajatukseensa kuului juuri "työnteottomuus" - sääli vain, että sen edellytyksenä oli orjien alaluokka. Nyt, ollessamme tilanteessa jossa voisimme hyvällä omallatunnolla siirtyä lähelle heidän ihannettaan, kaikkoamme siitä vauhdilla.
Pointtini on summa summarum: niin hienoa kuin olisikin alkaa perustaa yhteiskuntajärjestelmää viisaudelle, meidän pitäisi alkaa perustaa sitä edes oikeanlaiselle itsekkyydelle.
Mainitsemasi pienyrittäjyyteen perustuva kapitalismi toimisi mainiosti sen "kaiken kivan" tuojana, jota ihminen tarvitsee. Järjestelmän uudistusta voitaisiin ryhtyä rakentamaan iskostamalla ihmisten tajuun asia, ettei meidän kertakaikkiaan tarvitse rehkiä enää entisaikojen malliin.