Voiko uskovaisella lapsella olla ns. ei uskovaisesta perheestä kavereita? Kuinkas kyläilyt kavereiden luona siellähän on telkkari auki ja radiosta kuuluu musiikkia. Kiellättekö lapsia menemästä kaverin luo vai sallitteko tällaisen. Itse emme ole uskossa ja lapsellamme on uskovaisia kavereita tämä on käynyt nyt ongelmaksi. He eivät kuulema voi olla silloin meillä jos me kuuntelemme musiikkia? Tämän takiako lasten välit rikkoontuvat. Emmehän me aina voi mennä teidän toiveenne mukaisesti. Uutiset katsotaan sillon kun ne tulee ja radio laitetaan auki silloin kun tulee hyvää musiikkia... Asialliset vastaukset kiitos.
talossa talon tavalla?
Rapu
6834
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
joo eiköhän ne asiat saa järjestettyä kun ei liian vaikeaksi niitä tee. Kukin taaplaa tyylillään. Ei kannata tehdä asiasta liian vaikeaa. Talossa talon tavalla. Näin ajattelee varmasti suurin osa, ja pitääkin ajatella.
Ystäväni joka on nykyään ex-vl, kertoi että kun hän oli pieni ja meni ei-vl kavereidensa luokse kylään, niin hänen vl-vanhempansa soittivat ei-uskovaisen vanhemmille, ja kertoivat "säännöt" mitä siellä saa tehdä ja mitä ei silloin kun heidän lapsensa on heillä kylässä.
Ja niin tuolla vl-palstalla (ihan tässä n. kuukaus takaperin) itseänikin neuvottiin tekemään, että jos meille tulee vl-vieraita, niin pitää jo ovella sanoa, "odottakaa vähän niin suljen television", näin kuulemma kunniottaa heitä ja arvostaa heidän uskoaan.
Aina ei voi olla "pomo" omassa talossaan, jos uskovaisia vieraita tulee kylään.
Kannattaa selvittää mitä nämä uskovaiset itse siitä ajattelevat, sillä joku voi sallia television ja joku toinen taas tuntee olonsa hyvinkin syntiseksi, ja jos se tv on aina auki, niin uskovainen ystävä ei enään pian tulekkaan kylään.
kannatta todella selvittää asia heidän kanssaan, sillä toisille voi oikeasti tulla hyvinkin vaikea olo esim. musiikin kuulemisesta, televisiosta yms. sillä he paheksuvat niitä aidosti.
"Ja niin tuolla vl-palstalla (ihan tässä n. kuukaus takaperin) itseänikin neuvottiin tekemään, että jos meille tulee vl-vieraita, niin pitää jo ovella sanoa, "odottakaa vähän niin suljen television", näin kuulemma kunniottaa heitä ja arvostaa heidän uskoaan. "
Ettei vain ollut huumoria;-)-
Varmasti monikin voisi tuumailla noi huumorimielessä.
Mutta, jotenkin en saa sitä kyllä sen keskustelun pohjalta huumoriksi väännettyä.
Ehkä se oli sen ihmisen ajatus ja neuvo, varmasti on hyvin paljon eroja ihmisessä itsessään.
Itsekkin ihan täällä elämässä olen huomannut, että yksi perheen sisarus ei hyväksy sitten mitään asioita, ja toinen taas on hyvinkin suvaitseva.
Mutta, tosiaankaan ei pidä uskoa mitä kaikkea täältä saa lukea, joten kannattaa siksi juuri tämän avaajankin kysyä suoraan niiltä uskovilta, näin saa asioihin varmuuden, ja mikä on heidän näkemyksensä asiasta.
Hyvää aurinkoista päivää sinulle :)
Omat lapsemme ovat kertoneet omasta lapsuudestaan, jolloin he olivat selkeästi veeälliä naapureidenkin mielestä. Kun tuli pikkukakkosen tai jonkun Ihmemiehen ohjelma, niin meidän lapset oli ohjattu silloin kotiin. Heidän omansa halusivat katso ko. ohjelmat ja naapurit olettivat, etteivät meidän lapsemme saa telkkua katsoa.
Joskus asiaa oli suoraan heiltä kysyttykin, kun he kiinnostuneina olisivat seuranneet jotain. Siis mitä me vanhemmat sanomme siihen.
Tiukkoina vuosina oli hieman vaikea käydä mummolassa, jossa oli tv, kun olisi pitänyt pitää lapset pois sen äärestä. Se oli hankalaa, kun olimme siellä monta päivää. Ei edes lastenohjelmia olisi saanut katsoa, eikä uutisia, urheilua, keskusteluja.
Joku vl-sukulainen yritti sitten laittaa mummolan väkeä "kuriin ja herran nuhteeseen" ja pilkkasi talonväkeä heidän kotonaan heidän syntisyydestään...
Eikä siitä niin kamalan monta vuotta ole.
Kaikki kunnioitus vakaumuksia kohtaan mutta tulin tulokseen, että meillä eletään meidän kodin tapojen mukaisesti kaikesta huolimatta. Tottakai ottaen uskon huomioon tietyissä asioissa mahdollisuuksien mukaan. Ehkäpä tässä olisi paikallaan kunnioittaa toinen toista. Minä kunnioitan ja hyväksyn heidän vakaumuksensa ja sen kuinka he omassa kotonaan asuvat mutta toivon myöskin samanlaista meidän osaksemme. Me elämme tällä tavoin ja toivon myöskin heidän kunnioittavan meidän tapaamme elää. Molemmat perheet elävät niinkuin elävät ketään tuomitsematta ja syyllistämättä.