Kokoomuksen eduskuntaryhmä odottaa hallituksen kehysriiheltä päätöksiä luovuttamisen sijaan
Kokoomuksen eduskuntaryhmä edellyttää, että hallitus tekee huomisessa kehysriihessään selkeät ratkaisut työllisyyden parantamiseksi. "100 000 uuden työpaikan tavoitteesta ei tule luopua", korosti kansanedustaja Sari Sarkomaa eduskunnan välikysymyskeskustelussa keskiviikkona. Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron käyttänyt Sarkomaa vaati mm. työnantajamaksujen porrastamista palkkatason mukaan, työn verotuksen keventämisen jatkamista, syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kuntoutuskokeilun vakinaistamista, työvoimapalvelukeskusten toiminnan tehostamista, kuntouttavan työtoiminnan velvoittavuuden ikärajan nostamista nykyisestä 25 vuodesta 30 vuoteen sekä perhevapaiden kustannusten nykyistä tasapuolisempaa korvaamista.
Välikysymyskeskustelu 9.3.2005
Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro
kansanedustaja Sari Sarkomaa
Arvoisa puhemies,
Kokoomuksen eduskuntaryhmä jakaa välikysymyksen esittäjien huolen eriarvoisuuden ja köyhyyden lisääntymisestä. Vaikka hyvinvointi on tasaisesti kasvanut ja kansainvälisesti olemme yhä pienten tuloerojen ja vähäisen köyhyyden maa, kaikki suomalaiset eivät ole päässeet nauttimaan vaurautemme hedelmistä.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää tärkeimpänä keinona köyhyyden ehkäisemisessä työllisyyden parantamista ja työttömyyden vähentämistä. Työtulojen puute on edelleen köyhyyden keskeinen syy ja työpaikan saaminen on varmin tie pois köyhyydestä. Kaksi kolmasosaa köyhistä kuuluu kotitalouksiin, joissa ei ole yhtään työssäkäyvää. Palkansaajista köyhäksi luetaan ani harva.
Köyhyyden ja syrjäytymisen kannalta huolestuttavinta on se, että pääministeri Vanhasen hallituksen talouspolitiikan tärkein tavoite, 100 000 uutta työpaikkaa, on karkaamassa käsistä. Tämän pääministeri Vanhanenkin myönsi muutama viikko sitten.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä edellyttää, että hallitus tekee huomisessa kehysriihessään selkeät ratkaisut työllisyyden parantamiseksi. 100 000 työpaikan tavoitteesta ei tule luopua. Uudistimme helmikuussa omat konkreettiset ehdotuksemme "Hyvinvointia työllä ja talouskasvulla" -raportissa. Ehdotamme mm. työnantajamaksujen porrastamista palkkatason mukaan, työn verotuksen keventämisen jatkamista, syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kuntoutuskokeilun vakinaistamista, työvoimapalvelukeskusten toiminnan tehostamista, kuntouttavan työtoiminnan velvoittavuuden ikärajan nostamista nykyisestä 25 vuodesta 30 vuoteen sekä perhevapaiden kustannusten nykyistä tasapuolisempaa korvaamista.
Päinvastoin kuin välikysymyksen allekirjoittajat Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää hallituksen tekemiä veronalennuksia perusteltuina työllisyystavoitteen saavuttamiseksi ja hyvinvointipalvelujen turvaamiseksi. Ansiotulojen verotusta on jatkossakin suunnitelmallisesti alennettava kohti eurooppalaista keskitasoa kaikissa tuloluokissa. Verojen alentaminen ei ole johtanut, eikä johda, suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rapautumiseen, kuten välikysymyksen tekijät tänään ja hallituspuolueetkin vielä ennen vaaleja erheellisesti väittivät. Varallisuusveron poistaminen oli perusteltua, koska sillä korjattiin yritysverouudistuksen virheitä ja tuettiin suomalaista omistajuutta.
Ansiotulojen verotuksen keventäminen tekee kaiken työn vastaanottamisesta kannattavampaa ja lisää palkansaajien ostovoimaa sekä tukee tavaroiden ja palvelujen kysyntää. Näin voidaan vaikuttaa yritysten kannattavuuteen ja edistää työllistämistä. Nopeampi talouskasvu tuo lisää rahaa valtion ja kuntien kirstuun hyvinvointiyhteiskunnan turvaksi.
Kokoomus on pettynyt hallituksen passiivisuuteen tuloloukkuongelmien poistamiseksi. Monet olisivat valmiita parantamaan toimeentuloaan tekemällä mitä tahansa työtä pienelläkin palkalla, mutta järjestelmä ei tee sitä taloudellisesti kannattavaksi. Mielestämme pienipalkkaisenkin työn tekemisen on oltava taloudellisesti kannattavampaa kuin työttömänä oleminen. Hallitus ei ole juurikaan ponnistellut pohtiakseen, miten pienipalkkainenkin työ kannattaisi paremmin. Päinvastoin, hallituksen piiristä on kuluneen kahden vuoden aikana kuultu jopa useita tuloloukkuja syventäviä ehdotuksia, kuten palvelumaksujen tulosidonnaisuus, asumistuen omavastuun poistaminen ja nyt viimeksi kunnallisveron muuttaminen progressiiviseksi.
Ministeri Mönkäreen keskustelunavaus pätkätöistä kuulostanee vieraalta erityisesti niiden nuorten naisten korvissa, jotka haluaisivat vakituisen työsuhteen ja mahdollisuuden suunnitella elämäänsä, asumistaan ja lasten hankkimista luotettavalta pohjalta. Erityisesti hoitoalalla jo hoitotakuukin edellyttäisi töiden vakinaistamista ja lisää ammattitaitoista henkilökuntaa. Kokoomuksen mielestä pätkätöidenkin vastaanottamisen tulee aina olla kannattavaa, mutta yhtä tärkeää on, että perusteettomat pätkätyösuhteet vakinaistetaan.
Kokoomus toivoo hallitukselta ripeitä toimia myös ylivelkaantuneiden ja konkurssin tehneiden yrittäjien hyväksi, jotta heilläkin olisi mahdollisuus irtautua köyhyyskierteestä takaisin normaalielämään ja työhön.
Arvoisa puhemies,
Viime viikkoina olemme saaneet huomata, että tietoisuus kuntien talouden kurjistumisesta on vihdoin saavuttanut myös hallituksen. Valitettavaa on se, että tilanteen myöntäminen tapahtui kuntalaisten ja peruspalvelujen kannalta turhan myöhään ja – kuinka ollakaan – puoli vuotta kunnallisvaalien jälkeen.
Laadukkaat ja kaikkien saatavissa olevat peruspalvelut ovat erityisen tärkeitä juuri köyhimmille ja syrjäytymisvaarassa oleville. Koulutuksen ja terveydenhoidon tasa-arvo on suomalaisen yhteiskunnan kivijalka, jota hallitus nyt horjuttaa kuntien taloushuolista piittaamattomalla politiikallaan. Samalla heikentyy mahdollisuus ongelmien ennaltaehkäisyyn, kun riittävän pienet ryhmäkoot kouluissa ja päivähoidossa jäävät säästöpaineissa toissijaisiksi. Myös hoitotakuun toteutuminen, jonka keskeiseksi tavoitteeksi edellinen hallitus asetti terveyserojen tasaamisen, on vaarantumassa.
Sairastuminen ja sairauden pitkittyminen ei saisi johtaa köyhyyteen, mutta usein näin juuri käy. Erityisen polttava ongelma on iäkkäimpien kuntalaisten kannalta. Kotona asumisen mahdollistavat sosiaali- ja terveyspalvelut maksavat yhdessä lääkkeiden kanssa usein paljon enemmän kuin laitoshoito, joka on kuitenkin yhteiskunnalle kalliimpaa. Tällainen tilanne on järjetön.
Joka kymmenes köyhä maassamme on eläkeläinen. Täyttä kansaneläkettä saavia on yli 100 000 henkilöä, heistä pääosa on naisia. Kansaneläkkeen lisäksi moni heistä saa asumistukea, ja osa joutuu turvautumaan toimeentulotukeen. Tilanne heikentää eläkeläisen omanarvontuntoa ja uskoa kykyyn selviytyä itsenäisesti vanhuuden mukanaan tuomista haasteista. Eläkkeisiin tässä kuussa tullut seitsemän euron korotus kompensoi hädin tuskin alkoholin hinnan alentumisesta johtuvan matalan indeksin. Tosiasiassa eläkeläisen käteen ei jää juuri yhtään sen enempää kuin ennenkään. Ero niihin lupauksiin nähden, joita eläkeläisille annettiin vaalien alla, on räikeä.
Edellytämme, että hallitus selvittää pikaisesti, miten eläkeläisten ostovoiman kehitys ja toimeentulo voidaan jatkossa turvata sekä miten sosiaali- ja terveyspalvelumaksuille ja lääkkeille voidaan määritellä yksi yhteinen maksukatto.
Köyhyys uhkaa yhä useammin yksinhuoltajia ja toisaalta suuria perheitä, joiden osuus toimeentulotuen asiakkaista on merkittävä. Hallituksen tekemät parannukset lapsiperheille kohdistuviin tulonsiirtoihin ovat kohdistuneet varsin epäoikeudenmukaisesti juuri monilapsisten perheiden kannalta. Hallituksen kiinalainen lapsipolitiikka, jolla kotihoidontukea ja lapsilisää nostettiin vain perheen ensimmäisen lapsen osalta, on väärin suunnattua jo väestöpoliittisten tavoitteiden näkökulmasta. Päinvastoin, perheitä tulisi rohkaista isompaan perhekokoon, joka usein jää monelle vain haaveeksi. Kokoomuksen vaihtoehto on ollut korottaa lapsilisää ja sen yksihuoltajakorotusta jokaisesta lapsesta sekä sitoa lapsilisät indeksiin.
Välikysymyksessä otetaan aiheellisesti esiin myös opiskelijoiden toimeentulo-ongelmat. Opiskelijat ovat suurin köyhien ryhmä heti työttömien jälkeen. Opintotuen alhainen taso on johtanut siihen, että toimeentulonsa erittäin vaikeaksi kokevista lähes puolet oli joutunut nykyisten opintojensa aikana hakemaan ainakin joskus toimeentulotukea. Kokoomus on tehnyt kattavan ja realistisen esityksensä opintotuen kokonaistason ja erityisesti opintorahan nostamiseksi. Toivottavasti eduskunta antaa sille tukensa.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä kantaa suurta huolta niistä nuorista, jotka syrjäytyvät jo peruskouluvaiheessa. Nykyään joka neljäs nuori keskeyttää opintonsa ja ammatillisen tutkinnon suorittaneista nuorista joka viides on työttömänä. Kokoomus korostaa, että syrjäytymässä olevien nuorten on saatava yksilöllistä palvelua ja heille on tarjottava mahdollisuus kuntouttavaan työhön, työpajatoimintaan tai oppisopimuskoulutukseen. Työvoimatoimistot on velvoitettava tarjoamaan kaikille työttömyyden alkuvaiheessa oleville nuorille työmarkkinatuen saajille yksilöllisesti räätälöityjä toimenpiteitä työttömyyden katkaisemiseksi.
Arvoisa puhemies,
Suomen asunnottomista yli puolet asuu Helsingissä. Urbaani köyhyys on aikamme ilmiö, johon usein liittyvät myös pitkäaikaistyöttömyys, pitkät toimeentulotukijaksot sekä sosiaaliset ongelmat. Kaupunkiköyhyyttä lisäävät korkeat asumis- ja elämiskustannukset sekä se, ettei ympärillä ole sosiaalista läheisturvaverkkoa. Kokoomus edellyttää, että hallitus terävöittää kaupunkipolitiikkaansa ja luopuu kaavailemastaan asumiskustannuksia lisäävästä kiinteistöveron pakkonostosta, joka yhtiövastikkeita ja vuokria nostamalla lisäisi köyhyyttä.
Arvoisa puhemies!
Esitän seuraavaa sanamuotoa perusteltuun päiväjärjestykseen siirtymiseksi:
Eduskunta toteaa, ettei hallitus ole kyennyt esittämään sellaisia toimenpiteitä, jotka merkittävästi parantaisivat työllisyyttä ja vähentäisivät köyhyyttä. Tästä johtuen hallitus on vaarantanut hyvinvointipalvelujen ja tulonsiirtojen rahoituspohjan.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä edellyttää, että hallitus tekee huomisessa kehysriihessään selkeät ratkaisut työllisyyden parantamiseksi. "100 000 uuden työpaikan tavoitteesta ei tule luopua", korosti kansanedustaja Sari Sarkomaa eduskunnan välikysymyskeskustelussa keskiviikkona. Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron käyttänyt Sarkomaa vaati mm. työnantajamaksujen porrastamista palkkatason mukaan, työn verotuksen keventämisen jatkamista, syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kuntoutuskokeilun vakinaistamista, työvoimapalvelukeskusten toiminnan tehostamista, kuntouttavan työtoiminnan velvoittavuuden ikärajan nostamista nykyisestä 25 vuodesta 30 vuoteen sekä perhevapaiden kustannusten nykyistä tasapuolisempaa korvaamista.
Välikysymyskeskustelu 9.3.2005
Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro
kansanedustaja Sari Sarkomaa
Arvoisa puhemies,
Kokoomuksen eduskuntaryhmä jakaa välikysymyksen esittäjien huolen eriarvoisuuden ja köyhyyden lisääntymisestä. Vaikka hyvinvointi on tasaisesti kasvanut ja kansainvälisesti olemme yhä pienten tuloerojen ja vähäisen köyhyyden maa, kaikki suomalaiset eivät ole päässeet nauttimaan vaurautemme hedelmistä.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää tärkeimpänä keinona köyhyyden ehkäisemisessä työllisyyden parantamista ja työttömyyden vähentämistä. Työtulojen puute on edelleen köyhyyden keskeinen syy ja työpaikan saaminen on varmin tie pois köyhyydestä. Kaksi kolmasosaa köyhistä kuuluu kotitalouksiin, joissa ei ole yhtään työssäkäyvää. Palkansaajista köyhäksi luetaan ani harva.
Köyhyyden ja syrjäytymisen kannalta huolestuttavinta on se, että pääministeri Vanhasen hallituksen talouspolitiikan tärkein tavoite, 100 000 uutta työpaikkaa, on karkaamassa käsistä. Tämän pääministeri Vanhanenkin myönsi muutama viikko sitten.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä edellyttää, että hallitus tekee huomisessa kehysriihessään selkeät ratkaisut työllisyyden parantamiseksi. 100 000 työpaikan tavoitteesta ei tule luopua. Uudistimme helmikuussa omat konkreettiset ehdotuksemme "Hyvinvointia työllä ja talouskasvulla" -raportissa. Ehdotamme mm. työnantajamaksujen porrastamista palkkatason mukaan, työn verotuksen keventämisen jatkamista, syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kuntoutuskokeilun vakinaistamista, työvoimapalvelukeskusten toiminnan tehostamista, kuntouttavan työtoiminnan velvoittavuuden ikärajan nostamista nykyisestä 25 vuodesta 30 vuoteen sekä perhevapaiden kustannusten nykyistä tasapuolisempaa korvaamista.
Päinvastoin kuin välikysymyksen allekirjoittajat Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää hallituksen tekemiä veronalennuksia perusteltuina työllisyystavoitteen saavuttamiseksi ja hyvinvointipalvelujen turvaamiseksi. Ansiotulojen verotusta on jatkossakin suunnitelmallisesti alennettava kohti eurooppalaista keskitasoa kaikissa tuloluokissa. Verojen alentaminen ei ole johtanut, eikä johda, suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rapautumiseen, kuten välikysymyksen tekijät tänään ja hallituspuolueetkin vielä ennen vaaleja erheellisesti väittivät. Varallisuusveron poistaminen oli perusteltua, koska sillä korjattiin yritysverouudistuksen virheitä ja tuettiin suomalaista omistajuutta.
Ansiotulojen verotuksen keventäminen tekee kaiken työn vastaanottamisesta kannattavampaa ja lisää palkansaajien ostovoimaa sekä tukee tavaroiden ja palvelujen kysyntää. Näin voidaan vaikuttaa yritysten kannattavuuteen ja edistää työllistämistä. Nopeampi talouskasvu tuo lisää rahaa valtion ja kuntien kirstuun hyvinvointiyhteiskunnan turvaksi.
Kokoomus on pettynyt hallituksen passiivisuuteen tuloloukkuongelmien poistamiseksi. Monet olisivat valmiita parantamaan toimeentuloaan tekemällä mitä tahansa työtä pienelläkin palkalla, mutta järjestelmä ei tee sitä taloudellisesti kannattavaksi. Mielestämme pienipalkkaisenkin työn tekemisen on oltava taloudellisesti kannattavampaa kuin työttömänä oleminen. Hallitus ei ole juurikaan ponnistellut pohtiakseen, miten pienipalkkainenkin työ kannattaisi paremmin. Päinvastoin, hallituksen piiristä on kuluneen kahden vuoden aikana kuultu jopa useita tuloloukkuja syventäviä ehdotuksia, kuten palvelumaksujen tulosidonnaisuus, asumistuen omavastuun poistaminen ja nyt viimeksi kunnallisveron muuttaminen progressiiviseksi.
Ministeri Mönkäreen keskustelunavaus pätkätöistä kuulostanee vieraalta erityisesti niiden nuorten naisten korvissa, jotka haluaisivat vakituisen työsuhteen ja mahdollisuuden suunnitella elämäänsä, asumistaan ja lasten hankkimista luotettavalta pohjalta. Erityisesti hoitoalalla jo hoitotakuukin edellyttäisi töiden vakinaistamista ja lisää ammattitaitoista henkilökuntaa. Kokoomuksen mielestä pätkätöidenkin vastaanottamisen tulee aina olla kannattavaa, mutta yhtä tärkeää on, että perusteettomat pätkätyösuhteet vakinaistetaan.
Kokoomus toivoo hallitukselta ripeitä toimia myös ylivelkaantuneiden ja konkurssin tehneiden yrittäjien hyväksi, jotta heilläkin olisi mahdollisuus irtautua köyhyyskierteestä takaisin normaalielämään ja työhön.
Arvoisa puhemies,
Viime viikkoina olemme saaneet huomata, että tietoisuus kuntien talouden kurjistumisesta on vihdoin saavuttanut myös hallituksen. Valitettavaa on se, että tilanteen myöntäminen tapahtui kuntalaisten ja peruspalvelujen kannalta turhan myöhään ja – kuinka ollakaan – puoli vuotta kunnallisvaalien jälkeen.
Laadukkaat ja kaikkien saatavissa olevat peruspalvelut ovat erityisen tärkeitä juuri köyhimmille ja syrjäytymisvaarassa oleville. Koulutuksen ja terveydenhoidon tasa-arvo on suomalaisen yhteiskunnan kivijalka, jota hallitus nyt horjuttaa kuntien taloushuolista piittaamattomalla politiikallaan. Samalla heikentyy mahdollisuus ongelmien ennaltaehkäisyyn, kun riittävän pienet ryhmäkoot kouluissa ja päivähoidossa jäävät säästöpaineissa toissijaisiksi. Myös hoitotakuun toteutuminen, jonka keskeiseksi tavoitteeksi edellinen hallitus asetti terveyserojen tasaamisen, on vaarantumassa.
Sairastuminen ja sairauden pitkittyminen ei saisi johtaa köyhyyteen, mutta usein näin juuri käy. Erityisen polttava ongelma on iäkkäimpien kuntalaisten kannalta. Kotona asumisen mahdollistavat sosiaali- ja terveyspalvelut maksavat yhdessä lääkkeiden kanssa usein paljon enemmän kuin laitoshoito, joka on kuitenkin yhteiskunnalle kalliimpaa. Tällainen tilanne on järjetön.
Joka kymmenes köyhä maassamme on eläkeläinen. Täyttä kansaneläkettä saavia on yli 100 000 henkilöä, heistä pääosa on naisia. Kansaneläkkeen lisäksi moni heistä saa asumistukea, ja osa joutuu turvautumaan toimeentulotukeen. Tilanne heikentää eläkeläisen omanarvontuntoa ja uskoa kykyyn selviytyä itsenäisesti vanhuuden mukanaan tuomista haasteista. Eläkkeisiin tässä kuussa tullut seitsemän euron korotus kompensoi hädin tuskin alkoholin hinnan alentumisesta johtuvan matalan indeksin. Tosiasiassa eläkeläisen käteen ei jää juuri yhtään sen enempää kuin ennenkään. Ero niihin lupauksiin nähden, joita eläkeläisille annettiin vaalien alla, on räikeä.
Edellytämme, että hallitus selvittää pikaisesti, miten eläkeläisten ostovoiman kehitys ja toimeentulo voidaan jatkossa turvata sekä miten sosiaali- ja terveyspalvelumaksuille ja lääkkeille voidaan määritellä yksi yhteinen maksukatto.
Köyhyys uhkaa yhä useammin yksinhuoltajia ja toisaalta suuria perheitä, joiden osuus toimeentulotuen asiakkaista on merkittävä. Hallituksen tekemät parannukset lapsiperheille kohdistuviin tulonsiirtoihin ovat kohdistuneet varsin epäoikeudenmukaisesti juuri monilapsisten perheiden kannalta. Hallituksen kiinalainen lapsipolitiikka, jolla kotihoidontukea ja lapsilisää nostettiin vain perheen ensimmäisen lapsen osalta, on väärin suunnattua jo väestöpoliittisten tavoitteiden näkökulmasta. Päinvastoin, perheitä tulisi rohkaista isompaan perhekokoon, joka usein jää monelle vain haaveeksi. Kokoomuksen vaihtoehto on ollut korottaa lapsilisää ja sen yksihuoltajakorotusta jokaisesta lapsesta sekä sitoa lapsilisät indeksiin.
Välikysymyksessä otetaan aiheellisesti esiin myös opiskelijoiden toimeentulo-ongelmat. Opiskelijat ovat suurin köyhien ryhmä heti työttömien jälkeen. Opintotuen alhainen taso on johtanut siihen, että toimeentulonsa erittäin vaikeaksi kokevista lähes puolet oli joutunut nykyisten opintojensa aikana hakemaan ainakin joskus toimeentulotukea. Kokoomus on tehnyt kattavan ja realistisen esityksensä opintotuen kokonaistason ja erityisesti opintorahan nostamiseksi. Toivottavasti eduskunta antaa sille tukensa.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä kantaa suurta huolta niistä nuorista, jotka syrjäytyvät jo peruskouluvaiheessa. Nykyään joka neljäs nuori keskeyttää opintonsa ja ammatillisen tutkinnon suorittaneista nuorista joka viides on työttömänä. Kokoomus korostaa, että syrjäytymässä olevien nuorten on saatava yksilöllistä palvelua ja heille on tarjottava mahdollisuus kuntouttavaan työhön, työpajatoimintaan tai oppisopimuskoulutukseen. Työvoimatoimistot on velvoitettava tarjoamaan kaikille työttömyyden alkuvaiheessa oleville nuorille työmarkkinatuen saajille yksilöllisesti räätälöityjä toimenpiteitä työttömyyden katkaisemiseksi.
Arvoisa puhemies,
Suomen asunnottomista yli puolet asuu Helsingissä. Urbaani köyhyys on aikamme ilmiö, johon usein liittyvät myös pitkäaikaistyöttömyys, pitkät toimeentulotukijaksot sekä sosiaaliset ongelmat. Kaupunkiköyhyyttä lisäävät korkeat asumis- ja elämiskustannukset sekä se, ettei ympärillä ole sosiaalista läheisturvaverkkoa. Kokoomus edellyttää, että hallitus terävöittää kaupunkipolitiikkaansa ja luopuu kaavailemastaan asumiskustannuksia lisäävästä kiinteistöveron pakkonostosta, joka yhtiövastikkeita ja vuokria nostamalla lisäisi köyhyyttä.
Arvoisa puhemies!
Esitän seuraavaa sanamuotoa perusteltuun päiväjärjestykseen siirtymiseksi:
Eduskunta toteaa, ettei hallitus ole kyennyt esittämään sellaisia toimenpiteitä, jotka merkittävästi parantaisivat työllisyyttä ja vähentäisivät köyhyyttä. Tästä johtuen hallitus on vaarantanut hyvinvointipalvelujen ja tulonsiirtojen rahoituspohjan.
Vastaukset 2
Vanhimmat
16 vuotta Kokoomus oli hallituksessa. Köyhät unohtuivat. Nyt ovat muka köyhien ystäviä. Lupasivat eläkkeisiin rajusti korotuksia, kunnille rahaa, tiet kuntoon jne.
Ja tietysti kiittelivät vuolaasti Vanhasen hallituksen ökyrikkaita suosineita verokevennyksiä, joita Kokoomus vaatii lisää.
EI ole Kokoomuksessa häivääkään taloudenpidon vastuusta. Niinistö sentään piti kuria, mutta nyt on hulvaton meno päällä. Kokoomus veisi maan tuhoon alta vuodessa. Onneksi on oppositiossa.
...