Onko totta että elät vieläkin avoliitossa sinä jonka pitäisi muille olla esimerkkinä. Se vaikka olet minulle kateellinen ei siitä huolimatta oikeita vuosikausien valheita täällä palstalla. Olet kaikesta siitä mitä minulla on kateellinen. Tiedät varmaan mitä tuo katkeruus lopulta sinulle aiheuttaa.
Ei voi olla totta
Anonyymi
32<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Vaikea sanoa tuohon mitään.
Katkeruus on se mistä sinun pitää päästä eroon se syö sinut sisältä päin.
En nyt siitä, mitä sinulla on, paremminkin sinusta itsestäsi.
Se ei oikeuta valheita siitä huolimatta.
En valehtele.
Kun et edes tiedä mistä puhun niin älä silloin vastaa. Toivon että et ollut sinä vaan joku muu joka sekoitti minut johonkin toiseen. Ja keksi valheita minusta.
Anteeksi jos syyttä olen toisen huonosta käytöksestä syyttänyt.
Aloitus ensinnäkin lähtee siitä liikkeelle, että avoliitossa eläminen on jotenkin vastoin hyvää esimerkkiä ja seuraavaksi tähtää johonkin kateusteesiin mistä on vaikea saada kiinni ja kolmanneksi heittää epämääräisen palstavalheiden verkon ilmoille, kirjoituksen päättyessä samaan katkeruusteemaan. Ei ihme jos tulee sinkoiltua sinne sun tänne syytöksiään kun itsellä on jo piintynyt tapa kirjoitella sellaisia missä ei ole järkeä sekä suoranaisia valeita
Minua tässä on vuosikausia solvattu mutta uskon että se joku harhainen joka on sekoittanut minut johonkin toiseen.
Avoliitto on väärin ja tämä ei aivan selvästikään ollut sinulle joten ei tarvitse avata enempää.
T:ap
Eli se avoliitossa eläminen on ainoa mistä saat kiinni kun yrität mollata jotakuta henkilöä, aika raikkaat setit sulla. Mitä tuler niihin valheisiin niin tuskinpa täällä on tehty sen ihmisen tai muidenkaan toimesta muuta kuin oiottu toisten valheita, voihan sen toki fundamentaalisen vääräksi kokea
Totuuden kertominen ei ole mollaamista. Eiköhän kyseinen ihminen joka itse on syyllistynyt valheiden levyttelyyn palstalla kanna itse tekonsa ja on valehtelusta vastuussa Jumalalle.
Jopas on vanhurskasta puhetta, varaa jos löytyy niin hyvä sitten, mutta monesti tällaiset internetpapit ei täytä lausumiensa kriteerejä millään tavalla.
Me emme kuulu yhteen kun avaat sydämesi voit huomata ympärilläsi olevat ihanat ihmiset ja jopa johonkin ihastut jos tahdot.
Elätkö yhä avioliitossa?
Elän ja elän siinä hautaan asti minä haluan päästä taivaaseen en halua eroon Jumalasta. Kadotuksessa ei ole kenenkään hyvä olla.
Meneppä uskonto palstoille. Eroakirkostafi.
Hah. Mies sanoi kerran minulle. Kaikkia puolia hän on minussa nähnyt vaan ei minkäänlaista kateudenpistosta. Tämä on kyllä ihan tosi. Jokaisella on mitä on. Mitä sitä kadehtimaan. Tiedän kyllä provoksi äskeisen jutun. Vietä mukava päivä!
Ei aloitus ollut sulle.
Mitä ne ihanat ihmiset on?
Vaikka tuleva vaimosi.
Vaikka tuleva vaimosi. Eihän se sinun vikasi ole jos kumppasi on sellainen ettei halua mennä naimisiin. Minä tunnen sellaisen henkilön että hän ei mennyt kumppaninsa kanssa naimisiin ja luulen että heidän välilleen tuli siitä kitkaa.
En ole koskaan elänyt avoliitossa enkä avioliitossa mutta ymmärrän, miksi se valitaan usein ensimmäisenä. Avioliitto vs. avoliitto-keskustelua pitäisi käydä ehkä enemmänkin.
Avoliittoa usein perustellaan sillä, että sillä yritetään "varmistaa" yhteensopivuus. Erilaisia ihmisiä, siis sitoutumisasteeltaan erilaisia, elää avoliitoissa, toisilla on vakaa tahto solmia avioliitto jossain vaiheessa, toisille se on kevyempi kokeiluvaihe. Avoliiton hyviksi puoliksi lasketaan usein myös se, että siitä on tarpeen tullen helppo lähteä hyvinkin nopeasti, virallista eroa ja omaisuuden jakoa ei tarvitse suorittaa eron tullessa.
Avioliiton hengellistä merkitystä moni ei ymmärrä tänä päivä. Se on tietysti ennen kaikkea yhteiskunnallinen instituutio ja peruskivi, siis miehen ja naisen välinen avioliitto. Yhteiskunta tunnustaa avioliiton ja antaa sille erityisen arvon. Avioliitosta seuraa oikeudet ja velvoitteet. Avioliitto on jo yhteiskunnallisen erityisyyden perusteella parempi vaihtoehto kuin avoliitto. Moni avoliitossa elävä kuitenkin jossain vaiheessa solmii avioliiton, hyvä niin.
Vaikka itse kannatan avioliittoa, en tuomitse avoliitossa eläviä. Tiedän sellaisia ihmisiä, jotka ovat vastustaneet henkeen ja vereen avoliittoa mutta sitten kuitenkin itse ajautuneet siihen jossakin vaiheessa. Tiedän myös henkeen ja vereen avioeroa ja uudelleen avioitumista vastustaneita, jotka ovat kuitenkin sitten päätyneet eroon ja uuteen avioliittoon ja selitetelleet jälkeen päin ratkaisua itselleen parhaimmalla tavalla. Se, jos mikä, on huvittavaa. Opetusta avioliitosta yhteiskunnallisena ja hengellisenä instituutiona kuitenkin pitäisi antaa enemmän. Jokainen tekee omat ratkaisunsa ja myös vastaa niistä. Suukkoja päivään kaikille. ;)
En minä tuomitse avioliitossa eläviä. Raamattu opettaa miten ihmisten pitäisi elää myös yhdessä elämisen suhteen. Avioerosta olen sitä mieltä että kun se solmitaan siinä pitäisi niin myötä kuin vastamäessä elää avioliitto on ikuinen lupaus toiselle.
T:ap
AVIOLIITON valitsee kaikki huru.-ukot ja uskovaiset ja kakaroineet
AVOLIITON kaikki ateistit ja lapsettomat
Avioliitto on Jumalan tahto ja kaunis asia. Olen sitä mieltä että jos elää avoliitossa niin joko menee kumppaninsa kanssa naimisiin tai eroaa mutta jokainenhan tekee niin kuin tekee ei ketään voi pakottaa ajattemaan asioista niin kuin on oikein. :D
T:ap
Pidän itsekin avioliittoa vakavana ja pyhänä asiana ja periaatteessa se on tarkoitettu koko loppuelämäksi. Ihmiset voi tehdä kuitenkin virheitä jo puolisovalinnassaan ja omissa parisuhteissaan/avioliitoissaan. Ne virheet tietenkin kannattaa yrittää korjata ja pyytää vaikka ulkopuolisen apua tarvittaessa. Avioliittoa kannattaa hoitaa sen koko ajan, ei vain silloin, kun kriisit iskee. Avoimuus, keskustelu, aito kiinnostus toisesta ja suhteen tilasta, terveet rajat, parisuhdekirjallisuus ja avioliittoleirit on aika hyviä tapoja hoitaa omaa liittoaan.
Vaikka ajattelen, että avioliiton tulisi kestää koko elämän, en tuomitse avioeroa tai uudelleen avioitumista. Armo ja uusi mahdollisuus kuuluu kaikille, myös eronneille. Sarja-avioliittoja en ymmärrä. Mielestäni ortodoksikirkolla on viisas opetus avioliittojen määrästä; siellä vihitään (maallikko)henkilö korkeintaan kolme kertaa avioliittoon. Jos ihminen on kykeneväinen avioliittoon, sen pitäisi kyllä näkyä jo kolmessa mahdollisuudessa. Tietysti se toinen voi olla kykenemätön mutta toivottavasti kenelläkään ei ole niin huonoa tuuria puolisovalinnassa.
Jos ihminen on sisäisesti hyvin rikkinäinen, se näkyy kyvyttömyytenä sitoutua ja olla uskollinen puolisolleen. Siinäkin kysytään sen puolison ymmärrystä, kärsivällisyyttä, pitkämielisyyttä, armollisuutta ja anteeksiantoa. Jokainen on keskeneräinen mutta lukuiset seksi- ja parisuhteet jättävät jäljet. Sellaiselle ihmiselle olisi tervettä opetella elämään (ainakin jonkin aikaa) selibaatissa ja ilman parisuhdetta, jos kaikki suhteet ovat kaatuneet omiin töppäilyihin. Hiljentämällä omaa elämää voi ehkä löytää ne omat kipupisteet, riippuvuudet, sidokset ja niiden lähteet ja yrittää etsiä niihin apua. Se on yksilölle itselleen (ja läheisille) kuitenkin se paras vaihtoehto.
Onneksi monilla avoliitossa elävillä on kuitenkin se aikomus solmia avioliitto. Tietysti on sitten aina myös niitä, jotka ovat jo joko avoliitossa tai avioliitossa ja jotka eivät kykene tasapainoiseen suhteeseen koskaan esim. oman epätasapainon tai häiriintyneisyyden vuoksi. Raamatussa sanotaan, että on olemassa niitä, jotka jo äitinsä kohdusta saakka ovat olleet kelpaamattomia ja niitä, joista maailma (ja muut ihmiset) ovat tehneet kelpaamattomia avioliittoon. Jokainen voi miettiä, mitä noilla esimerkeillä tarkoitetaan. Uskon toisaalta, että ihminen voi eheytyä todella vaikeistakin lähtökohdista ja tiedänkin sellaisia ihmisiä. Ehkä joillekin on vain parempi olla ilman parisuhdetta, jos ne lähtökohdat, taidot, välineet ja ymmärrys ei sellaiseen riitä.
Joskus valehtelen toisten pelata nettikasino.top
Hyvänen aika, mitä sinä nettipalstalle tulet jeesustelemaan kenenkään asioista.
Minäkin ihmettelen mitä kenenkään avoliittoasiat sinulle kuuluvat ja miksi niitä pitää esitellä nettipalstalla. Nehän ovat hänen asioitaan, eivät sinun.
En elä fazerin tiellä ihastuin tai enemmänkin ja saanu jonkun jengin perään, kämpät meni duunit meni vielä sama paska jahtuu, en tiedä onko kerminen vai kuka
Olen avoliitossa. Ollut myös avioliitossa joka päättyi niinkuin liitot yleensä. Muiden ihmisten arvostelu taitaa olla synti.
Ei totuus asiasta synti ole.