Vene rimoista

Otsikon niminen yritelmä aiheesta oli venenäyttelyssä muistaakseni v.2000. Ei tainnut tulla kaupallista menestystä, vaikkei veneessä varmaan hinnan lisäksi muuta vikaa ollutkaan. Sarjatuotantoveneen kokoisessa veneessä vaan on vaikea saada suuritöisen rungon työkustannuksia häivytetyksi veneen hintaan.

Menetelmä sopii suurille yksin kappalein tehtäville veneille joissa ei ole hintapaineita ja tietysti omatoimisille nikkareille. Mutta (taas kerran): Tarkistapa onko sinulla tarkoitukseen sopiva lämmin halli, taitoa, aikaa ja rahaa rakentaa vene itse.

Lähtökohta puuveneessä on yleesä se ettei sitä kuiduteta. Hartsi ja puu on niin erilaisia materiaaleja, että ajan mittaan siitä tulee ongelmia. Tiedän kyllä että ihan uusiakin puuveneitä epoksoidaan ilman lasikuitua.
Puuvene rimoista tehtynä on kyllä huono ajatus. Olen pari kevättä seurannut melko kookkaan moottoriveneen vesille laskua ja ongelma on siinä kun puu talvella kuivuu niin rimojen väliin tulee pienen pieniä rakoja. Kun vene on tehty kapeista rimoista niin rakoja on huomattavasti enemmän kuin leveistä laudoista tehdyssä yksilossä ja vettä tulee todella paljon. Kunnon kyllästäminen auttaa vähän mutta veneen ikääntyessä ei siitäkään ole niin paljon apua.

Tuo rima/epoksi rakenne on erittäin käytetty itserakennus tai one-off menetelmä yksittäisveneiden valmistuksessa.

Vanhimmat konstruktiot ovat epoksiaikakauden alusta 70 -luvun puolelta eikä niissä ole esiintynyt mitään ongelmia tähän päivään saakka.

Menetelmä on lyhykäisyydessään sellainen että rimoja kiinnitetään kylki kylkeen mallikaarien päälle ja ne liimataan sivuistaan epoksikitillä. Kun liima on kovettunut, vene voidaan laminoida kankaalla "avoimelta" puolelta ja irrottaa se sen jälkeen mallikaarista. Sitten laminoidaan se mallikaarien puoli ja avot... siinä on aivan lujitemuoviveneen mallinen ja yhtä helppohoitoinen vene.

Tosiasiassa työtä on 8 kertaa enemmän...

Ktsokaapa tätä:http://www.saunalahti.fi/~pekkajlh/boat/

t

mrv

löydätkö jostain hiukka vanhemmasta venelehdestä sellasta veistämöä joka sijaitsi jossain oulun lähellä,oisko ollut tervo...jotain.nimeltään.tekivät erittäin laadukkaita veneitä juuri rimoista ja kuidutettuna.kestävä käsittääkseni mutta hiukka kallis systeemi,ensimmäiset jostain 80 luvulta ja sekä työ että huviveneitä,oisko ollut tervonen ja paikka olhava.saa korjata jos olen erehtynyt.käsittääkseni ovat vielä kaikki ehjänä ja pinnalla.muuten kotkankin suunnalla joku teki,en nyt muista kuka mutta kirjoittelen jahka muistan.

Rimavenettä ei kannata kuiduttaa, vaan tehdä kunnollinen rimavene jyrsityistä (kovera-kupera-rimoista). Menetelmän kehitin jo 50-60-lukujen vaihteessa:
Siinä rimavene rakennetaan kuten puuvene muutenkin eli jikikaarien eli mallikaarien varassa. Suurta huolellisuutta kannattaa kiinnittää liimalaatuun(sitkeä) ja liimaustyöhön etenkin steeveissä ja sikokölissä, niiden liitoksissa ja tietysti puun laadussa.
Veneen voi kokonaan tehdä hitaasti kasvaneesta lähes oksattomasta sydänmännystä(vuosikasvu alle 0,5 mm). Rimoituksen voi aloittaa yhtä hyvin partaalta kuin kölistä.
U-riman kupera tietysti ylöspäin ja koko n. 10 m:n veneessä on 25 X 50, jolloin muotoilu onnistuu ja jää hiomavaraa.kampanaulaus kantista ja joustava liimamassa väliin. Siinä se. Miksi kuitu, joka laskee veneen arvoa.
Kyljet voi laminoida päälle vaikka 10 mm:n mahongilla( kuten lauta).
Kaaritus ja laipiot tehdään ennen muotokaarien poistamista. Osa muotokaarista kannattaa korvata kuitenkn heti alussa laipioilla ja veistokaarilla, joita ei tarvitse poistaa myöhemmin.
Tehnyt

Youtubesta Ran Sailing. Siinä väkerretään isoa one off purjevenettä tällä menetelmällä.

Ja Suomalainen henkilö rakentaa komean kokoista projektia.

https://youtu.be/b8SRqBX000s

Mikä on rimarungon ja kapeista laudoista tasasaumalla tehdyn veneen ero?
Ei mikään, erityisesti itäisen Suomenlahden saaristossa on iät ajat tehty rimarunkoveneiksi kutsuttuja veneitä. Ei niitä liimaamalla ole tehty vaan ihan naulaamalla tai niittaamalla kapeita lautoja tasasaumalla kaariin kiinni.
Tällä on etunsa ja haittansa, voidaan hyödyntää kapeitakin lautoja. kapeat laudat ravistuvat lautaa kohti vähemmän kuin leveät vaikka saumoja vastaavasti onkin enemmän. Toisinaan ko. veneitä on kuidutettu jo uutena, toisinaan myöhemmin sillä ikääntyessä puun eläminen, myös turpoaminen heikkenee ja vuodot ovat yhä todennäköisempiä. Ikääntyneitä rimarunkoja on myös tiivistetty jyrsimällä kunnon urat lautojen väliin ja sovittamalla uriin uusi kapea rima mutta hemmetin töisevä menetelmä tuokin on.