Miten te muut paniikkihäiriöiset pidätte kuntoanne yllä?
Minä olen aloittanut parisen kuukautta sitten Zoloftin (sitä ennen Alprox vuosia). Nyt paniikkihäiriöni on kutakuinkin kurissa, lieviä kohtauksia vielä tulee. Nyt haluaisin alkaa hoitamaan kuntoani, mutta pelottaa.
P-häiriööni on "kuulunut" sydänkohtauksen pelko tosi vahvasti, ja aina kun harrastan liikuntaa, niin tietysti pulssi kohoaa, josta seuraa kohtaus. Nyt olen kotona polkenut vähän kuntopyörää, ja käyn jumpassa (sinne otan rauhoittavan lääkkeen, muuten en uskalla mennä).
Olen 41 v. nainen.
Minä olen aloittanut parisen kuukautta sitten Zoloftin (sitä ennen Alprox vuosia). Nyt paniikkihäiriöni on kutakuinkin kurissa, lieviä kohtauksia vielä tulee. Nyt haluaisin alkaa hoitamaan kuntoani, mutta pelottaa.
P-häiriööni on "kuulunut" sydänkohtauksen pelko tosi vahvasti, ja aina kun harrastan liikuntaa, niin tietysti pulssi kohoaa, josta seuraa kohtaus. Nyt olen kotona polkenut vähän kuntopyörää, ja käyn jumpassa (sinne otan rauhoittavan lääkkeen, muuten en uskalla mennä).
Olen 41 v. nainen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Sepä se, kävelemässä yritän käydä, mutta kun on kaikki paikat niin juntturissa, ja muutenkin rapakunto, niin sehän menee puuskutukseksi ja pumppu hakkaa. Senhän sitten tietää miten siinä käy kun oikein puuskuttaa, eli rupeaa huippaamaan ja sitten sitä viedään kotia kohti niin pian kuin nyt pystyy siltä hutinalta. Eli ihan mikä sinänsä on normaalia huonokuntoisen elimistön käyttäytymistä, niin meikäläinen saa siitä sätkyn ja tulee kohtaus. Ei auta kun kotona yrittää jumpata ja ihan pikku lenkeillä yrittää käydä, suurin piirtein talon ympäri.
tulee liikunnan yhteydessä johtuu elimistön joutumisesta maitohapoille.
Olen itse aikoinani ollut v-86 tutkimuksissa,joissa myöskin edellämainittua asiaa tutkittiin,samoin meille annettiin kofeiinia (jolloin edessä oli varma kohtaus!).
kahvin olenkin jättänyt melkein tyystin, vielä kun pääsisi tupakasta eroon ja tietty alkomahoolista, ( ei nyt hirveästi mene ), mutta kuiteskin. Ei voi oikein kunnolla juhlia, kun seuraava päivä on sitten painajaismainen.
Mulla on kuntoilu parantanut oloa huomattavasti. Kävelen, hiihdän, uin. Vielä vuosi sitten en kohta ulos kehdannut lähteä. Sitä mukaa kun kunto on parantunut on muukin vointi kohentunut.
Olen sairastanut paniikkihäiriötä 5 vuotta.Pari kuukautta kävin jumpalla ja kaikki oli ok. Sit yhen kerran vaan rupes huimaamaan ja sain kohtauksen... sen jälkeen on pelottanut mennä...
Mulla kans on paniikkihäiriö mutta en oikein tajunnu että miten se vois muka haitata liikuntaa???
Ite lenkkeilen neljän koiran kans ja kotona nostelen painoja aina ku on aikaa...mun pannari ei oo kyllä mitenkään haitannu liikuntaa muuten ku että sitä on nyt harrastettava kotona ku en salille "uskalla" mennä. Tsemiä vaan ja kokeile keksiä jotain kuntoilua esim lenkkeily.
Mulla p-häiriö haittaa liikuntaa niin, kuin jo 1. viestissä kerroin, että kun sydän alkaa lyödä nopeammin, ja hengitys tihentyä, niin siitä seurauksena on paniikkihäiriökohtaus. Sama oonko kotona vai jumpassa vai lenkillä.
Olen kokeillut monenmoista, mutta aina sama juttu, koska ehkä pelästyn sitä, että saan sydärin, kun sydän alkaa lyödä nopeammin. Tyhmää, ja järki sanoo muuta, mutta minkäs voit?
niin että kun hengästyy, tulee samanlainen olo kuin paniikkihäiriökohtauksessa ja sit sitä säikähtää ja kohtaus saa vallan...
Mäkin syön zoloftia ja yritän pakottaa itteni jumpalle, koska tykkään siitä kovasti...
Tsemiä kaikille kanssakärsijöille :)
mites sä jaksat jumpata kaasuissa? siis rauhottavis..mun mielestä tujaus ponua tai Royalia tekis paljon paremman säväyksen..=) heheeee..=)