Kaikki Inarin metsäkiistasta kiinnostuneet,käykää sivuilla www.veikkovasama.net Sieltä löytyy tietoa mistä oikeasti on kysymys,ei tarvitse perustaa mielipiteitään pelkkään greenpeacen ja poromiesten propagandaan.Sen jälkeen voi käydä allekirjoittamassa adressin greenpeacen toimia vastaan osoitteessa www.inari.fi
Inarin metsäkiistat
metsuri
221063
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Jokainen ammatti on tärkeä Inarin kuntalaisille.
Se että ihmiset tekevät työtä ja saavat elinkei-
nonsa.
Kun katsoi noita uutia raaka-aine metsäteollisuudelle jossain muualla
on 1/5 hintaista mitä Suomessa. Minne nyt tehtaita
perustetaan suomalaisten toimesta.
Suomessa Venäjän puun osuus teollisuudessa on
vajaa 10 milj. kiintokuutiometriä.
Hyvä esimerkki on Pölkky Oy Kuusamossa ja jonka
ostamasta sahapuusta tulee Venäljä osa.
Myös muualla sahat sanovat tukkipulan (pientukit
poisluettuna) haittaavan sahaustoimintaa.
Mitä tulee luppoon, mitä sitten esim. kymmenen
vuoden sisällä hakatuilla alueilla, mikä on se
korvaava ravinto poroille tai 50 vuoden sisällä.
Kerroin on iso lupon puuttumisessa.
Luin nuo Vasaman sivut. Mitä hakkuiden jälkeen.
Voisitko suomentaa tekstiäsi,oli vähän vaikeasti tulkittavia ajatuksia.Luppoon vetoaminen Inarissa on täyttä pelleilyä.Toki porot syövät sitä jos tuuli sattuu puista pudottamaan luppoa hangelle mutta kyllä porojen ravinto kasvaa edelleen maassa.Paremmin luppoa saisi kaadetuista puista.Hakkuiden jälkeen paikalle kasvaa uusi metsä,se on sitä luonnon kiertokulkua.
Kyllä, silloin on lupon saanti parhain kun kaikki puut on lyöty maahan matalaksi. Fakta.
Mutta sitten kesä ja seuraava talvi ja sitä seuraava
talvi ja ehkä vielä 30 vuotta, mistä se luppo.
Kerroin on iso. Poromäärä kertaa vaikkapa 10 kg/vuosi. ja tämä kerrotaan vaikkapa 30 vuodella.
Siitä voi laskea vaikutusta.
Ei tietenkään kaikkia puita kaadeta kerralla.Näitä nykyisiä luppometsiä riittäisi hakattavaksi ainakin tuon 30 vuotta niillä alueilla jotka nyt vaaditaan suojeltavaksi,ainakin jos hakkuut tehdään miestyönä.Siinä ajassa nykyisistä ensiharvennusvaiheen metsistä kasvaa uusia luppometsiä.Se on edelleen tätä luonnon kiertokulkua.Miten ihmeessä Suomen ja Norjan tuntureilla elävät porot pysyvät hengissä vaikka eivät ole nähneetkään luppoa?
Johan tuon itsekin totesit. Kiertokulkuhan se
tuolla luonnossa.
Lupon saatavuus huononee hakkuiden myötä.
Metsähallituken ensiharvennus ynnä seuraavat
ovat tapahtuneet yllättävän nopeasti.
Katseleepa vaikka sitä Kontosjärven lenkkiä
Nellimin puolessa.
Puukaupat ovat vetäneet.
Ainahan sitä ihmetellä saa. Esimerkiksi norjan porot
laiduntavat myös jäämeren rantoja.
Pysyyhän Norjassa ihmiset hengissä vaikka he eivät
ole yhtään puuta myyneet metsäteollisuudelle.
Sitäkin sopii ihmetellä. Että höpöhöpö.
Luppoa on vain vahoissa puissa. Sillä kierrolla mikä on talousmetsissä, ei luppoa tule olemaan koskaan.
Jopa tuli taas tyypillistä luonnonsuojelijoiden tekstiä.Vai ei ole Norjassa myyty yhtään puuta metsäteollisuudelle,hahhaa!Miettisit vähän mitä kirjoitat.
Vuoreijalaiset, Vesisaarelaiset, Kirkkoniemeläiset
myyvät. Varmaan monta, sinähän se tiedät.
Ne ovat niitä tunturiporoja siinä kuin sinun
tunturiporosi.
Suomen metsäteollisuudessa norjalaisten osuus
on ollut suuri.
Kemiyhtiön perustamisesta lähtien.
Inarijärven itäpuolen hakkuut 20-luvun
loppupuolella on ollet Atifin heiniä.
Ehkä et käsittänyt Pohjois-Norjan tilannetta.
Et ehkä käsitä Inarin tilannettakaan.
Utjokisilla on yhteismetsä ja myyvät puuta
Inarin kunnan alueelta.
Minä en suojele Inarin metsiä, puukauppa
on myyjän ja ostajan välistä.
Olen aina markkinoinut Inarin asiaa siten että
metsät tulisi olla yhteimetsiä ja kantorahatuoton
siitä inarilaisille, ei Metsähallituksen
eikä Helsingin poliitikkojen.
Tässä kans yksi asiantuntija.Niin minä vuonna kävitkään metsässä?Tuossa taloni vieressä kasvaa n.40-vuotias vasta harvennettu nuori männikkö ja niissäkin puissa on jo luppoa.Luppo lisääntyy sitä mukaa kun puukin kasvaa.Vai luuletko että kun puu saavuttaa tietyn iän siihen yhtäkkiä tipahtaa taivaalta luppoa?
Tämän kaverin kans tinkaus on ajanhukkaa.Kovasti on netistä luettu asioista mutta käytäntö on vähän toista.Norja muuten tarkoittaa koko Norjaa,ei vain Pohjois-Norjaa.
Hyvä että huomasit.
On kierretty muutakin kuin tahkoa ja oltu
maanomistajana niin Inarissa ja sen yhteismetsässä-
kin.
Naavan jota myös lupoksi kutsutaan.
Sen kasvu on kiinni ajasta ja alustasta.
Puu on kasvualusta.
Metsurilla on hyvä luppolaji joka kasvaa puun koon
mukaan.
Hehheh.
Lahko: Lecanorales, maljajäkälät.
Usneneaceae, naavajäkälät.
Mitä opimme tästä, sen että mitä vanhemmaksi
metsä tulee, sen enemmän luppoa.
ellei ilman saasteet tuhoa sitä. Tai metsänhakkuu.
No mulla sattuu olemaan poronhoitoalueella muutama kymmenen hehtaaria metsää. On taimikkoa ja nuorta metsää (sattumalta samat 40 v sitten kasvuun lähtenyttä kuin sinun puusi), harvennettua ja harventamatonta sekä myös rannalla vyökyke n. 80 - 100 vanhoja tukkipuita.
Taimikoissa luppoa ei ole käytännössä yhtään. Ei myöskään harventamattomassa nuoressa metsässä. Harvennetussa sitä vähän on, mutta hyvin vähän. Sen sijaan niissä isoissa puissa luppoa on melko paljon. Ei kuitenkaan niin paljon kuin lapsuudessani ja nuoruudessani. Eniten luppoa on kuolleissa ja viimeisillään kituvissa puissa. Onpa tullut oltua nuoruudessa muutamana talvena lupon tiputtajana.
Viime kesänä tuli tarkasteltua tilannetta oikein asioikseen, kun laavulla istuskellessa tuli kavereiden kanssa keskustelua siitä, että onko naava alkanut palaaamaan puihin vai ei. 80-luvun lopullahan sitä ei ollut sen vertaa, että olis lapsille saanut tekoparran. Iloksemme havaitsimme, että palaamassa on. Naava kasvaa näköjään yllättävänkin nopeasti.
Ilmaisin väärin asian.Tarkoitin juuri tuota että luppo lisääntyy puun iän myötä.
Ei tässä ole ollut tarkoitus loukata.
Itse olen kulkenut Norjassa ja Ruotsissa.
Kyllä siellä metsiä on ja myös niitä hakataan.
Ruotsin Jämtlandissa on poronhoitoa, myös metsän hakkuuta.
Tuntureita piisaa siellä joka lähtöön.
Se voi olla parempi porolle tuo tunturiseutu.
Olen käsittänyt että Norjassa ja Ruotsissa on enemmän ns. paimentolaisuutta ja laidunkiertoa.
Meillähän paliskuntien välillä on aidat.
Poromääriä valvoo lääninhallitus.
Onko se sitten laiminlyönyt tehtävänsä
valvontatyössä jos poromäärät ovat kasvaneet
liian suuriksi. (yksi syy laidunten loppumiseen)
Ruotsin ja Norjan poronpito taitaa? olla saamelaisten oikeus?
vaan kun ei.... isot koneet myllää pari viikkoa ja ansio jää vain muutaman harvan hyödyksi. Vietiin elinkeino niin metsureilta kuin poromiehiltäkin vuosikymmeniksi ...( ei jää jäljelle kuin pölkkypäät)
http://www.nakokulma.net/keskustelu/index.php?topic=6071.0
Eiväthän nuo sankarit edes asu siellä leirissään. Leirissä on vain päivystys ja hipit on majoitettu matkailuhotelleihin. Nelivetomaasturilla käydään keittämässä yrttiteet ja filosofoidaan vähän aikaa. Tuskin nuo luonnossa yötä pärjäisivätkään.
Greenpissalla on pätäkkää kun se on perinyt suojelurahat Saksan ja Ruotsin metsäteollisuudelta.
On ollut ovela. Ruotsalaiset omistavat firman
omalta osaltaan.
Kannattaahan se Ruotsin puolesta maksaakin.
Meneehän Ruotsin puu kaupaksi StEn. jalostamana.
Takamettäläinen yrittää filosofioida kuten
helsinskiläiset.
Takamettäläisessä on pätäkkää kun ei pärjää
Greenpeacelle.
Stora Enson rahoituksen loputtua takamettäläinen
yrittää saada rahoitusta Metsähallitukselta.
hyvä ,että joku ajattelee myös metsiä eikä aina vaan jotakin suuryhtiöiden parasta ei niitä yhtiöitä eikä inarin kuntaa kiinnosta muutama metsurin perhe.työttömiä on on liikaa myös muualla turha itkee muutamasta pohjosen metsurista mitä sitten kun se on hakattu?sitten taas lisää vai?
Kainuun korkeudella on ongelmia metsureilla
työn suhteen.
Moto hakkaa. Näin kertoi koulukaveri joka
Metsähallituksen metsuri.(50-vuotias)
On jääny vain ne hoitotyöt miestyövoimalle.
Eihän se ole hyvä, mutta maailma menee näin
eteenpäin.
Työllistämisvelvoitetta ei ole Metsähallituksella.
Liikevoitto on tärkein.