Usein näissä keskusteluissa vilahtelee vl-kristillisen elämäntavan omaava saaneen uskonsa myötä ajallistakin siunausta.Ymmärrän tällä mammonaa eli taloudellistä menestystä.
Tässä tarkka lainaus eräästä kirjoituksesta.
"Kun koen,että vl-kristillisyyden
elämäntavalla on minun (ja perheeni)elämässä ollut suurtä ajallistakin siunausta jne.."
Muitakin vastaavanlaisia ilmaisuja on keskusteluissa usein käytetty.En kuitenkaan alkanut niitä tähän vartavasten esimerkeiksi etsimään.
Itse olen ammattikorkeakoulutasoisen koulutuksen saanyt yrittäjä. Olen vl-lapsuudenkodistani saanut perinnöksi hyvän työmoraalin.Sopimukset on pidettävä ja saatu asiakkaan luottamus on säilytettävä ja ahkeruuskin ja pitkät työpäivät on arkeani.
Arvostan myös vl-työntekijöitäni jokseenkin tarkalleenkin edellä mainituista syistä.
Olen menneisyydestäni johtuen kuitenkin hyvinkin vl kriittinen, joskus jopa pientä vihaakin ajoittain ilmenee vl-liikettä kohtan. VL-opin ylhäältä päin annettuihin "sääntöihin" ja minun käsityskyvyn ylittäviin "veljien ja sisarten " sosiaaliseenkontrolliin ym joihinkin vl-liikkeessä oleviin ilmiöihin syhtaudun kriittisesti.
Olen menestynyt yrityksessäni koulutustasooni nähden vähintäänkin kohtuullisen hyvin.
Kysynkin teiltä ajallista hyvää uskon vuoksi saaneet,missä mielestänne ovat niitä vl-kristillisyyden tuoman ajallisen hyvän alkujuuret, jos ne ei ole jo tuo edellä mainitut ahkeruus ja muutenkin hyvä työmoraali.
Onko mielestänne Jumalalla jotakin erikoisbonuksia häneen uskoville. Tarkoitan tässä vl-uskovia,vai onko vl-kodista saatu suhde työhon myös niitä hedelmiä, joita Jumala jakaa myös epäileville kriittisille Tuomaille.
Tässä tarkka lainaus eräästä kirjoituksesta.
"Kun koen,että vl-kristillisyyden
elämäntavalla on minun (ja perheeni)elämässä ollut suurtä ajallistakin siunausta jne.."
Muitakin vastaavanlaisia ilmaisuja on keskusteluissa usein käytetty.En kuitenkaan alkanut niitä tähän vartavasten esimerkeiksi etsimään.
Itse olen ammattikorkeakoulutasoisen koulutuksen saanyt yrittäjä. Olen vl-lapsuudenkodistani saanut perinnöksi hyvän työmoraalin.Sopimukset on pidettävä ja saatu asiakkaan luottamus on säilytettävä ja ahkeruuskin ja pitkät työpäivät on arkeani.
Arvostan myös vl-työntekijöitäni jokseenkin tarkalleenkin edellä mainituista syistä.
Olen menneisyydestäni johtuen kuitenkin hyvinkin vl kriittinen, joskus jopa pientä vihaakin ajoittain ilmenee vl-liikettä kohtan. VL-opin ylhäältä päin annettuihin "sääntöihin" ja minun käsityskyvyn ylittäviin "veljien ja sisarten " sosiaaliseenkontrolliin ym joihinkin vl-liikkeessä oleviin ilmiöihin syhtaudun kriittisesti.
Olen menestynyt yrityksessäni koulutustasooni nähden vähintäänkin kohtuullisen hyvin.
Kysynkin teiltä ajallista hyvää uskon vuoksi saaneet,missä mielestänne ovat niitä vl-kristillisyyden tuoman ajallisen hyvän alkujuuret, jos ne ei ole jo tuo edellä mainitut ahkeruus ja muutenkin hyvä työmoraali.
Onko mielestänne Jumalalla jotakin erikoisbonuksia häneen uskoville. Tarkoitan tässä vl-uskovia,vai onko vl-kodista saatu suhde työhon myös niitä hedelmiä, joita Jumala jakaa myös epäileville kriittisille Tuomaille.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Luettelemasi hyvät asiat ja siunaukset koskevat kaikkia sydämestään uskovia ihmisiä. Heitä joiden sydämessä Kristuksen Henki asuu. Siinä ei ole mitään etua vanhoillislestadiolaisuudesta.
Motiivissa on vain ero. Muut uskovat toimivat sydämensä halusta, vanhoilliset ja kaikki muut omavanhurskauden pauloissa elävät legalistit toimivat helvetin pelossa ja taivaan toivossa.
Tarkoitin kyllä tuossa viestissä, jota lainaat, enemmän aineettomia asioita. Sitä, että perhe on pysynyt koossa ja että aikaa jää myös lasten kanssa puuhaamiselle, kun ei ole (esimerkiksi) ottanut kotiinsa televisiota. Ei kuitenkaan enää takerruta tuohon, vaan jätetään se siihen keskusteluun.
"Ajallinen siunaus" sinänsä on hyvä keskustelunaihe.
Kyllä vl:t opettavat, että rehellisellä työllä voi olla siunaus myös "taloudellisesti", eikä siinä erotella, onko vl vai ei. Tosin tämä ei ole mitään erityisen keskeisiä "opinkappaleita", vaan vl:t yrittävät olla panematta kovin paljon painoa tälle maalliselle. Toisaalta nähdään myös riskit, jos maallisen mammonan kerääminen alkaa olla liian tärkeätä. Hyvä työmoraali on ehdottomasti hyvä asia, ja sellainen voi ihmisella olla tai olla olematta vl-taustasta tai sen puutteesta riippumatta.
Emme siis todellakaan väitä, että vl:ille olisi tässä ajassa tarjolla jotakin taloudellisia superbonuksia. Ei todellakaan. Paremminkin niin, että suurperheiset vl:t joutuvat monista asioista luopumaan.
Hei!
Eihän näillä sivuilla voi vl:t olla, minun mielestäni näillä sivuilla juuri paha asustaa.
Kiitos vastauksestasi.
Minäkin joskus valvon myöhään ja siitä johtuen oma asenteeni väsyneenä vl-uskoa kohtaan jopa joskus muuttuu pienoiseksi vihaksi,niin kuin asian kerroinkin.
Näistä parista ehkä pienestä ylikuumenneestakin kannanotostani kirjoituksiisi huolimatta haluan toivottaa perheellesi rauhaisaa viikonloppua.
Luulen,että vl-liikkeestä lähtemiseni katkeruus purkautuu näillä palstoilla kirjoitelmiini. Valitettavasti,ehkä aiheetomastikin jouduit juuri minun sylkykupiksi. Vähän kaduttaa.
Miksi lähdit?
Erityisesti täällä netissä meidän kaikkien on hyvä muistaa, että vivahteet eivät välity, joten pitkää pinnaa tarvitaan. Mielestäni viestisi ei ollut mitenkään erityisen ikävä. Kirjoitin vastaukseni väärinkäsityksen korjaamiseksi, koska ymmärsin hyvin, että väärinkäsitys se oli. Keskustelunaihe sinässään on hyvin mielenkiintoinen.
Minulta itseltäni on tuossa samassa ketjussa ainakin yksi viesti, josta en ole ollenkaan ylpeä.
Kysymyksseesi olen hakenut 30 vuotta vastausta,enkä vieläkään sitä tiedä.
Voi olla jotakin merkitystä sillä,että ratkaistuin vl-tyttöön ja maailma vei meidät molemmat houkutuksineen...odotan paluuta armoon..
ajattelen asian niin, että me uskon kautta miellämme asian. Emme näe ajallista siunausta ensisijaisesti omin voimin saavutettuna. Vaan haluamme luottaa Jumalaan siinä Jumalan lupauksessa, että Hän on luvannut siunata ajallisenkin. Saamme lapsellisesti luottaa Jumalan lupaukseen tässä. Jumala voi siunata ja siunaa kaikkien ihmisten elämää, ja vastaavasti antaa kaikille ihmisille uskoville ja ei uskoville vastoinkäymisiä.
Mutta Jumalan tahdon mukainen tie on Raamatussa luvattu siunata. Eli kun ahkeroimme taistella syntiä vastaan, Jumala on luvannut, että se siunataan. Se ei silti tarkoita sitä, että elämässä olisi kaikki pelkkää ruusuilla tanssimista ja että siunaus olisi juuri taloudellista.
Itse koen puolison Jumalan siunauksena. Pidän ihmeenä sitä, että tapasimme ja puolisoni käsitti parannuksen. Hän on saanut ymmärtää uskon, se on ihmeellinen asia. Lisäksi Jumala on lahjoittanut ajallista rakkautta meille niin, että arki elämä tuntuu rikkaalta.
Uskon siunauksena näen myös sen, että meillä ei ole tarvetta jousta rahan perässä. Olemme kovia touhuamaan kaikenlaista, mutta mies on halunnut myös työssään tehdä sellaiset valinnat, että aikaa jää perheelle. hän on yrittäjä ja on palkannut useampia työntekijöitä. Näemme molemmat parempana, että rahaa on mielummin vähemmän, elämänlaatua on enemmän.
Itse näen Jumalan siunauksena myös perheeni. Jos en olisi uskomassa, en ehkä olisi tehnyt tällaisia valintoja. Olen korkeasti koulutettu ja saattaisin painaa leipätyössä ja uralla pitkää päivää. Nyt saan tehdä luovempaa työtä kotoa käsin ja nauttia perhe-elämän hetkistä ja luotaa, että lapsissa on myös tulevaisuutemme. On ihanaa ajatella vanhuutta, kun ympärillä on omia lapsia joiden elämää voi vierestä seurata.
Uskon tuoma siunaus voi olla myös sitä, että usko suojelee monelta pahalta. Missä minnä lie olisin, jos en olisi saanut tehdä valintojani tältä turvalliselta pohjalta. Tämän viimeksimainitun koen erityisesti Jumalan siunauksena...
Raamatussa sanotaan jossain päin, anteeksi etten kohtaa muista, että suurinta onnea on olla Jumalinen ja tyytyä onneensa. Minusta se on juuri niin. Usko tuo sellaisen mielen, ettei halua ajatella itsekkäästi. Se lopulta koituu ihmiselle rikkaudeksi. Sitä kaikki eivät välttämättä ymmärrä. Kun katson elämääni taaksepäin voin sanoa rehellisesti, että onnea voi olla myös se, että kaikkea ei saa juuri silloin kun itse haluaa. Se voi olla, että Jumalan ajalla kun saa sen jonkin, mitä olisi itse jo havitellut kauan, voi ollakin parempi. Jumala voi siis siunata siinäkin, mikä tuntuu vaikalta, siis vastoinkäymisillä.
Taakseppäin kun elämää katsoo, voi sanoa, että elämä on monesti ollut rikkainta silloin, kun on ollut eniten vaivaa ja työtä. ... tällaista tajunnan virtaa... omakohtaisesti uskon siunausta kun ajattelin.