Ajankohtainen keskustelu käydään siitä, mikä on todellinen keskimääräinen tuntiansio maataloudessa?
Oletetaan, että 80 000 henkilöä tekee vuodessa keskimäärin 1875 työtuntia. Oletetaan, että maatalouden kansantaloudellinen nettotappio on 6 miljardia euroa.
Tällöin tuntiansioksi tulee -40 euroa.
(Mitä enemmän tehdään, sitä suuremmaksi kasvaa kansantalouden tappio.)
Oletetaan, että 80 000 henkilöä tekee vuodessa keskimäärin 1875 työtuntia. Oletetaan, että maatalouden kansantaloudellinen nettotappio on 6 miljardia euroa.
Tällöin tuntiansioksi tulee -40 euroa.
(Mitä enemmän tehdään, sitä suuremmaksi kasvaa kansantalouden tappio.)
Vastaukset 7
Vanhimmat
tuon ruikuttamisen sijasta lopettaa se maanviljelyn harrastaminen ja alkaa katsella töitä, joissa pärjäisi paremmin?
Kaikki arviot aloituksessa oli pelkkiä oletuksia jotka eivät pohjaudu faktoihin.
Laskelmassa oletetaan, että maataloudessa tehtäisiin hieman enemmän työtunteja kuin palkansaajapuolella.
Maatalouden tuottamia ympäristövahinkoja ja julkisiin palveluihin kohdistuvaa kuormitusta on vaikea arvioida. Nämä pitäisi tietysti lisätä kustannuksiin.
"
Maatalouden volyymit
********************
Kun tarkastelemme toimialoittaista Bruttokansantuotetta (Tilastokeskus, 2003) havaitsemme, että siitä 3,5% muodostuu alkutuotannosta, 30,5% jalostuksesta ja 2/3 palveluista. Alkutuotanto kattaa maa-, metsä-, riista- ja kalatalouden toimialat. Näin ollen maatalouden kansantaloudellinen merkitys näyttää marginaaliselta.
Työtunteja tehtiin maa- ja metsätaloudessa (Tilastokeskus, 2003) 120 miljoonaa tuntia kun kaikilla toimialoilla yhteensä tehtiin 3948 miljoonaa tuntia, joten ensin mainitun osuus tehdystä työstä oli 3,0%, siis marginaaliselta näyttää sekin.
Elintarvikeomavaraisuus (Tilastokeskus, 2003) ilmaisee tuotannon määrän kulutuksesta prosentteina. Alla olevasta havaitaan useimman tilastoparametrin kohdalla selvä ylituotanto
(Tilastokeskus, 2003).
Leipävilja 104
Maitotuotteet
- neste 111
- rasva 135
Naudanliha 100
Sianliha 112
Kananmunat 110 (vuoden 2002 luku)
Sokeri 60
Meillä muuten on:
1 miljoona nautaa
1,4 miljoonaa sikaa
2,9 miljoonaa yksilöä siipikarjaa
98 tuhatta lammasta
60 tuhatta hevosta
198 tuhatta poroa.
Siispä maatalouselinkeinon osuus työpanoksesta vaikuttaa materialistisen ajattelutavan mukaan marginaaliselta. Tämä on kuitenkin tilastoharhaa, sillä kun tulevaisuudessa kehitys väistämättä johtaa nykymuotoisen kulutukseen perustuvan hyvinvoinnin hallittuun tai hallitsemattomaan alasajoon, nousee perustuotanto taas arvoonsa, sillä muusta materiasta voidaan tinkiä paljonkin, mutta nälkä vie hengen.
Tukien poisto
*************
Suomi tuottaa kohtuuttoman paljon maataloustuotteita, lähinnä tukiaisten varassa.
Jos EU asteittain poistaa maataloustuet, jäävät vain hintakilpailukykyiset maatilat tolpilleen. Tämä asettaa haasteita erikoistumiseen ja palvelusektorin kasvattamiseen maaseudullamme. Paluuta agraariyhteiskuntaan ei ole, tilanteeseen on vain sopeuduttava.
Tuotannon supistamisen taloudellisista vaikutuksista
************************************************
Jos maataloutta ei tueta, säilyy kuitenkin tämä elinkeino maassamme. Lihan ja muiden elintarvikkeiden kuluttajahinnat toki nousevat, mikä osin korvaa tuotannon menetykset. Varmuudella tiedämme, että kuluttaja arvostaa tuotteen kotimaisuutta, joten maatalouselinkeino ei kuole, vaan tulot pysynevät kohtuullisina jatkossakin.
Ajatelkaamme, että lihan kuluttajahinta nelinkertaistuu ja kulutus puolittuu. Tällöin maataloustulo tältä osin ei laskekaan, vaan pysynee nykytasolla eläinmäärän supistuksista ja tuen poistosta huolimatta.
Tukien poiston eettinen oikeutus
********************************
Maatalous merkittävänä typpi- ja metaanipäästöjen lähteenä on huomattava ympäristön kuormittaja. Ylituotannon rajoittaminen on siis myös ympäristösyistä perusteltua.
Lihan hinnan kallistuminen vähentää merkittävästi kulutusta mikä on eettisesti oikein, sillä nyrkkisääntönä: 1 tonni rehua muuttuu sadaksi kiloksi kasvavaa eläintä. Syökäämme siis vähemmän sitä jälkimmäistä.
Tästä linkistäni näet, miten pienveneiden käyttämän dieselin verollepano tulee vastaavasti vähentämään ympäristökuormitusta. Mekanismi on identtinen.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&con ference=1500000000000109&posting=22000000006922616
Maaseudun tulevaisuus
*********************
Vaikuttaa vahvasti siltä, että innovaatioyhteiskunnan kasvun myötä maaltapako kääntyy hiljalleen maalle muutoksi ja kyläyhteisöt elpyvät jälleen. Enää ei ihmisten tarvitse sulloutua ahtaisiin likaisiin kaupunkeihin. Suomen maaseutu on vertaansa vailla, sen vetovoima on luonnonläheisyydessä ja maaseutuidyllissä.
Vielä kun maatiloilla panostetaan enenevässä määrin erikoistumiseen ja palvelujen tarjontaa lisätään, on odotettavissa, että maalaiskylät ennemminkin tulevat vilkastumaan kuin autioitumaan. Lastenkin kasvuympäristö luonnon keskellä lienee parempi kuin tunkkaisissa asuinkeskittymissä ja innovaatio- eli tietoyhteiskunta antaa erinomaiset edellytykset mm. etätyöskentelylle.
Martti Holmström
CITY-Aslak
"
Jos työtunteja on 120 miljoonaa on ansio edellisillä oletuksilla -50 € / tunti.
Edellinen kirjoitus oli erinomainen ja maataloutta ja maalla elämistä varsin monipuolisesti valaiseva.
Maaseudun liittäminen tietynlaiseen elämäntapaan on juuri se, missä maaseudun vetovoima ja tulevaisuus piilee. Maaseutua ei kuitenkaan ole juurikaan välitetty kehittää tästä elämäntapavalinta -näkökulmasta. Sen sijaan maasetua on koko sotien jälkeisen ajan kehitetty maatalousperusteisesti aivan ylenpalttisella tukipolitiikalla. Tämä politiikka johti pahimmallaan paljon suurempiin ylituotantolukuihin kuin mitä edellisessä kirjoituksessa esitettiin.
Maataloustuet pitää ajaa alas nimenomaan koko EU:n alueelta, jotta räjähdysmäisesti kasvava ylituotanto ympäristöhaittoineen saataisiin loppumaan. Maaseutua tulee kehittää ympäristötukien muodossa maaseudun maisemallisten ja luonnoarvojen vaalimiseksi. Ihmisille maaseudusta tulee tehdä houkutteleva vaihtoeehtoinen asuin- ja elinympäristö, joka korostaa ihmisläheistä elämäntapavalintaa ylenmääräisen materialismin sijaan.
City-Aslakilla on täysin oikeansuuntaisia ajatuksia ja juuri tällaisten soisi leviävän laajemminkin keskustalaisiin puupäihin.
...maatiloille. Muualta saa helpommin liksaa.
Ne jotka laajentavat tilojaan ovat vaarassa uupua.
Maaseudulle on koulutettu n. 300 tukihenkilöä, jotka auttavat tässä rajussa rakennemuutoksessa.
Kun oikein vastustaa ja laskuja kertyy, muistan, että on edes ruokaa kaapissa. Kaikilla ei ruokaa maailmassa ole.
Näin tulee vähän tyytyväisempi olo ja jaksaa taas. Itsepähän olen ammattini valinnut.