Peltokangas jälleen asiaa

Olkoon vaikka kuinka hyviä videoita mutta mitä ne tänne Pyhäjärven keskustelupalstalle kuuluu?

mitäs puoluetta peltokangas tällä hetkellä edustaa?

okei, keskustalaisena olen hyvinkin tarkkana, mihin suuntaan aatokset alkavat ankkuroitua, PS on linjannut minunkin näkövinkkelistä yhteiskunnan arvoja siihen suuntaan, että alkiolaisuus , eli sipilän /nykykeskutan polkemat arvot, ovat kunniassa enemmn ps porukoissa kuin sekasortoon ajautuneella keskustalla.

Mitä jonkun natsin Pietarista saamat videot tänne kuuluvat?

Nussin juuri itseäni peruksiin.
Kihara Ruotsista.

#jep jep.

Natsin puheet eivä kuulu tänne.

Tämän persjytkyt saaneet aikaan......hävetkää.....Onko ilmapiiri Suomessa todella muuttunut vihamielisemmäksi?

Poliisitarkastaja Måns Enqvist: Kyllä on. Vihamielisyys on mielestäni tällä hetkellä Suomessa jopa käsinkosketeltavan suurta. Suvaitsemattomuus on lisääntynyt ja arvot koventuneet. Esimerkiksi vielä vuosituhannen vaihteessa ei ollut tällaista.

Professori Suvi Keskinen: Arvioni mukaan ilmapiiri Suomessa on muuttunut vihamielisemmäksi siirtolaisia ja rodullistettuja vähemmistöjä kohtaan, ja samanlaista käytöstä vaikuttaa kohdistuvan muihinkin vähemmistöihin.

Sosiaalipsykologi ja tutkija Aija Logren: On selviä viitteitä siitä, että ihmiset kokevat vihamielisen ja ennakkoluuloisen puheen lisääntyneen Suomessa. Sitä on vaikea sanoa, ajattelevatko ihmiset todella aiempaa jyrkemmin, vai ovatko he aina ajatelleet siten ja tuovat nyt mielipiteitään avoimemmin esille. Oli kummin vain, moni kokee, että puhe on jyrkentynyt.

Vammaisten oikeuksien asiantuntija Mikko Joronen: Ainakin ihmiset kyseenalaistavat nykyään aiempaa voimakkaammin sellaisten ihmisten perus- ja ihmisoikeuksia, jotka poikkeavat heistä itsestään.

Mistä ilmapiirin kiristyminen voi johtua?

Poliistarkastaja Måns Enqvist: Vuoden 2015 pakolaiskriisin myötä maahanmuuttajista on alettu puhua julkisesti negatiivisemmin. Mielestäni se on samalla lisännyt myös muiden ihmisryhmien, kuten vammaisten ja seksuaalivähemmistöjen, kärjekkäämpää kohtelua.

Vammaisten oikeuksien asiantuntija Mikko Joronen: Ajattelen, että ilmapiirin kiristymisen juuret ovat pakolaiskriisiäkin syvemmällä. Ihmisoikeuksien kyseenalaistaminen laajemmassa mittakaavassa kansainvälisesti sai alkusysäyksen jo vuonna 2001 Yhdysvaltain WTC:n terrori-iskusta, ja se on jatkunut ja yltynyt siitä asti. Tämän vaikutukset heijastuvat myös Suomeen.

Professori Suvi Keskinen: Hyökkäävä kielenkäyttö on saanut aiempaa enemmän jalansijaa politiikassa, mikä on vaikuttanut ilmapiiriin. Yksi keskeinen syy ilmapiirin kiristymiseen on myös maahanmuuttovastainen nettikirjoittelu, jota kanavoidaan sosiaalisen median kautta. Vammaisten oikeuksien kyseenalaistaminen voi puolestaan liittyä taloudelliseen hyöty- ja tehokkuusajatteluun, jossa ihmisarvo jää toissijaiseksi.

Sosiaalipsykologi ja tutkija Aija Logren: Netissä ihmiset voivat jakaa hyvinkin ennakkoluuloisia ajatuksia. Kun niille saa vähänkin tukea, syntyy vääristynyt mielikuva siitä, että kaikki muutkin ovat samaa mieltä. Sen myötä omia vihamielisiä ajatuksia uskalletaan sanoa myös ääneen avoimemmin.

Miten tämä näkyy ihmisten käyttäytymisessä?

Vammaisten oikeuksien asiantuntija Mikko Joronen: Nykyään moni kokee olevansa oikeutettu sanomaan ääneen melkein mitä tahansa. Aiemmin käsitys hyvistä tavoista saattoi estää tällaisen käyttäytymisen. Ei enää.

Sosiaalipsykologi ja tutkija Aija Logren: Osa ihmisistä ei enää ajattele, että vihamielisten ja ennakkoluuloisten ajatusten ilmaisemisessa olisi jotakin väärää. Jos tällaista käytöstä aletaan pitää normaalina, huono käytöskin yleistyy entisestään.

Poliistarkastaja Måns Enqvist: Myös poliisitilastoista on nähtävissä, että rangaistavasta vihapuheesta tehtyjen rikosilmoitusten määrät ovat lisääntyneet: Niitä on tehty 2015–2019 enemmän kuin sitä edeltävänä aikana.

Professori Suvi Keskinen: Euroopan perusoikeusviraston tutkimus toi hiljattain esiin, miten laajasti afrikkalaistaustaiset suomalaiset kohtaavat nimittelyä, fyysisiä hyökkäyksiä ja syrjintää. Tutkimuksen mukaan tilanne Suomessa on pahempi kuin monissa muissa Euroopan maissa. Arvioni mukaan tämä voi johtua siitä, että rasismia ja syrjintää ei ole otettu Suomessa vakavasti ja tunnustettu. Myöskään toimenpiteitä niiden ehkäisemiseksi ei ole siten toteutettu riittävästi.

Pitääkö herjaavan käytöksen yleistymisestä olla huolissaan?

Poliistarkastaja Måns Enqvist: Pitää. Tilanne on ikävä yksittäisille ihmisille, mutta epäasiallisella käytöksellä on aina laajempi vaikutus myös koko yhteisöön. Se aiheuttaa muun muassa syrjäytymistä.

Sosiaalipsykologi ja tutkija Aija Logren: Kyllä. Siitä kannattaa huolestua, jos meillä on ihmisiä, jotka joutuvat kokemaan pilkkaamista ja tuntemaan, ettei heitä oteta yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä vakavasti.

Vammaisten oikeuksien asiantuntija Mikko Joronen: Tietysti, sillä vammaisten ja muidenkin ihmisten pilkkaaminen lisää turvattomuutta ja vähentää yhteiskunnallista yhteenkuuluvutta.

Professori Suvi Keskinen: Tämä on vakava ongelma koko suomalaiselle yhteiskunnalle. Suomessa täytyisi tunnistaa ihmisarvon kyseenalaistamiseen liittyvät ongelmat ja etsiä niihin ratkaisuja. Mielestäni selkeitä toimintalinjoja ei tähän asti ole luotu.

Mitä huonolle käytökselle ja vihamielisyydelle voitaisiin tehdä?

Sosiaalipsykologi ja tutkija Aija Logren: Aina kun kohtaamme tai todistamme vihamielistä käytöstä ja puhetta, voimme asettua loukatun ihmisen puolelle ja haastaa huonosti käyttäytyvän ihmisen. Voimme tehdä selväksi, että kaikki meistä eivät ajattele kuten pilkkaaja ajattelee.

Poliistarkastaja Måns Enqvist: Yhten

Tällaista jälkeä saa Peltokangas aikaan.....Onko ilmapiiri Suomessa todella muuttunut vihamielisemmäksi?

Poliisitarkastaja Måns Enqvist: Kyllä on. Vihamielisyys on mielestäni tällä hetkellä Suomessa jopa käsinkosketeltavan suurta. Suvaitsemattomuus on lisääntynyt ja arvot koventuneet. Esimerkiksi vielä vuosituhannen vaihteessa ei ollut tällaista.

Professori Suvi Keskinen: Arvioni mukaan ilmapiiri Suomessa on muuttunut vihamielisemmäksi siirtolaisia ja rodullistettuja vähemmistöjä kohtaan, ja samanlaista käytöstä vaikuttaa kohdistuvan muihinkin vähemmistöihin.

Sosiaalipsykologi ja tutkija Aija Logren: On selviä viitteitä siitä, että ihmiset kokevat vihamielisen ja ennakkoluuloisen puheen lisääntyneen Suomessa. Sitä on vaikea sanoa, ajattelevatko ihmiset todella aiempaa jyrkemmin, vai ovatko he aina ajatelleet siten ja tuovat nyt mielipiteitään avoimemmin esille. Oli kummin vain, moni kokee, että puhe on jyrkentynyt.

Vammaisten oikeuksien asiantuntija Mikko Joronen: Ainakin ihmiset kyseenalaistavat nykyään aiempaa voimakkaammin sellaisten ihmisten perus- ja ihmisoikeuksia, jotka poikkeavat heistä itsestään.

Mistä ilmapiirin kiristyminen voi johtua?

Poliistarkastaja Måns Enqvist: Vuoden 2015 pakolaiskriisin myötä maahanmuuttajista on alettu puhua julkisesti negatiivisemmin. Mielestäni se on samalla lisännyt myös muiden ihmisryhmien, kuten vammaisten ja seksuaalivähemmistöjen, kärjekkäämpää kohtelua.

Vammaisten oikeuksien asiantuntija Mikko Joronen: Ajattelen, että ilmapiirin kiristymisen juuret ovat pakolaiskriisiäkin syvemmällä. Ihmisoikeuksien kyseenalaistaminen laajemmassa mittakaavassa kansainvälisesti sai alkusysäyksen jo vuonna 2001 Yhdysvaltain WTC:n terrori-iskusta, ja se on jatkunut ja yltynyt siitä asti. Tämän vaikutukset heijastuvat myös Suomeen.

Professori Suvi Keskinen: Hyökkäävä kielenkäyttö on saanut aiempaa enemmän jalansijaa politiikassa, mikä on vaikuttanut ilmapiiriin. Yksi keskeinen syy ilmapiirin kiristymiseen on myös maahanmuuttovastainen nettikirjoittelu, jota kanavoidaan sosiaalisen median kautta. Vammaisten oikeuksien kyseenalaistaminen voi puolestaan liittyä taloudelliseen hyöty- ja tehokkuusajatteluun, jossa ihmisarvo jää toissijaiseksi.

Sosiaalipsykologi ja tutkija Aija Logren: Netissä ihmiset voivat jakaa hyvinkin ennakkoluuloisia ajatuksia. Kun niille saa vähänkin tukea, syntyy vääristynyt mielikuva siitä, että kaikki muutkin ovat samaa mieltä. Sen myötä omia vihamielisiä ajatuksia uskalletaan sanoa myös ääneen avoimemmin.

Miten tämä näkyy ihmisten käyttäytymisessä?

Vammaisten oikeuksien asiantuntija Mikko Joronen: Nykyään moni kokee olevansa oikeutettu sanomaan ääneen melkein mitä tahansa. Aiemmin käsitys hyvistä tavoista saattoi estää tällaisen käyttäytymisen. Ei enää.

Sosiaalipsykologi ja tutkija Aija Logren: Osa ihmisistä ei enää ajattele, että vihamielisten ja ennakkoluuloisten ajatusten ilmaisemisessa olisi jotakin väärää. Jos tällaista käytöstä aletaan pitää normaalina, huono käytöskin yleistyy entisestään.

Poliistarkastaja Måns Enqvist: Myös poliisitilastoista on nähtävissä, että rangaistavasta vihapuheesta tehtyjen rikosilmoitusten määrät ovat lisääntyneet: Niitä on tehty 2015–2019 enemmän kuin sitä edeltävänä aikana.

Professori Suvi Keskinen: Euroopan perusoikeusviraston tutkimus toi hiljattain esiin, miten laajasti afrikkalaistaustaiset suomalaiset kohtaavat nimittelyä, fyysisiä hyökkäyksiä ja syrjintää. Tutkimuksen mukaan tilanne Suomessa on pahempi kuin monissa muissa Euroopan maissa. Arvioni mukaan tämä voi johtua siitä, että rasismia ja syrjintää ei ole otettu Suomessa vakavasti ja tunnustettu. Myöskään toimenpiteitä niiden ehkäisemiseksi ei ole siten toteutettu riittävästi.

Pitääkö herjaavan käytöksen yleistymisestä olla huolissaan?

Poliistarkastaja Måns Enqvist: Pitää. Tilanne on ikävä yksittäisille ihmisille, mutta epäasiallisella käytöksellä on aina laajempi vaikutus myös koko yhteisöön. Se aiheuttaa muun muassa syrjäytymistä.

Sosiaalipsykologi ja tutkija Aija Logren: Kyllä. Siitä kannattaa huolestua, jos meillä on ihmisiä, jotka joutuvat kokemaan pilkkaamista ja tuntemaan, ettei heitä oteta yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä vakavasti.

Vammaisten oikeuksien asiantuntija Mikko Joronen: Tietysti, sillä vammaisten ja muidenkin ihmisten pilkkaaminen lisää turvattomuutta ja vähentää yhteiskunnallista yhteenkuuluvutta.

Professori Suvi Keskinen: Tämä on vakava ongelma koko suomalaiselle yhteiskunnalle. Suomessa täytyisi tunnistaa ihmisarvon kyseenalaistamiseen liittyvät ongelmat ja etsiä niihin ratkaisuja. Mielestäni selkeitä toimintalinjoja ei tähän asti ole luotu.

Mitä huonolle käytökselle ja vihamielisyydelle voitaisiin tehdä?

Sosiaalipsykologi ja tutkija Aija Logren: Aina kun kohtaamme tai todistamme vihamielistä käytöstä ja puhetta, voimme asettua loukatun ihmisen puolelle ja haastaa huonosti käyttäytyvän ihmisen. Voimme tehdä selväksi, että kaikki meistä eivät ajattele kuten pilkkaaja ajattelee.

Poliistarkastaja Måns Enqvist: Yhtenä kein

Turun puukkoisku, oulun tapaukset, eno, jne jne jne... Suvakkien silmiä ei mikään aukaise. Mikään ei riitä :0(

Miksi Pyhäjärven sivuilla käydään natsin vöyhötystä.

Sitä aina ihmettelen että miksi OMAT pahantekijät eivät suvakeille riitä ?! Vaan niitä pahantekijöitä pitää oikeen ulkomailta asti lisää tänne haalia ? Tähän ei saa koskaan asiallista vastausta. T: ramin azimi.