Tietääköhän kukaan, miten piimä-sanan monikon partitiivimuoto taipuu? Itse ajattelisin sen olevan piimöjä, mutta se kuulostaa niin hassulta. Päättelin asiaa analogisesti, mutta se ei aina kielitieteessä toimi. Mieleeni tuli viima:viimoja, kiima:kiimoja, liima:liimoja, siima:siimoja...
Vastaukset 23
- Yasuni
Ottaisin malliksi ennemminkin ä-loppuisia sanoja: reikä:reikiä, härkä:härkiä, jolloin monikon partitiivi olisi siis piimiä. Tämä on taas näitä muotoja, joihin törmää niin harvoin, että kielitaju tökkii. Samantapaisia ovat esimerkiksi kirkua:kirun, risteää:ristetä ja vettyä, josta muoto "ei vetä" on todella outo. Siis esim. "Laita fetajuusto salaatin vierelle, jotta se ei vetä salaattia". Salaatti siis vettyisi. Vertaa pettyy:petä. Hauskoja. Ihmiset, lisää näitä! =)
- maitopoika
aika usein, mutta en kerrallaan kovin montaa lasillista piimää. Että näin.
Piimöjä :-D- Hilja-tyttö
Monta lasillista vai montaa lasillista?
Hilja-tyttö kirjoitti:
Monta lasillista vai montaa lasillista?
Normaali muoto on tietysti "monta". Mutta esimerkiksi ilmaisu "en juonut montaa lasillista" on nykyisin (v:sta 1995 alkaen) hyväksyttävä, vaikka sitä pitkään vastustettiin sen epäloogisuuden takia (kaksi partitiivin päätettä). Toisaalta useimmiten muodon "montaa" käytön voi välttää aika luontevasti. Lisätietoja:
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/8.2.html#montaa
- Dorkimus maximus
Piimä taitaa olla niitä sanoja - aivan kuten maito - joilla ei edes ole monikkoa, koska siihen ei ole ollut tarvetta. Keinotekoisesti voidaan tietenkin muodostaa vaikka mitä muotoja, mutta edelleenkään ei ole tarvetta puhua piimästä monikossa.
- etteivät
entisestään happane.
- Dorkimus maximus
etteivät kirjoitti:
entisestään happane.
Keinotekoisesti voidaan luoda vaikka minkälaisia muotoja. Tuossa yllä olevassa tarkoitetaan kuitenkin pakkauksia eikä itse asiaa.
- Topias
Mistä tämä oppi ns. 'ainesanoista, joilla ei ole monikkomuotoa' on peräisin?
Käsittääkseni suomen kielessä ei sellaisia sanoja ole. Kaikkia suomen sanoja voidaan taivuttaa yksikössä ja monikossa, ainesanat mukaanluettuina.
Voimme ostaa ruokakaupasta monenlaisia vesiä, maitoja ja piimiä, rautakaupasta monenlaisia liimoja, pikiä ja sementtejä.
Kyllä suomessa käsittääkseni kaikilla sanoilla on myös monikko, ainakaan en oitis hoksaa sellaisia, joilla ei olisi :o)
-- - Erski-Petteri
Topias kirjoitti:
Mistä tämä oppi ns. 'ainesanoista, joilla ei ole monikkomuotoa' on peräisin?
Käsittääkseni suomen kielessä ei sellaisia sanoja ole. Kaikkia suomen sanoja voidaan taivuttaa yksikössä ja monikossa, ainesanat mukaanluettuina.
Voimme ostaa ruokakaupasta monenlaisia vesiä, maitoja ja piimiä, rautakaupasta monenlaisia liimoja, pikiä ja sementtejä.
Kyllä suomessa käsittääkseni kaikilla sanoilla on myös monikko, ainakaan en oitis hoksaa sellaisia, joilla ei olisi :o)
--kaikilla nomineilla on myös monikko.
- Topias
Erski-Petteri kirjoitti:
kaikilla nomineilla on myös monikko.
Sitä juuri tarkoitin.
Sanojen taivutus selviää yleensä Suomen kielen perussanakirjasta tai Nykysuomen sanakirjasta. (Niiden välillä on jonkin verran eroja, muun muassa siksi, että uudempi Suomen kielen perussanakirja sallii joitakin uudistaivutuksia kuten alpi : alpin, aiemmin vain alpi : alven.)
Mainittujen kirjojen mukaan "piimä" kuuluu taivutustyyppiin, jonka mallisana on "koira". Monikon partitiivi on siis "piimiä".- Tampio:)
Kiitos vastauksesta! Olit yksi harvoista, joka ymmärsi kysymykseni. :) Joku kehtasi väittää, että piimä-sanan monikon partitiivi muka olisi keinotekoinen muoto - kattia kanssa. Kerron esimerkin: Kaupassa oli erilaisia piimiä, mutten löytänyt Neo-piimää. Kyseinen lause ei ole ollenkaan keinotekoinen. Toinen esimerkki: Kaupassa oli monenmoisia maitoja, muttei rasvatonta, kun oli juuri eilen loppunut.
Kirkua-sanan taivutus ei ole ollenkaan outo, kun muistetaan, että suomen kielessä hyvin monissa tapauksissa vaikuttaa astevaihtelu. Siksi muoto kirun, eikä kirkun.
Niin ja Yucca: Nykysuomen sanakirjalla ei oikeastaan tee enää mitään, koska se on vanhentunut. Kieli muuttuu koko ajan. Suomen kielen perussanakirja on ajanmukaisempi; sekin tosin jo osaltaan vanhentunut. Tai sinä sen varmaan tiesitkin jo, mutta tiedoksi muillekin. :) - Topias
Panenpa tuon Suomen kielen perussanakirjan heti tilaukseen; on pakko toisinaan tehdä pikku sijoituksia pysyäkseen ajan tasalla...
-- - Topias
Tampio:) kirjoitti:
Kiitos vastauksesta! Olit yksi harvoista, joka ymmärsi kysymykseni. :) Joku kehtasi väittää, että piimä-sanan monikon partitiivi muka olisi keinotekoinen muoto - kattia kanssa. Kerron esimerkin: Kaupassa oli erilaisia piimiä, mutten löytänyt Neo-piimää. Kyseinen lause ei ole ollenkaan keinotekoinen. Toinen esimerkki: Kaupassa oli monenmoisia maitoja, muttei rasvatonta, kun oli juuri eilen loppunut.
Kirkua-sanan taivutus ei ole ollenkaan outo, kun muistetaan, että suomen kielessä hyvin monissa tapauksissa vaikuttaa astevaihtelu. Siksi muoto kirun, eikä kirkun.
Niin ja Yucca: Nykysuomen sanakirjalla ei oikeastaan tee enää mitään, koska se on vanhentunut. Kieli muuttuu koko ajan. Suomen kielen perussanakirja on ajanmukaisempi; sekin tosin jo osaltaan vanhentunut. Tai sinä sen varmaan tiesitkin jo, mutta tiedoksi muillekin. :)Tämä on jo kaukana avausviestistä, mutta sallittakoon...
Suomen "kirkua" voidaan siis taivuttaa kirkua:kirun. Mutta äännehistoriallisesti se voitaisiin taivuttaa myös ihan yhtä hyvin kirkua:*kirjun.
-- - Yasuni
Tampio:) kirjoitti:
Kiitos vastauksesta! Olit yksi harvoista, joka ymmärsi kysymykseni. :) Joku kehtasi väittää, että piimä-sanan monikon partitiivi muka olisi keinotekoinen muoto - kattia kanssa. Kerron esimerkin: Kaupassa oli erilaisia piimiä, mutten löytänyt Neo-piimää. Kyseinen lause ei ole ollenkaan keinotekoinen. Toinen esimerkki: Kaupassa oli monenmoisia maitoja, muttei rasvatonta, kun oli juuri eilen loppunut.
Kirkua-sanan taivutus ei ole ollenkaan outo, kun muistetaan, että suomen kielessä hyvin monissa tapauksissa vaikuttaa astevaihtelu. Siksi muoto kirun, eikä kirkun.
Niin ja Yucca: Nykysuomen sanakirjalla ei oikeastaan tee enää mitään, koska se on vanhentunut. Kieli muuttuu koko ajan. Suomen kielen perussanakirja on ajanmukaisempi; sekin tosin jo osaltaan vanhentunut. Tai sinä sen varmaan tiesitkin jo, mutta tiedoksi muillekin. :)Ymmärsin alkuperäisen kirjoituksesi kyllä ja väitän edelleen, että kyseessä on harvoin käytetty muoto, jonka kohdalla kielitaju tökkii. Mitenkään keinotekoinen sana ei ole. Ja väitän edelleen, että malli, jonka mukaan koetit sanaa taivuttaa, oli väärä.
Ja uskoakseni monet ovat sitä mieltä, että "kirun" tökkii korvaan, tiedän toki, että kyse on astevaihtelusta, mutta se ei tee sanasta sen enempää tutunkuuloista. Muttei oikealta kuulosta myöskään kirjun tai kirkun, jonka vuoksi nimenomaan otin sen esimerkiksi kun piimä-sanasta oli puhe. Mikään muoto ei kuulosta ihmisistä siltä ehdottomasti oikealta. Olihan tuon piimä-sanankin taivutukseen sääntö, joka on verrattavissa astevaihteluun, vaikka kielikorvasi ei sitä kertonutkaan. - Topias
Yasuni kirjoitti:
Ymmärsin alkuperäisen kirjoituksesi kyllä ja väitän edelleen, että kyseessä on harvoin käytetty muoto, jonka kohdalla kielitaju tökkii. Mitenkään keinotekoinen sana ei ole. Ja väitän edelleen, että malli, jonka mukaan koetit sanaa taivuttaa, oli väärä.
Ja uskoakseni monet ovat sitä mieltä, että "kirun" tökkii korvaan, tiedän toki, että kyse on astevaihtelusta, mutta se ei tee sanasta sen enempää tutunkuuloista. Muttei oikealta kuulosta myöskään kirjun tai kirkun, jonka vuoksi nimenomaan otin sen esimerkiksi kun piimä-sanasta oli puhe. Mikään muoto ei kuulosta ihmisistä siltä ehdottomasti oikealta. Olihan tuon piimä-sanankin taivutukseen sääntö, joka on verrattavissa astevaihteluun, vaikka kielikorvasi ei sitä kertonutkaan.Uskallan väittää että "kielitajun tökkiminen" aiheutuu yhä useammalla lukemisen vähäisyydestä: kaunokirjallisuuteen kielemme on säilötty, ja kun nykyaikana kaunokirjallisuutta luetaan aina vaan vähemmän, niin yhä useammalle jäävät vieraiksi ihan tuiki tavallisetkin kielen ilmaisukeinot.
Niinpä sitten ei enää osata tai uskalleta taivuttaa ihan tavallisia sanoja aivan tavallisten kaavojen mukaisesti tai arastellaan vaikkapa nimien mukauttamista normaaliin astevaihteluun niinkuin oikeakielisyys edellyttäisi.
Suosittelisin hoidoksi kaikille, joita "kielitajun tökkiminen" vaivaa: lue enemmän ja lue vielä sen jälkeenkin...
-- - Dorkimus maximus
Tampio:) kirjoitti:
Kiitos vastauksesta! Olit yksi harvoista, joka ymmärsi kysymykseni. :) Joku kehtasi väittää, että piimä-sanan monikon partitiivi muka olisi keinotekoinen muoto - kattia kanssa. Kerron esimerkin: Kaupassa oli erilaisia piimiä, mutten löytänyt Neo-piimää. Kyseinen lause ei ole ollenkaan keinotekoinen. Toinen esimerkki: Kaupassa oli monenmoisia maitoja, muttei rasvatonta, kun oli juuri eilen loppunut.
Kirkua-sanan taivutus ei ole ollenkaan outo, kun muistetaan, että suomen kielessä hyvin monissa tapauksissa vaikuttaa astevaihtelu. Siksi muoto kirun, eikä kirkun.
Niin ja Yucca: Nykysuomen sanakirjalla ei oikeastaan tee enää mitään, koska se on vanhentunut. Kieli muuttuu koko ajan. Suomen kielen perussanakirja on ajanmukaisempi; sekin tosin jo osaltaan vanhentunut. Tai sinä sen varmaan tiesitkin jo, mutta tiedoksi muillekin. :)Jatketaan nyt vielä hieman, vaikka teesiä ei ilmeisesti hyväksytäkään. Kaupassa voi olla monia erilaisia piimälaatuja, samoin kuin maitoja ja vesiä, mutta aikaisemmin kun näin ei ollut, puhuttiin vain piimästä tai maidosta. Vasta sen jälkeen kun Valio alkoi tuoda markkinoille eri piimä- ja maitotuotteita, kulutus-, kevyt-, rasvaton- jne. tuli myös tarve puhua monikossa kyseisistä tuotteista.
Kyseessä on siis kohtuullisen nuori ja kielen rakenteeseen kuuluva ilmiö, uusmuodosteita on helppoa tehdä lisäämällä päätteitä. Sama koskee voita ja kermaa. Niitäkään ei aikaisemmin pahemmin tarvinnut taivutella monikossa, koska ei ollut kuin yksi tyyppi, se mitä sattui pytyssä olemaan.
Miten muuten taivuttaisitte monikossa: esineet oli tehty kullasta tai vaskesta? - Takametsien Mies
Dorkimus maximus kirjoitti:
Jatketaan nyt vielä hieman, vaikka teesiä ei ilmeisesti hyväksytäkään. Kaupassa voi olla monia erilaisia piimälaatuja, samoin kuin maitoja ja vesiä, mutta aikaisemmin kun näin ei ollut, puhuttiin vain piimästä tai maidosta. Vasta sen jälkeen kun Valio alkoi tuoda markkinoille eri piimä- ja maitotuotteita, kulutus-, kevyt-, rasvaton- jne. tuli myös tarve puhua monikossa kyseisistä tuotteista.
Kyseessä on siis kohtuullisen nuori ja kielen rakenteeseen kuuluva ilmiö, uusmuodosteita on helppoa tehdä lisäämällä päätteitä. Sama koskee voita ja kermaa. Niitäkään ei aikaisemmin pahemmin tarvinnut taivutella monikossa, koska ei ollut kuin yksi tyyppi, se mitä sattui pytyssä olemaan.
Miten muuten taivuttaisitte monikossa: esineet oli tehty kullasta tai vaskesta?>Miten muuten taivuttaisitte monikossa: esineet
>oli tehty kullasta tai vaskesta?
Tämä vaikuttaa helpolta: Esineet oli tehty kullista ja vaskista.
--
Aurinko valoi viime kultiaan maiseman ylle tätä kirjoittaessani. - entäs sitten, kun...
Lapsena söimme viiliä, joka keittiön ikkunalaudalla itsekseen valmistui.
Kysyttiin usein, että onko se jo viilinyt?
Verbiä piimiä käytettiin myös silloin, kun maito oli hapannut. Eli oli tuolloin piiminyt.
En tiedä, onko tuttua, mutta näin puhuttiin ja kertojan holkissa tupakka vapisee vieläkin. - Pimen
entäs sitten, kun... kirjoitti:
Lapsena söimme viiliä, joka keittiön ikkunalaudalla itsekseen valmistui.
Kysyttiin usein, että onko se jo viilinyt?
Verbiä piimiä käytettiin myös silloin, kun maito oli hapannut. Eli oli tuolloin piiminyt.
En tiedä, onko tuttua, mutta näin puhuttiin ja kertojan holkissa tupakka vapisee vieläkin.'Piimiä' on sekä monikon partitiivi substantiivista 'piimä' että infinitiivimuoto verbistä, joka tarkoittaa maidon muuttumista piimäksi.
Kun maitoa sekoittaa muutamaa eri piimälajia edustavien "siementen" kanssa eri astioihin ja odottelee viilipyttymäisen rauhallisesti antaen sekoitusten piimiä, niin siinäpä on pian erilaisia piimiä!
Maito on viroksi tunnetusti 'piim'. Kuulin kerran muinoin viron kielen lyhyistä lyhyimmän oppimäärän pikakurssina viisauden, jonka mukaan
hevonen = hobune
lehmä = piimhobune
sonni = piimhobuse mees
En tohtisi mennä noista kahdesta jälkimmäisestä käännöksestä valalle. - emapiim
Pimen kirjoitti:
'Piimiä' on sekä monikon partitiivi substantiivista 'piimä' että infinitiivimuoto verbistä, joka tarkoittaa maidon muuttumista piimäksi.
Kun maitoa sekoittaa muutamaa eri piimälajia edustavien "siementen" kanssa eri astioihin ja odottelee viilipyttymäisen rauhallisesti antaen sekoitusten piimiä, niin siinäpä on pian erilaisia piimiä!
Maito on viroksi tunnetusti 'piim'. Kuulin kerran muinoin viron kielen lyhyistä lyhyimmän oppimäärän pikakurssina viisauden, jonka mukaan
hevonen = hobune
lehmä = piimhobune
sonni = piimhobuse mees
En tohtisi mennä noista kahdesta jälkimmäisestä käännöksestä valalle.Kiitos viestistä. Jäin miettimään, että mitä tapahtui, kun hiiva, sokeri ja vesi lämpimässä paikassa alkoi käydä. Niin, missä alkoi käydä?
Sen muistan kuitenkin, kun aloimme kiljua. Tai no en nyt ihan tarkkaan muista kyllä sitäkään.
Wihurinkosken mallas- ja virvoitusjuomia muistan mainostettaneen: "saa koskea"
No jääkööt latteudet sikseen...! - Tampio :)
Yasuni kirjoitti:
Ymmärsin alkuperäisen kirjoituksesi kyllä ja väitän edelleen, että kyseessä on harvoin käytetty muoto, jonka kohdalla kielitaju tökkii. Mitenkään keinotekoinen sana ei ole. Ja väitän edelleen, että malli, jonka mukaan koetit sanaa taivuttaa, oli väärä.
Ja uskoakseni monet ovat sitä mieltä, että "kirun" tökkii korvaan, tiedän toki, että kyse on astevaihtelusta, mutta se ei tee sanasta sen enempää tutunkuuloista. Muttei oikealta kuulosta myöskään kirjun tai kirkun, jonka vuoksi nimenomaan otin sen esimerkiksi kun piimä-sanasta oli puhe. Mikään muoto ei kuulosta ihmisistä siltä ehdottomasti oikealta. Olihan tuon piimä-sanankin taivutukseen sääntö, joka on verrattavissa astevaihteluun, vaikka kielikorvasi ei sitä kertonutkaan.sitä juuri siksi kysyin, kun en tiennyt piimä-sanan monikon partitiivia. Yleensäkin kun tulee jokin ongelma - iso tai suuri - kysyn neuvoa. :)
- Pimen
emapiim kirjoitti:
Kiitos viestistä. Jäin miettimään, että mitä tapahtui, kun hiiva, sokeri ja vesi lämpimässä paikassa alkoi käydä. Niin, missä alkoi käydä?
Sen muistan kuitenkin, kun aloimme kiljua. Tai no en nyt ihan tarkkaan muista kyllä sitäkään.
Wihurinkosken mallas- ja virvoitusjuomia muistan mainostettaneen: "saa koskea"
No jääkööt latteudet sikseen...!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Anni Ihamäki saa tylyä kommenttia TTK:sta - Erityisesti tämä "vääryys" ärsyttää
Kaikille ei ole mieleen se, että Anni Ihamäki on mukana uudella Tanssii Tähtien Kanssa -kaudella. Ihamäki saa varsin ty471549Päivän Riikka: Pandan suklaatehdas Jyväskylästä Viroon
Menkää töihin! Viroon! --- Liki sata vuotta kestänyt suklaantuotanto makeisvalmistaja Pandan tehtaalla Vaajakoskella pä3521313Tiesitkö? Vappu Pimiän ensimmäinen aviomies ei ole Teemu-rakas
Vappu Pimiä on tätä nykyä naimisissa Teemu Huuhtasen kanssa. Pimiä on toista kertaa naimisissa, sillä ensimmäinen liitto351110Mitä et ole valmis sietämään ihmissuhteissasi ja miksi?
Aiemmin jo kyseltiin mitkä vaatimukset olivat mielestänne liiallisia. Kyselläänkin nyt sitä, että millaisilla asioilla s3431056- 621041
Kai mua vähän
Masentaa tämä kaikki. Tämä koko meidän välinen juttu on niin vaikea… Voitaisiinko molemmat lopettaa tilanteen ruokkimine137939Älä nyt ylikuormitu vaikka sinusta pidänkin rakas nainen
Tiedän, että olet minulle oikea. En halua pilata tätä juttua malttamattomuudella, mutta epäilen. Haluan vain olla lähel33831Treffi-ilmoituksia!
Tähän avaukseen voipi treffeille halukkaat laittaa oman - lyhyen - vapaamuotoisen hakunsa,burneri emaileinee). Tavoitte200759- 42629
- 61625