Opiskelijat

Näin sitä saadaan lisää lukeneita Ihmisiä lisää.
Takapakkia mennään vaikka kuinka hallitus huutaa, että kehitetään tätä maata.

Tämä hallitus on sellainen tuulen tupa kuten Petteri Orpo antoi ymmärtää, yksi ja toinen ministeri tulee kertomaan että ei tällä vaalikaudella kun rahaa ei yksinkertaisesti ole. Mutta kyllä rahaa tuntuu riittävän omille, viisitoista alivaltiosihteereitä ja näille vielä avustajat Lii Andesson palkkasi yhden alivaltiosihteerin ja viisi avustajaa .

6 miljoona euroa puoluetukeen lisääää...

Onneksi opiskelijat ymmärtää, ettei Sipilän hallituksen tuhon jälkiä pystytä korjaamaan kaikkia kertaheitolla. Jos tuota ihmistä ei olisi valittu keskustalaisten toimesta Suomen asioita kurjistamaan, niin eihän olisikaan kaikki sekalutta ja korjauksen tarpeessa.
Mutta korjasihan se Sipilän ainakin omat ja lähipiirinsä ja hengenheimolaisten asiat vimosen päälle hienoksi ...

Onkohan tämän hallituksen ministerit yksinkertaisesti niin tyhmiä että tarvitsevat tälläisen määrän avustajia että selviäisiivät tehtävistään, Edellinen opetusministeri selvisi loistavasti kahdella avustajalle, mutta tämä ei olekkaan vasuri , ei

Niin, persut ovat oikein olleet mukana viime hallituskaudella koulutuksen alasajossa. säästettiin opetuksesta 800 milj.eur ja persut liputtivat leikkausten puolesta. Nyt taas muisti pettää persuilla ja dementia iskee...

"Ovatko koulutusleikkaukset vahingoittaneet Suomen kilpailukykyä, Sanni Grahn-Laasonen?

Grahn-Laasosen aikana koulutuksesta on leikattu yli 800 miljoonaa euroa. Ministeri sanoo halunneensa uudistaa koulutuksen rakenteita.

Mitä hyvää Suomelle on seurannut koulutusleikkauksista?

”Leikkaukset tehtiin heikon taloustilanteen vuoksi. Kymmenen miljardin kestävyysvaje oli paikattava. Kun hallituskausi oli puolessa välissä, pystyttiin kääntämään suunta. Viimeksi toukokuussa annettiin 60 miljoonan lisätalousarvio koulutukseen.

Tämän hallituksen aikana on uudistettu koko koulutusjärjestelmä. Olen halunnut, että keskitytään rakenteisiin ja sisältöihin. Työtä mitataan sillä, mitä on saatu aikaan. Koulutuksen uudistuksella on pitkäaikaisia vaikutuksia.”

Kuinka paljon koulutusleikkaukset heikentävät Suomen kilpailukykyä?

”Osaamisen merkitys kilpailukyvyn kannalta kasvaa koko ajan, mutta kilpailukykyyn liittyvät muutkin tekijät kun koulutus. Suomalainen yhteiskunta perustuu korkeaan osaamiseen ja aivoihin.

Toivoisin, että resurssien lisäksi puhuttaisiin koulutuksen laadusta ja rakenteista.
Silloinkaan, kun Suomi oli tutkimuksissa peruskoulun osalta kärjessä, ei käytetty eniten rahaa koulutukseen. Menestyksen syynä olivat koulutetut opettajat, koulutuksen arvostus ja pedagoginen osaaminen.”

OAJ:n tuore kysely kertoo, että opettajien työhyvinvointi laskee. Mitä tälle tehdään?

”Käynnissä olevat uudistukset, kuten uudet opetussuunnitelmat, kuormittavat opettajia. Kuormitukseen pitää suhtautua vakavasti. Tällä hallituskaudella opettajakoulutukseen on käytetty 60 miljoonaa euroa enemmän kuin aiemmin. Käyttöön on otettu tutor-opettajamalli, joka tuo opettajan toisinaan yksinäiseen työhön vertaistukea. Tutkimusten mukaan se vähentää työkuormaa. Myös yhteisopettajuus yleistyy. Yritämme opetushallituksen kanssa vähentää opettajien paperityötä, joka vie aikaa opetukselta.”

Mitä halusit tällä hallituskaudella tehdä koulutukselle?

”Halusin uudistaa rakenteita. Koulutuksen pitää tuottaa tasa-arvoa, koulutustason nousua ja vastata maailman muutokseen. Jo vuosituhannen alussa, kun olin opiskelijapolitiikassa, puhuttiin samoista asioista, mutta uudistuksia ei tehty.

Edelliset isot koululakien uudistukset 1990- luvulla tuottivat meille Pisa–menestystä ja lisäsivät opettajien autonomiaa. Tällä kaudella on uudistettu ammatillinen koulutus, lukio ja opetussuunnitelmat. Uusin muutos on se, että vieras kieli alkaa jo ensimmäisellä luokalla. Lisäksi jatkossa jokaisessa ryhmässä on pedagogisen koulutuksen saanut opettaja. Maksutonta varhaiskasvatusta kokeillaan viisivuotiaille.”

Yliopisto-opintoja rajoitetaan nykyään tiukasti. Mikseivät nuoret enää saa etsiä itseään?

”Suomessa on OECD-maiden vanhimpia korkeakouluopiskelijoita. Meillä etsitään itseä pidempään kuin muissa maissa. Meillä opinnot aloitetaan 22–24-vuotiaina, monissa maissa siinä vaiheessa jo valmistutaan. 70 prosenttia ylioppilaista hakee heti tutkinnon jälkeen korkeakouluun mutta vain kolmannes aloittaa. Välivuosista on tullut parin kolmen vuoden odotushuone korkeakouluun.”

Olisiko korkeakouluun hyvä päästä nopeammin?

”En halua kieltää välivuosia. Ne voivat avartaa maailmaa ja antaa työkokemusta. Mutta useimmin ne eivät ole nuorten oma toive. Päällekkäinen mittaaminen kuormittaa lukiolaisia. Pääsäännön pitäisi olla, että lukiolaiset siirtyvät suoraan korkeakouluun lukion jälkeen.”

Mikä on suomalaisen korkeakoulun tärkein tehtävä?

”Edistää vapaata tiedettä, sivistystä, tuottaa ylintä opetusta, kasvattaa ihmisiä palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Toki uutena tehtävänä tullut myös elinikäinen oppiminen.”

Pitääkö korkeakoulujen kilpailla?

”Tiede on kansainvälistä ja rajat ylittävää. On tärkeää, että yliopistot ja ammattikorkeat tuottavat osaamista ja ovat niin laadukkaita, että ovat houkuttelevia yhteistyökumppaneita maailman parhaille korkeakouluille. Korkeakoulujen autonomiaa ja vapaata tiedettä pitää vaalia.”

Lisääntyykö politiikan ja yritysten tarvitsema tutkimus perusrahoituksen kustannuksella?

”Sipilän hallituskaudella strateginen tutkimus ei ole lisääntynyt. Viime kaudella siihen päätettiin käyttää noin 55 miljoonaa euroa. Ideana on tuottaa laadukasta perustutkimusta, joka auttaa ratkaisemaan yhteiskunnallisia ongelmia, kuten syrjäytymistä tai ilmastonmuutosta. Tuloksia on hyödynnetty esimerkiksi varhaiskasvatuksen kehittämisessä. Niillä olen perustellut varhaiskasvatuksen maksuttomuutta.”

Tuleeko korkeakouluopiskelusta maksullista?

”Kaikki puolueet ovat sitoutuneet koulutuksen maksuttomuuteen. Se koskee myös korkeakoulua.”

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006206908.html
Kun lähtee edellisen hallituksen mokia korjaamaan, pitää rahaa suunnata sinne, missä korjaustarve on suurin. Luvatut rahat tulevat kohdennetusti vaalikautena.