Aterioivat filosofit (Nälkiintyminen ja lukkiutuminen)

Jos joku tätä lukeva on elintarvikehuoneiston ylläpitäjä, tietää, että esimerkiksi asiakas-wc-tiloista on säädetty erikseen mitoitus yms suhteessa asiakaspaikkoihin.

Osoitteessa

https://www.jikky.fi/files/1981/8_JIKOhje_rakenteet.pdf

kappaleessa 12 on määritelty asiakas-vessojen tarve lukumäärältää eriteltynä niin miehille kuin naisille suhteessa ravintolan asiakaspaikkoihin.

Tuli mieleen, että voisi olla mielenkiintoista laatia sovellus, joka ylläpitää virtuaalisen wc-tilojen resurssoinnista huolta, että tilanteessa ei tapahdu lukkiutuminen (Wc-Deadlock, kukaan ravintolan asiakkaista ei pääse vessaan), tai nälkiintymistä (Toilet-Starvation), jossa asiakkaat taas joutuvat odottamaan liian pitkään omaa vuoroaan.

Tähän tietenkin taas tulee lukuisia anonyymeja asiattomia kommentteja, mutta tämä rinnakkaisuuteen liittyvä resurssien-kohdentamis-järjestelmä on perusteiltaan kovinkin mielenkiintoinen.

Käytännön bisnes-sovelluksena voisi alkaa myymään ravintoloitijoille wc-järjestelmää, joka aina ilmoittaa digitaalisesti asiakkaille näyttöpäätteellä, että missä vessassa on minkäkin verran asiakkaille vielä tilaa, ja missä ei. Erityisesti paljon asiakaspaikkoja omaavissa suosituissa juottoloissa ja yökerhoissa voisi olla ihan asiallinenkin tämän kaltainen ratkaisu, ko itsekin olen osunut monesti isonkin ravintolan miestenhuoneeseen, joka on ollut enemmän kuin täysi ja sitten on taas tullut örveltämistä jo vessassa olijoiden kännisten osalta osakseni.

Voi kuulostaa aika korkealentoiselta, mutta on tässä ideaa.

Syö aamupalaksi kaurapuuroa, se pitään ajatukset selkeinä.

No joo, toi vessa-esimerkki oli vähän huono, mutta toi asiakaspalvelun automaattinen resurssienallokointi ei nyt ihan tuulesta temmattu ole.

En syö kaurapuuroa, ehkä pitkään jatkuneella valvomisella ja tilkallisella elämän vettä voi olla jutun tasoon vaikutusta? Mutta en kirjoita nettiin mitään, mitä en voisi omalla nimelläni puhua kasvotustenkin ihmisten kanssa. Pidän pysyvistä väreistä netissä ja oikeassa elämässä ja palaavista asiakkaista.

Tein tuon postauksen jälkeen vähän markkinatutkimusta kohdistuen niihin kotimaisiin ja ulkomaisiin yrityksiin, mitkä tarjoavat automaattista asiakaspalveluratkaisua yrityksille, niin Suomen suurin lienee tuo Cuuma Oy, ja sitten löytyi Zendesk kotimaisista ja on niitä muitakin. Amerikassa täyspotti markkinaosuuksista jakautuu Suomen mittakavaa paljon useammalle yritykselle.

Tarkastelin Helsinkiläisen Cuuma Oy:n tunnuslukuja seuraavaksi, koska se on suurin, ja viime tilipäätöstietojen mukaan se työllistää 9 ihmistä, ja liikevaihto oli viime tilinpäätöksen perusteella vajaat 4 miljoonaa euroa, josta liikevoittokin oli vajaat 500 000 euroa. Toki tuo automatisoitu Puhelinjärjestelmä on heidän vain yksi tarjoamistaan ratkaisuista. En tiedä, onko heidänkään tuotteessa mitään asiakkaan kannalta edullista jonotus-automaattijärjestelmää, että se v-käyrä ei asiakkaalla nousisi.

Jos ajattelee, että soittaa teleoperaattorin asiakaspalveluun, mitä en ole pitkään aikaan tosin tehnyt, mutta kokemusta on, niin helposti saa tavallisena arkipäivänä työaikana kuunella musiikkia linjoilla helposti päälle 10 minuuttia. Luulisi, että asiakaspalvelijoita on useampi, kuin 1 tai 2 paikan päällä.

Noi puhelinasiakaspalvelujonot toimii first-in-first-out -menetelmällä perinteisesti, ja tuntuu siltä, että automaatti ohjaa kaikki tulevat asiakkaat samaan jonoon hännille.

Noi on vielä pahempia, kun soittaa Kelaan, tai Turun Kaupungin johonkin virastoon soittoaikana, niin niihin pääse koskaan juttelemaan kenekään ihmisen kanssa omasta asiasta. TE-keskukseen en ole koskaan soittanut, varmaan sama meininki sielläkin.

Naurakaa vain huviksenne, mutta tuo Aterioivat Filosofit, joka on tietojenkäsittelyteoriaan käynnissä oleviin ja kuolleisiin sekä odottaviin prosesseihin, sekä ja resurssien allokointiin liittyvä rinnakkaisongelma, ja tuon deadlockin tai starvationin estoon tai ennaltaehkäisyyn ei löydy oikein muuta tunnettua algoritmiä, mitä tuo "Banker's Algorithm", joak taitaa olla tuon alkuperäisen ateriointiongelman 1960-luvulla esittämän ongelman esittämä ratkaisu.

On totta, että kaikki tietojenkäsittelyä vähänkään pidemmälle opiskelleet heti tuolta 1960-luvulta lähtien ovat tutustuneet ongelmaan ja pohtineet sitä, mutta siinä piileekin juuri koko tietojenkäsittelyn suola, mitä luin pari artikkelia Googlen kautta kun löysin, niin noissa esto- tai -ennaltaehkäisyratkaisuissa mitä tulee nälkiintymiseen ja/tai lukkiutumiseen, on sekä omat etunsa ja haittansa.

Voinhan ottaa haltuun koko ongelman, ja ajan kuluksi ideoida yhä parempia ratkaisuja (algoritmiä), ehkä löydän niitä tai ne jää löytämättä, mutta niinhän se politiikassakin menee, että kaikki jauhaa samasta asiasta, mutta lähestymistapoja ja mielipiteitä on niin monta, kuin on keskusteluun osallistujaakin. Siksi pidän poliittisesta väännöstä suuresti.

Jos löytyy jotain, mille löytyy markkinarakoa, mikä estää pistämästä pystyyn snadia firmaa, jonka toimiala on "ICT-palvelut ja ohjelmistot", ja sitten alkaa toimittamaan automaatisoitua puhelin-asiakaspalvelujärjestelmää, jossa suunnitteluvaiheessa on ollut tavoitteena nimenomaan tavallisen puhelinasiakaspalveluun soittaneen jonotusaikojen optimointi mahdollisimman lyhyeksi. automaattisen jonovalvonnan ja -allokoinnin keinoin.

Sitä paitsi laki muuttui juuri vähän aikaa sitten, niin osakeyhtiökään vaadi enää alkupääomaa, vaikka mielestäni ei ole mitään järkeä perustaa osakeyhtiötä, jonka arvo on 0 euroa, ja siten sillä ei ole varaa investoida aluksi tuotannontekovälineisiin. Menot tulee ennen tuloja, ja sitten jälkeenpäin nähdään, kannattiko investointi, kun lasketaan sijoitetun pääoman tuottoprosentti. Kaikki kulut ajattelen investointeina euroissa.

Esimerkki: Investoin vasaraan,sahaan ja nauloihin ja puutavaraan (Käsityö-firman tuotannontekovälineet,). sitten sahaan,hakkaan, ja naulaan verstaallani erän puisia kuusenjalkoja, ja jokaiselle kuusenjalalle lasken ensin, mitä olen kuluttanut itse niihin rahaa, ja sitten lisään siihen haluamani katetuottoprosentin sen päälle jokaiselle myyntiin lähtevälle kuusenjalalle, että ei mene ihan hyväntekeväisyydeksi. Sitten kun olen saanut kaikki myydyksi, lasken minkälaisen tuottoprosentin sain alkuperäiselle investoinnilleni. Ei bisnes pähkinänkuoressa vaadi Einsteinin aivoja. Sitä kutsutaan rahan tekemiseksi.

On totta, että en voi ottaa heti haltuun koko automatisoitua konkonaisvaltaista asiakaspalvelujärjestelmää, mutta ei kukaan breikkaa heti. IKEAkin lähti yhden miehen puuseppä -verstaasta liikenteeseen. Pitää aloittaa jostain.

Tiivistettynä tuo edellinen, että pitää ottaa asia haltuun kunnolla, sitten varmistua siitä, että handlaa sen mitä tekee, ja sitten varmistuttua siitä, että markkinoilla on tilaa omalle innovaatiolle, sitten ottaa ns. "Nichen haltuun".

Kyllä kaikki tarpeelliset käyttöjärjestelmät ja ohjelmat on jo tehty. Turha miettiäkään mitään ohjelmaharjoituksia.