Sisäilmaongelmien syy useimmiten kiire rakennusvaiheessa

No työntekijöillä ei siinä ole mitään sanomistakaan kuinka rakennetaan. Sitä on tehtävä, mikä on tehtäväksi määrätty.

On järkyttävää jos on jo tiedossa rakentaessa, että tehdään homealttiita rakenteita. Täällä pohjoisessa on pakko laittaa eristeitä ja käytetään muutenkin materiaaleja joissa kosteus tarjoaa mahtavan kasvualustan homeille. Tulee helvetin kalliiksi aivosumussa ja keskittymiskyvyttöminä pyörivät tyypit, joista osaa vaivaa hengitysoireet, osaa ihottumat ja osaa mystiset autoimmuunitaudit. Pahimmillaan puhkeaa Fibromyalgia jne.
Omilla rahoillaan jokainen rakentakoon homeriskirakenteita jos haluaa, mutta eikö veronmaksajien rahoilla rakennettavista kouluista voitais jo vaatia joku edes vähän ”katsoisi perään” jos kerran nuo ongelmarakenteet on jo alalla teknisesti tiedossa?

.. ja täysin käsittämätöntä, että kun liian nopean pinnoittamisen seuraus on ollut jo useamman vuoden tiedossa, niin vieläkö Suomessa tehdään kiireeseen vedoten VOC-alttiita lattioita, joissa käynnistyy käymisreaktio?!?

Monille meille jo altistuneille pelkästään julkisissa tiloissa nykyään käytetyt pintamateriaalitkin saattavat aiheuttaa oireita. Niissä tuntuu olevan paljon eroa. Osassa on liian rajut palosuoja- ym. kemikaalit. Haisevatkin ihan kuin hyönteismyrkylle.
Pahimmillaan 2-etyyliheksanolit ja kokolattiamattojen, kalusteiden jne kemikaalihöyryt yhdessä ovatkin sitten jo sellainen cocktail että ainakin omat keuhkot sanoo niissä tiloissa varsin nopeasti sopimuksen irti.

On aika erikoista, että vuoden vanhat uudet koulut ja päiväkodit ovat homeeessa

https://yle.fi/uutiset/3-10367452

https://www.ess.fi/uutiset/paijathame/art2479769

HS:n juttua siteeraten : ”sata vuotta sitten rakennetuissa hirsi- ja massiivitiilitaloissa ilmaa tuli ikkunoista ja venttiileistä ja poistui hormistoa pitkin. Koska rakenteet olivat hataria, ne hengittivät ja pysyivät kuivina.

Kosteusteknisesti ongelmallisimmat kohteet taas on rakennettu 1960–80-luvuilla. Ne edustivat aikansa 'hyvää rakentamistapaa', mutta ovat nykytietämyksen valossa täynnä riskirakenteita.

Rakennuksia alettiin eristää mineraalivillalla ja muovikalvoilla. Niihin muodostui rajapintoja, joihin kosteus tiivistyi.

Tasakatot vuotivat, ja talojen yläpohjat kostuivat. Kellareissa sisäpuolinen eristys ja ilman kapillaarikatkoa valetut betonilaatat aiheuttivat ongelmia.

Veden käyttö rakennuksissa lisääntyi valtavasti, ja samalla vesivahinkojen mahdollisuus kasvoi.

Suurin osa koulurakennuksista on 60–80-luvuilta, joten on loogista, että ongelmat kilpistyvät usein niissä.”

Monet vanhat rakenteet ovat siis riskirakenteita. Uusi, nykyinenkin rakentaminen on toisinaan kelvotonta. Vanhat julkiset tilat on homeessa. Uudetkin on. Eri syistä vaan. Lopputulos: Liian moni sairastuu.
Ja kun meitä on liian monta, virallinen Suomi leimaa oireiden johtuvan kuvittelusta..