Ajattelinpa kysästä mitä mieltä muut ootte raskausarvista. Itseäni ei tuo naisen koko häiritse, olen seurustellut sekä laihojen, normaalien että pullukoiden täyteläisten naisten kanssa. Mutta ei synnyttäneilläkin naisilla on noita raskausarpia...tapasin ihanan naisen (hoikka) joka on ilmeisesti jossain vaiheessa lihonut reilummin.. ja mitkä kuviot sen lanteilla olikaan! Häiritseekö muita vai olenko mä vain "kauhean pinnallinen ja paska jätkä"...?
Raskausarvet
Mies78
132064
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
kyllä häiritsee!!!!!törmäsin kerran tapaukseen, jolla oli koko vatsa täynnä punaisia viiruja, ja neiti oli normaalipainoinen (ilmeisesti ex-lihava, koska synnyttäny se ei ollu).
Raskausarpia tulee murrosiässä erityisesti naisille, jotka kasvavat erittäin nopeasti 11-14-vuotiaana. Naisten pituus/muotojenkasvu tapahtuu huomattavasti lyhyemmässä ajassa kuin miehillä. Ei raskausarvet siis tarkoita, että olisi joskus ollut edes vähänkään lihava. Raskausarpia on lähes kaikilla naisilla ja raskauden aikana tulee niillekin, joilla ei ole aikaisemmin ollut. Kaikille ei tietenkään tule koskaan.
Itse sain raskausarpia joskus 9-10 vuotiaana, kun lantio alkoi levetä ja rinnat kasvaa. Urpoille tiedoksi, tämä EI OLE lihomista, vaan normaali osa tytön murrosikää. Jos ette minua usko, kysykää terkkarilta;) Eniten se on kiinni naisen kudostyypistä, joillekin tulee ja joillekin ei. Oikein mitenkään siihen ei voi vaikuttaa, _periaatteessa_ rasvaamisen pitäisi auttaa... mutta eipä se niin simppeliä ole.
Itsellä on aivan hirveät raskausarvet kahden raskauden jälkeen, niistä on myös terveyshaittoja. Vaikka yhtäkkiä saisin sixpackin edestä vatsalihaksia, iho on vatsassa kaksi kertaa sen kokoinen kuin tarvitsisi ja täynnä puolitoista senttiäkin leveitä punaisia viiruja. Mutta, eipä niille mitään voi, kauneusleikkaukseenkaan ei ole varaa. Toisaalta, pelkään kyllä leikkauksiakin niin paljon, että tuskin menisin kun ei henki kuitenkaan lähde...
Ainoa, jolla olen nähnyt läheskään samanlaisia arpia, oli teini-iässä silloinen poikaystävä. Sattui hujahtamaan nopeaa vauhtia 2 metrin kieppeille ja reidet ja lantio olivat aika täynnä raskausarpia. Mutta kyllähän ne ajan mittaan häviää lähes näkymättömiin. Eikä miehiä arvista koskaan haukutakaan, naisia senkin edestä.
Elikkä en kiinnitä huomiota. Naisten vartaloon kohdistuu nyky-yhteiskunnassa aivan tarpeeksi vaatimuksia, miksi pilaisin hyvän seksin alkamalla töllistellä naisen punaisia tai ei punaisia arpia, muhkuroita, maksaläiskiä, mitä lie. Haluan estottoman naisen enkä sitä sillä raskausarpiin tuijottelemalla saa (edellä oleville miehille tiedoksi).
Edellä kirjoittavalle naiselle: minun mielestäni arvet kuuluu elämään, älä edes suunnittele mitään leikkauksia. Sanoin kerran eräälle arpiaan tuskailevalle naisystävälleni näin: "joillakin ne arvet ovat ulkoapäin näkyviä, joillakin ne ovat vain sisäisiä" -
eli kaikilla niitä on!!!
Tokihan ne kuuluu elämään. Mutta veikkaisin, että olisi kyseessä mies tai nainen, niin jos arvet saisi pois "simsalabim" yhdessä yössä, eiköhän kaikki siihen suostuisi.
lanteilla raskausarpia, tulivat joskus teini-iässä kun lantio leveni. Lisäksi e-pillereitten myötä on päässyt vähän selluliittiakin kertymään. Kyllähän sitä kaksi kertaa tulee mietittyä, että laitanko bikinit päälle, mutta kertaakaan en ole sängyssä touhutessani arpiani ja selluliittejani miettinyt. Kyllä sillä hetkellä on ajatukset jossain aivan muualla kuin omissa ja toisen vioissa (kaikissahan meissä pientä vikaa nimittäin on).
Onneksi en ole törmännyt sinun kaltaiseesi "pinnalliseen ja paskaan jätkään", vaan ihanaan mieheen joka nauttii seksistä kanssani :)
No ei niistä kyllä kauniita saa millään mutta eipä noille mitään voi. Sileäpintaista lannetta on kyllä erilaista hivellä kun arpista nahkaa.
olet pinnallinen ja paska jätkä.
No eiköhän sitä jokaisella ole oikeus etsiä ja löytää sellainen nainen, joka miellyttää silmää. Kaikille ei tietty se ulkonäkö ole niin tärkee, mulle kyllä on. Joku katsoo pintaa syvemmälle ja valitsee sydämen perusteella...(jonkun persläven näköisen, ah niin sisältä kauniin akan) joku taas kaipaa sileää pintaa ja kiinteitä pakaroita! Että naurettavaa tuommonen pinnalliseksi ja paskaksi haukkuminen, kukin taaplaa tyylillään!
..ikäisiltä "miehiltä" suurinosa näistä vastauksista mahtoi olla.
Omassa ikäluokassani (37v.) olen onnekseni tavannut jo sen verran elämää (ja naisia) nähneitä sekä kokeneita miehiä, ettei yksikään ole arvistani valittanut, joku jopa sanonut että : "nehän on söpöjä/persoonallisia" ;))
Ja minulla näitä raskausarpia todella on, monessakin kohtaa ja leveän sorttisia...
Paha mieli tulee kun tällästä lukee, en oo kyllä ennen törmännyt kirjotukseen jossa jätkä kyselee muilta mitä mieltä hänen pitäis olla tyttöystävän raskausarvista. "Voinkohan mä nyt rauhassa kauhistella sen raskausarpia vai leimaako enemmistö mut pinnalliseksi?"
Mun pitääkin varmaan tästä lähtien heti kättelyssä sanoa kaikille miehille jotka osoittaa kiinnostusta että mulla on sitten raskausarpia, siltä varalta että miesten enemmistö ajattelee noin. Tai ehkä onkin parasta antaa pakit heti ilman mitään selityksiä kun ei sitten kuitenkaan ilman vaatteita kelpaa. Onhan ne valkoset viirut kropassa varmaan paljon tärkeempi asia kuin persoonallisuus tai luonne. Hyväkin nainen alkaa varmaan näyttää rumalta heti kun arvet paljastuu vaatteiden alta???
Raskausarpien saamiseen ei tosiaankaan voi itse juuri millään lailla vaikuttaa. Toiset saa niitä ja toiset ei, se johtuu perintötekijöistä ja ihon laadusta. Useimmat tytöt saa arpia jo heti murrosikään tullessaan samalla kun saa naiselliset muodot. Toivoisin vähän kunnioitusta naisen vartaloa kohtaan!
Olen kanssasi samaa mieltä, ettei raskausarpien kauhistelu ole kyllä kovinkaan korrektia, ei nainen sille mitään voi. Toisaalta kannattaa muistaa, että ei miehenkään vartaloa täällä myötäkarvaan silitetä kommenteilla 'naurettava nakki', 'pieni mikä pieni' jne. Yleisesti ottaen voisi kunnioitus toisten vartaloa kohtaan lisääntyä.
Sama pätee tietysti myös miesten vartaloihin. Mitä järkeä arvostella ihmisiä asioista joille he eivät itse voi mitään? Mitä hyvää sillä saadaan aikaiseksi?
No joo, en tiedä pitäiskö onnitella vai sääliä ihmisiä jotka on eläneet niin helppoa elämää että tyttökaverin arvet tai poikaystävän peniksen koko on tosi dramaattinen juttu. Mä olen toisaalta ihan kiitollinen että on ollut elämässä vakavampiakin asioita ajateltavana.