Onko mitään suomenkielistä tutkimusta tai kirjallisuutta buddhalaisuuden vaikutuksesta kristinuskoon

Anonyymi

Siis muita kuin se pseudotieteellinen opus eesuksen vaelluksista Intiassa? Olisin kiinostunut aiheesta sillä antiikin kristityt buddhaa tai heidän termeillään Bouttaa arvossa ja vanhurskaana. Olisi todella jännää tietää miten buddhalaiset vaikutteet levisivät eurooppaan Idän silkkiteitä pitkin ja millaisen kulttuurifilosofisen perinnön sen vaikutus jättikään jälkeensä. Juuri tästä syystä varsinki termi Gerko-Buddhalaisuus on minusta todella jännä ilmaisu.

8

131

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      En tiedä onko suomeksi, mutta Barlaam ja Josaphat oli pyhimyksiä joiden tarinat oli kopioitu buddhalaisuudesta kristinuskoon.

      • Anonyymi

        Barlaam Calabrialainen oli 1300-luvun alussa elänyt italialainen teologi, filosofi ja tähtitieteilijä. Barlaam asui pitkään Konstantinopolissa, missä hän tuki idän ja lännen kirkon yhdistymistä. Barlaam kannatti uusplatonismia minkä takia häntä syytettiin harhaoppisuudesta ja kuulusteltiin kolmessa kirkolliskokouksessa. Myöhemmin Barlaam kuitenkin muutti pois pääkaupungista ja hänestä tuli synnyinpaikkansa Calabrian piispa Etelä-Italiassa missä Barlaam myös kuoli ruttoon.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Barlaam Calabrialainen oli 1300-luvun alussa elänyt italialainen teologi, filosofi ja tähtitieteilijä. Barlaam asui pitkään Konstantinopolissa, missä hän tuki idän ja lännen kirkon yhdistymistä. Barlaam kannatti uusplatonismia minkä takia häntä syytettiin harhaoppisuudesta ja kuulusteltiin kolmessa kirkolliskokouksessa. Myöhemmin Barlaam kuitenkin muutti pois pääkaupungista ja hänestä tuli synnyinpaikkansa Calabrian piispa Etelä-Italiassa missä Barlaam myös kuoli ruttoon.

        Eri Barlaam ilmeisesti. Löytyyhän tuon nimisiä useita jo etsimällä. Tarkoitan näitä kahta:

        https://en.wikipedia.org/wiki/Barlaam_and_Josaphat


      • Anonyymi

        Barlaamin ja Josaphatin tai Joasaphin tarina on kristitty ja myöhempi versio tarinasta Siddhartha Gautamaasta , josta tuli Buddha . [5] Keskiajalla näitä kahta käsiteltiin kristillisinä pyhinä, jotka merkittiin kreikkalaiseen ortodoksiseen kalenteriin 26. elokuuta [3] ja roomalaisessa martyrologiassa länsikirkossa nimellä "Barlaam ja Josaphat" 27. marraskuuta. . [4] Itäisen ortodoksisen kirkon slaavilaisessa perinteessä näitä kahta muistetaan 19. marraskuuta (vastaten gregoriaanisen kalenterin 2. joulukuuta). [6] [7]

        Englanniksi materiaalia löytyy todella paljon! Siddharta Gautaman tarina oli suosittu Euroopassa ja buddhalaisperäistä oppia levisi kristinuskon sisällä. Kukaan ei vain huomannut, että pyhimys ei ollutkaan kristitty.


      • Anonyymi

        Kristinuskossa Josaphatin tarinan kerrotaan olevan Ioannes (John) Damaskolaisen kirjoittaman 700-luvlla, mutta yhtään tällaista tekstiä ei ole löydetty. Todennäköisesti kirjoitus on vain pistetty hänen nimiinsä. Tutkijoiden mukaan alkuperäinen lähde ei ole kristinuskon ja buddhalaisuuden kohtaamisesta, vaan manikealaisten ja buddhalaisten.

        Alkuperäinen käännös tarinasta ei ole kristittyjen vaan manikealaisten, joka oli yksi Persian suurista uskonnoista. Kirkkoisä Augustus esimerkiksi oli manikealainen ennen kääntymystään.

        Manikealaisesta tekstistä on säilynyt vain osia, mutta se on vanhin tunnettu versio tarinasta buddhalaisuuden ulkopuolelta . Boddhisattva on siinä kirjoitettu muotoon Bwdysdf. Tekstistä on löydetty paloja sekä uiguurin että persian kielellä paikasta nimeltä Turfan eli nykyisestä Kiinasta.

        Sen jälkeen se käännettiin arabiaksi nimellä Ketāb Belawhar wa Būḏāsaf, jonka käänsi todennäköisesti kaveri nimeltä Ebn al-Moqaffa 700-luvulla.Alkuperäistä käännöstä ei ole löydetty, mutta sen sijaan useita sisällöltään samoja arabiankielisiä versioita samalta ajalta on. Jossain vaiheessa arabian käännöksissä Budasafista alettiin käyttää nimeä Yodasaf.

        Arabiasta teksti käännettiin ensin hepreaksi, sitten myöhemmin georgiaksi, josta kristillisen, kreikankielisen version teki Pyhä Euthymius Georgialainen, yksi Athos-vuoren munkeista 1000-luvun taitteessa. Ilmeisesti tässä versiossa nimi vaihtui eli Budasaf = Yodasaf=Josaphat versio sai lopullisen muotonsa ja Buddhasta tuli myös kristinuskon henkilö.

        (Asmussen 1966, Lang 1955).


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kristinuskossa Josaphatin tarinan kerrotaan olevan Ioannes (John) Damaskolaisen kirjoittaman 700-luvlla, mutta yhtään tällaista tekstiä ei ole löydetty. Todennäköisesti kirjoitus on vain pistetty hänen nimiinsä. Tutkijoiden mukaan alkuperäinen lähde ei ole kristinuskon ja buddhalaisuuden kohtaamisesta, vaan manikealaisten ja buddhalaisten.

        Alkuperäinen käännös tarinasta ei ole kristittyjen vaan manikealaisten, joka oli yksi Persian suurista uskonnoista. Kirkkoisä Augustus esimerkiksi oli manikealainen ennen kääntymystään.

        Manikealaisesta tekstistä on säilynyt vain osia, mutta se on vanhin tunnettu versio tarinasta buddhalaisuuden ulkopuolelta . Boddhisattva on siinä kirjoitettu muotoon Bwdysdf. Tekstistä on löydetty paloja sekä uiguurin että persian kielellä paikasta nimeltä Turfan eli nykyisestä Kiinasta.

        Sen jälkeen se käännettiin arabiaksi nimellä Ketāb Belawhar wa Būḏāsaf, jonka käänsi todennäköisesti kaveri nimeltä Ebn al-Moqaffa 700-luvulla.Alkuperäistä käännöstä ei ole löydetty, mutta sen sijaan useita sisällöltään samoja arabiankielisiä versioita samalta ajalta on. Jossain vaiheessa arabian käännöksissä Budasafista alettiin käyttää nimeä Yodasaf.

        Arabiasta teksti käännettiin ensin hepreaksi, sitten myöhemmin georgiaksi, josta kristillisen, kreikankielisen version teki Pyhä Euthymius Georgialainen, yksi Athos-vuoren munkeista 1000-luvun taitteessa. Ilmeisesti tässä versiossa nimi vaihtui eli Budasaf = Yodasaf=Josaphat versio sai lopullisen muotonsa ja Buddhasta tuli myös kristinuskon henkilö.

        (Asmussen 1966, Lang 1955).

        Juutalaisen tietosanakirjan mukaan hepreankielinen laitos hagiografiasta olisi lähinnä alkuperäistä.

        Manikealaisethan tiesivät Buddhasta jo profeetta Manista lähtien ja kontakti buddhalaisiin on ollut varmasti yleistä sivistyneiden parissa Kreikasta heti itäänpäin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Juutalaisen tietosanakirjan mukaan hepreankielinen laitos hagiografiasta olisi lähinnä alkuperäistä.

        Manikealaisethan tiesivät Buddhasta jo profeetta Manista lähtien ja kontakti buddhalaisiin on ollut varmasti yleistä sivistyneiden parissa Kreikasta heti itäänpäin.

        Kontakteista on todella aika paljon tietoa ja hyvin varhaiselta ajalta. Aleksanteri Suuren valloitettua läntisen Intian osia ja hänen valtakuntansa romahdettua valtatyhjiön täytti buddhalaiseksi kääntynyt kuningas Ashoka n. 260 eaa. Hän kävi aktiivisesti kauppaa eri valtioiden kanssa, lähetti buddhalaisia munkkeja em. Kreikkaan, Egyptiin, Syyriaan ja Kiinaan asti. Hänen jälkeensä kauppa ja yhteydet vakiintuivat. Intian buddhalaiset olivat yhteydessä Kiinan silkkitien kautta koko kyseiselle alueelle ja Välimerelle vähintään 100-luvulla eaa. Silkkitien haara kulki Juudean ja Palestiinan kautta Egyptiin sekä pohjoisessa aina Roomaan asti.

        Syyrialainen oppinut Zenob Glak kuvasi jo 200-luvulla eaa. intialaisten rakentaneen Itä-Turkkiin omat temppelinsä. Kreikkalainen Dion Chrysostom (Kultasuu-Dio) kuvasi omissa kirjoituksissaan Alexandriassa sijainnutta ilmeisesti buddhalaista yhteisöä. Tekstit ovat ensimmäisiltä ajanlaskun vuosikymmeniltä.

        Arkeologisesti intialaisia yhteisöjä on löydetty em. Bagdadin eteläpuolelta, Iranista ja Adenin lahden rannikolta.

        Raamatussa muuten mainitaan suoraan Intia kaksi kertaa, molemmat kerrat Esterin kirjassa. Samassa yhteydessä mainitaan Ahasuerus, ilmeisesti Persian kuningas Xerxes. Persian valtakunnan itäraja oli Intiassa Indus-joella hiukan Buddhan kuoleman aikoihin


    • Anonyymi

      Kristinusko eroaa todella paljon juutalaisuudesta, yhdeksi selitykseksi Jeesuksen enemmän buddhalaisen kuuloisille sanoille on joskus esitetty buddhalaisuutta. Jerusalemissa buddhalaisuuteen törmääminen ei olisi ollut siihen aikaan mitenkään odottamatonta. Mitään vaellusta itään ei olisi siis tarvinnut tehdä, kun ennen islamin tuloa buddhalaisuus oli pidemmällä lännessä. Islam ei suvainnut kuin lähi-idän uskontoja, joten buddhalaisuus joutui antamaan tietä valloittajien alta.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kysymys muille miehille

      Onko teille varattu nainen ongelma? Mikään muu naisessa ei töki kun se että hän on varattu. Kamppailen houkutuksen kanss
      Ikävä
      141
      7988
    2. Kaipaisin nyt kosketusta

      jota ei koskaan ole ollut. Saisinpa tuntea kätesi niskallani ja silittelemässä päätäni. Sulaisin varmasti siihen.
      Ikävä
      32
      3170
    3. Imaami kysyy, miksi pojat uivat ilman valvontaa

      Kalajoen särkät ovat usean kilometrin pituiset. Siellä on kylttejä, joissa varoitetaan rannan vaaroista. Siellä ei ole
      Maailman menoa
      389
      2254
    4. Mansikkatiloilla hyväksikäytetään ukrainalaisia

      Työolot ovat surkeita ja palkka kelvoton. https://yle.fi/a/74-20172942
      Maailman menoa
      284
      1780
    5. Kerrostaloihin ilmalämpöpumput

      Ulkomailla näkee paljon ilmalämpöpumppuja kerrostalojen ulkoseinissä. Mikä estää taloyhtiötä hankkimasta niitä asuntoih
      Sinkut
      150
      1644
    6. Tukalaa kuumuutta

      Tietäisitpä vaan kuinka kuumana olen käynyt viime päivät. Eikä johdu helteestä, vaan sinusta. Mitäköhän taikoja olet teh
      Ikävä
      21
      1481
    7. Sinä, ihastukseni

      Mitä haluaisit tehdä kanssani ensimmäisenä?
      Ihastuminen
      15
      1248
    8. Sokea "ystävälle"

      Oletko oikeasti noin sokea?
      Ikävä
      100
      1239
    9. En ymmärrä käytöstäsi

      Se on ollut eräänlaista hyväksikäyttöä. Että seura kyllä kelpaa palstan välityksellä silloin kun ei ole parempaakaan tek
      Ikävä
      137
      1162
    10. Tiedät ettei tule toimimaan.

      Mielenterveys ei kummallakaan kestä.
      Ikävä
      18
      1142
    Aihe