Onko mitään suomenkielistä tutkimusta tai kirjallisuutta buddhalaisuuden vaikutuksesta kristinuskoon

Barlaam Calabrialainen oli 1300-luvun alussa elänyt italialainen teologi, filosofi ja tähtitieteilijä. Barlaam asui pitkään Konstantinopolissa, missä hän tuki idän ja lännen kirkon yhdistymistä. Barlaam kannatti uusplatonismia minkä takia häntä syytettiin harhaoppisuudesta ja kuulusteltiin kolmessa kirkolliskokouksessa. Myöhemmin Barlaam kuitenkin muutti pois pääkaupungista ja hänestä tuli synnyinpaikkansa Calabrian piispa Etelä-Italiassa missä Barlaam myös kuoli ruttoon.

Anonyymi kirjoitti:

Barlaam Calabrialainen oli 1300-luvun alussa elänyt italialainen teologi, filosofi ja tähtitieteilijä. Barlaam asui pitkään Konstantinopolissa, missä hän tuki idän ja lännen kirkon yhdistymistä. Barlaam kannatti uusplatonismia minkä takia häntä syytettiin harhaoppisuudesta ja kuulusteltiin kolmessa kirkolliskokouksessa. Myöhemmin Barlaam kuitenkin muutti pois pääkaupungista ja hänestä tuli synnyinpaikkansa Calabrian piispa Etelä-Italiassa missä Barlaam myös kuoli ruttoon.

Lue lisää

Eri Barlaam ilmeisesti. Löytyyhän tuon nimisiä useita jo etsimällä. Tarkoitan näitä kahta:

https://en.wikipedia.org/wiki/Barlaam_and_Josaphat

Barlaamin ja Josaphatin tai Joasaphin tarina on kristitty ja myöhempi versio tarinasta Siddhartha Gautamaasta , josta tuli Buddha . [5] Keskiajalla näitä kahta käsiteltiin kristillisinä pyhinä, jotka merkittiin kreikkalaiseen ortodoksiseen kalenteriin 26. elokuuta [3] ja roomalaisessa martyrologiassa länsikirkossa nimellä "Barlaam ja Josaphat" 27. marraskuuta. . [4] Itäisen ortodoksisen kirkon slaavilaisessa perinteessä näitä kahta muistetaan 19. marraskuuta (vastaten gregoriaanisen kalenterin 2. joulukuuta). [6] [7]

Englanniksi materiaalia löytyy todella paljon! Siddharta Gautaman tarina oli suosittu Euroopassa ja buddhalaisperäistä oppia levisi kristinuskon sisällä. Kukaan ei vain huomannut, että pyhimys ei ollutkaan kristitty.

Kristinuskossa Josaphatin tarinan kerrotaan olevan Ioannes (John) Damaskolaisen kirjoittaman 700-luvlla, mutta yhtään tällaista tekstiä ei ole löydetty. Todennäköisesti kirjoitus on vain pistetty hänen nimiinsä. Tutkijoiden mukaan alkuperäinen lähde ei ole kristinuskon ja buddhalaisuuden kohtaamisesta, vaan manikealaisten ja buddhalaisten.

Alkuperäinen käännös tarinasta ei ole kristittyjen vaan manikealaisten, joka oli yksi Persian suurista uskonnoista. Kirkkoisä Augustus esimerkiksi oli manikealainen ennen kääntymystään.

Manikealaisesta tekstistä on säilynyt vain osia, mutta se on vanhin tunnettu versio tarinasta buddhalaisuuden ulkopuolelta . Boddhisattva on siinä kirjoitettu muotoon Bwdysdf. Tekstistä on löydetty paloja sekä uiguurin että persian kielellä paikasta nimeltä Turfan eli nykyisestä Kiinasta.

Sen jälkeen se käännettiin arabiaksi nimellä Ketāb Belawhar wa Būḏāsaf, jonka käänsi todennäköisesti kaveri nimeltä Ebn al-Moqaffa 700-luvulla.Alkuperäistä käännöstä ei ole löydetty, mutta sen sijaan useita sisällöltään samoja arabiankielisiä versioita samalta ajalta on. Jossain vaiheessa arabian käännöksissä Budasafista alettiin käyttää nimeä Yodasaf.

Arabiasta teksti käännettiin ensin hepreaksi, sitten myöhemmin georgiaksi, josta kristillisen, kreikankielisen version teki Pyhä Euthymius Georgialainen, yksi Athos-vuoren munkeista 1000-luvun taitteessa. Ilmeisesti tässä versiossa nimi vaihtui eli Budasaf = Yodasaf=Josaphat versio sai lopullisen muotonsa ja Buddhasta tuli myös kristinuskon henkilö.

(Asmussen 1966, Lang 1955).

Anonyymi kirjoitti:

Kristinuskossa Josaphatin tarinan kerrotaan olevan Ioannes (John) Damaskolaisen kirjoittaman 700-luvlla, mutta yhtään tällaista tekstiä ei ole löydetty. Todennäköisesti kirjoitus on vain pistetty hänen nimiinsä. Tutkijoiden mukaan alkuperäinen lähde ei ole kristinuskon ja buddhalaisuuden kohtaamisesta, vaan manikealaisten ja buddhalaisten.

Alkuperäinen käännös tarinasta ei ole kristittyjen vaan manikealaisten, joka oli yksi Persian suurista uskonnoista. Kirkkoisä Augustus esimerkiksi oli manikealainen ennen kääntymystään.

Manikealaisesta tekstistä on säilynyt vain osia, mutta se on vanhin tunnettu versio tarinasta buddhalaisuuden ulkopuolelta . Boddhisattva on siinä kirjoitettu muotoon Bwdysdf. Tekstistä on löydetty paloja sekä uiguurin että persian kielellä paikasta nimeltä Turfan eli nykyisestä Kiinasta.

Sen jälkeen se käännettiin arabiaksi nimellä Ketāb Belawhar wa Būḏāsaf, jonka käänsi todennäköisesti kaveri nimeltä Ebn al-Moqaffa 700-luvulla.Alkuperäistä käännöstä ei ole löydetty, mutta sen sijaan useita sisällöltään samoja arabiankielisiä versioita samalta ajalta on. Jossain vaiheessa arabian käännöksissä Budasafista alettiin käyttää nimeä Yodasaf.

Arabiasta teksti käännettiin ensin hepreaksi, sitten myöhemmin georgiaksi, josta kristillisen, kreikankielisen version teki Pyhä Euthymius Georgialainen, yksi Athos-vuoren munkeista 1000-luvun taitteessa. Ilmeisesti tässä versiossa nimi vaihtui eli Budasaf = Yodasaf=Josaphat versio sai lopullisen muotonsa ja Buddhasta tuli myös kristinuskon henkilö.

(Asmussen 1966, Lang 1955).

Lue lisää

Juutalaisen tietosanakirjan mukaan hepreankielinen laitos hagiografiasta olisi lähinnä alkuperäistä.

Manikealaisethan tiesivät Buddhasta jo profeetta Manista lähtien ja kontakti buddhalaisiin on ollut varmasti yleistä sivistyneiden parissa Kreikasta heti itäänpäin.

Anonyymi kirjoitti:

Juutalaisen tietosanakirjan mukaan hepreankielinen laitos hagiografiasta olisi lähinnä alkuperäistä.

Manikealaisethan tiesivät Buddhasta jo profeetta Manista lähtien ja kontakti buddhalaisiin on ollut varmasti yleistä sivistyneiden parissa Kreikasta heti itäänpäin.

Lue lisää

Kontakteista on todella aika paljon tietoa ja hyvin varhaiselta ajalta. Aleksanteri Suuren valloitettua läntisen Intian osia ja hänen valtakuntansa romahdettua valtatyhjiön täytti buddhalaiseksi kääntynyt kuningas Ashoka n. 260 eaa. Hän kävi aktiivisesti kauppaa eri valtioiden kanssa, lähetti buddhalaisia munkkeja em. Kreikkaan, Egyptiin, Syyriaan ja Kiinaan asti. Hänen jälkeensä kauppa ja yhteydet vakiintuivat. Intian buddhalaiset olivat yhteydessä Kiinan silkkitien kautta koko kyseiselle alueelle ja Välimerelle vähintään 100-luvulla eaa. Silkkitien haara kulki Juudean ja Palestiinan kautta Egyptiin sekä pohjoisessa aina Roomaan asti.

Syyrialainen oppinut Zenob Glak kuvasi jo 200-luvulla eaa. intialaisten rakentaneen Itä-Turkkiin omat temppelinsä. Kreikkalainen Dion Chrysostom (Kultasuu-Dio) kuvasi omissa kirjoituksissaan Alexandriassa sijainnutta ilmeisesti buddhalaista yhteisöä. Tekstit ovat ensimmäisiltä ajanlaskun vuosikymmeniltä.

Arkeologisesti intialaisia yhteisöjä on löydetty em. Bagdadin eteläpuolelta, Iranista ja Adenin lahden rannikolta.

Raamatussa muuten mainitaan suoraan Intia kaksi kertaa, molemmat kerrat Esterin kirjassa. Samassa yhteydessä mainitaan Ahasuerus, ilmeisesti Persian kuningas Xerxes. Persian valtakunnan itäraja oli Intiassa Indus-joella hiukan Buddhan kuoleman aikoihin