En oikein voi välttyä kokemasta todellista aisankannatusfiilistä, vaikka kuinka yrittäisin.
Suhteemme jossain välissä aina oli pientä kitkaa ja silloin molemmat tempperamenttisinä ihmisinä tuumattiin että erotaan. Näitä kertoja on ollut kolmen vuoden aikana joku neljä tai viisikin peräti, taukoa aina joku pari kolme viikkoa, eli ei suhde ole oikein toiminut tyydyttävällä tavalla. Typerältä teinimeiningiltä kuulostaa ja järkytykseksi voin todeta että hän on 24 ja minä 30.
Näinä eron hetkinä hän välittömästi, siis useimmiten heti samana iltana hän ryntäsi samaan baariin jossa alunperin tutustuimmekin ja jonka vakioporukasta hän tuntee hyvin paljon ihmisiä. Ja samantien haki sieltä seksiseuraa. Tänä päivänä minua nokkii pahasti se, että sain kuulla hänen näille kertapanoille kertoneen meidän suhteesta ja sitä kautta aika paljon minustakin.
Pahalta tuntuu siksikin, että hän morjestelee ja hymyilee näille äijille kun heitä sattuu tulemaan vastaan silloinkin kun olemme yhdessä. Millään muotoa hänen päähänsä ei ole juolahtanut että helvetti se loukkaa kuinka hän pitää heistä tuolla tavoin vielä kiinni.
Suutuinkin sitten tähän tilanteeseen tuossa jokin aika sitten ja tuumasin hänelle että en kehtaa enää nokkaani näyttää hänen seurassaan. Siitä oli seurauksena itkua ja selitystä että eihän siinä ollut kuin seksistä kyse. Minä olen se ainoa tärkeä ihminen hänelle maailmassa ja hän ei kestä jos menettää minut. Sen päälle hän lupasi ettei enää morjesta näitä ukkoja. Uskon sen että ei silloin kun me ollaan yhdessä, mutta en tosiaan että hän pitäytyisi siitä yksin heitä sattumalta tavatessaan. Ei vaikka hän niin tosiaan väittää.
Minulla on selkeä kuva siitä että baarissa jossa hän pyörii niin monet ihmiset seuraavat häntä. Onhan hän tuttu kaunis kasvo monelle ja miehet tulevat helposti häntä piirittämään. Hänellä on tapana käydä siellä yksinään aika useinkin ihan vaan juttelemassa ihmiseten kanssa ja vain joskus käymme siellä yhdessä. Tosin emme enää. Nämä panothan siellä hengaavat ja kävi siten että samalla kertaa heitä oli siellä kolme kappaletta. Tajusin minkälaisena aisankannattajana minua pidetään ja hävetti aika saatanasti. Nimittäin olin juuri saanut kuulla, tai siis kuulin siellä, että hän oli kertonut meidän suhteestamme näille tyypeille. Katseet saivat ihan uuden merkityksen.
Kyse ei ole siitä että hän minua ikinä pettänyt olisi, sillä joka kerta olemme juuri silloin eronneet. Loukkaavaa on se että hän haluaa pitää näistä tyypeistä kiinni. Mainitsin hänelle tästä moikkailusta siellä baarissa jo ja hän suuttui että miksi ei saisi tervehtiä, jos toinen on ystävällinen. Ilta päättyi riitaan ja häivyin kotiini, onneksi emme asu yhdessä ja seuraavana päivänä tuli tätä itkupuhelua.
Sapettaa välillä koko akka, mutta jos hänellä ei olisi kilokaupallista hyviä ja ihania piirteitä tämän yhden yliystävällisyyden kompensoimiseksi en häntä enää katselisikaan.
Tarinani on varmaan sotkuinen, mutta toivon että saatte siitä selvää. Toivoisin että joku viitsisi kommentoida mitä tekisi tällaisessa tilanteessa. Olen ajatellut pyytää häntä ettei enää kävisi siinä baarissa. Onko se kohtuutonta yrittää rajoittaa toisen menemisiä sillä tavoin? Itsekin käyn joskus yksin kapakassa, mutta en jututtele naisia vaan iskeydyn muitten äijien kanssa keskusteluihin urheilusta ja muusta joutavasta.
Suhteemme jossain välissä aina oli pientä kitkaa ja silloin molemmat tempperamenttisinä ihmisinä tuumattiin että erotaan. Näitä kertoja on ollut kolmen vuoden aikana joku neljä tai viisikin peräti, taukoa aina joku pari kolme viikkoa, eli ei suhde ole oikein toiminut tyydyttävällä tavalla. Typerältä teinimeiningiltä kuulostaa ja järkytykseksi voin todeta että hän on 24 ja minä 30.
Näinä eron hetkinä hän välittömästi, siis useimmiten heti samana iltana hän ryntäsi samaan baariin jossa alunperin tutustuimmekin ja jonka vakioporukasta hän tuntee hyvin paljon ihmisiä. Ja samantien haki sieltä seksiseuraa. Tänä päivänä minua nokkii pahasti se, että sain kuulla hänen näille kertapanoille kertoneen meidän suhteesta ja sitä kautta aika paljon minustakin.
Pahalta tuntuu siksikin, että hän morjestelee ja hymyilee näille äijille kun heitä sattuu tulemaan vastaan silloinkin kun olemme yhdessä. Millään muotoa hänen päähänsä ei ole juolahtanut että helvetti se loukkaa kuinka hän pitää heistä tuolla tavoin vielä kiinni.
Suutuinkin sitten tähän tilanteeseen tuossa jokin aika sitten ja tuumasin hänelle että en kehtaa enää nokkaani näyttää hänen seurassaan. Siitä oli seurauksena itkua ja selitystä että eihän siinä ollut kuin seksistä kyse. Minä olen se ainoa tärkeä ihminen hänelle maailmassa ja hän ei kestä jos menettää minut. Sen päälle hän lupasi ettei enää morjesta näitä ukkoja. Uskon sen että ei silloin kun me ollaan yhdessä, mutta en tosiaan että hän pitäytyisi siitä yksin heitä sattumalta tavatessaan. Ei vaikka hän niin tosiaan väittää.
Minulla on selkeä kuva siitä että baarissa jossa hän pyörii niin monet ihmiset seuraavat häntä. Onhan hän tuttu kaunis kasvo monelle ja miehet tulevat helposti häntä piirittämään. Hänellä on tapana käydä siellä yksinään aika useinkin ihan vaan juttelemassa ihmiseten kanssa ja vain joskus käymme siellä yhdessä. Tosin emme enää. Nämä panothan siellä hengaavat ja kävi siten että samalla kertaa heitä oli siellä kolme kappaletta. Tajusin minkälaisena aisankannattajana minua pidetään ja hävetti aika saatanasti. Nimittäin olin juuri saanut kuulla, tai siis kuulin siellä, että hän oli kertonut meidän suhteestamme näille tyypeille. Katseet saivat ihan uuden merkityksen.
Kyse ei ole siitä että hän minua ikinä pettänyt olisi, sillä joka kerta olemme juuri silloin eronneet. Loukkaavaa on se että hän haluaa pitää näistä tyypeistä kiinni. Mainitsin hänelle tästä moikkailusta siellä baarissa jo ja hän suuttui että miksi ei saisi tervehtiä, jos toinen on ystävällinen. Ilta päättyi riitaan ja häivyin kotiini, onneksi emme asu yhdessä ja seuraavana päivänä tuli tätä itkupuhelua.
Sapettaa välillä koko akka, mutta jos hänellä ei olisi kilokaupallista hyviä ja ihania piirteitä tämän yhden yliystävällisyyden kompensoimiseksi en häntä enää katselisikaan.
Tarinani on varmaan sotkuinen, mutta toivon että saatte siitä selvää. Toivoisin että joku viitsisi kommentoida mitä tekisi tällaisessa tilanteessa. Olen ajatellut pyytää häntä ettei enää kävisi siinä baarissa. Onko se kohtuutonta yrittää rajoittaa toisen menemisiä sillä tavoin? Itsekin käyn joskus yksin kapakassa, mutta en jututtele naisia vaan iskeydyn muitten äijien kanssa keskusteluihin urheilusta ja muusta joutavasta.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Siis aisankannattajahan sä oot, ei siitä pääse mihinkään. Ei tuo oo mitään elämää. Anna kenkää sille, HETI!
"hän morjestelee ja hymyilee näille äijille kun heitä sattuu tulemaan vastaan silloinkin kun olemme yhdessä"
Olet aisankannattaja. Nouse sieltä suosta ja kasvata itsellesi selkäranka.
Akka kiertoon niin kyllä se siitä.
älä ihmeessä ainakaan mene jättämään tuota naista,se olisi viimeinen virheesi ja ihan varmasti katuisit sitä vielä että niin teit noinkin mitättömän asian takia.tai ei voi sanoa että se olisi mitätön sinun kannaltasi koska tiedän tai osaan asettua hyvin toisen ihmisen asemaan ja kuvitella miltä se tuntuu.yleensä keskustelu auttaa,kysy ja keskustele siis.kysy miltä hänestä tuntuisi jos sinä tekisit noin joillekkin nais henkilöille?ei varmasti mukavalta jos hän todella välittää sinusta niin kovasti kuin väittää.ei tuo ole ainakaan mikään syy jättää toista,asiat selviää vain puhumalla.
Minusta pääasiana ovat nyt nämä asiat: rakkaus, luottamus ja kunnioitus. Jos rakastatte toisianne, se asia on kunnossa. Se ei kuitenkaan riitä.
Seuraavaksi on luottamus. Luotatko naisystävääsi? Viestistäsi päättelen, ettet oikein luota. Voitko joskus luottaa häneen ehdoitta? Jos sinun pitää lopun ikääsi miettiä, kenelle hän kertoo teidän yksityisasioitanne, elämäsi tulee olemaan helvettiä. Kestätkö sen?
Kolmas tärkeä asia on kunnioitus. Kunnioittaako naisesi sinua? Vai onko niin, että aina riidan tullessa hän lähtee panolle, jota on katuvinaan myöhemmin?
Jos saat selvitettyä nuo kolme asiaa, on sinulla jo paremmat eväät päättää, mikä suhteenne kohtalo on. Keskity eniten itseesi. Älä välitä naisesi itkusta. Vaikuttaa siltä, että hän löytää lohduttajan itselleen nopsaan, joten sinun ei tarvitse häntä lohduttaa. Mieti nyt vain sitä, haluatko itse enää jatkaa suhdettanne.
edes kysyis, jos olisit varma, siitä, että aiot jatkaa...siis lopeta jahkailu ja tee pesäero..tuommonen soutaminen ja huopaaminen tulee jatkumaan loppuikäsi, jos jatkat...mutta valinta on sinun..
Olen itse ollut samanlainen poikaystävilleni.
Kuulostaa siltä että se nainen ei sinusta tosissaan välitä. Hän on kuitenkin jo 24 vuotias, eli luulisi että aikuinen ihminen osaa käyttäytyä. Hän ei kunnioita sinua ja tietää että saa sinut itkuillaan takaisin. Ettei hän vain haastaisi riitaa sen takia, että saisi vedättää sinua? Niin minä aikoinani tein. Sain sitten kiemurrella itsesäälissä. Sekin tuntuu tavallaan hyvältä.
Suosittelen, että sanot naisellesi pelisäännöt. Kerro rohkeasti mielipiteesi. Helpommalla pääsisit kun unohtaisit koko ihmisen, mutta jos häntä rakastat.......
Ei tuo ole reilua! sua kohtaan siis..ei sun tartte katsella tuota. Ei ole mikään puolustus, että olitte katkolla, kun naisesi hyppäsi vieraaseen sänkyyn..jos hän kerran niin sua rakastaa niin miksi sitten haki seksiseuraa..olisi luullut odottelevan sinua..aika kevytkenkäinen nainen!!! Hän ei ole ainoa nainen, saat muutakin seuraa..maailma on naisia täynnä. Sanon tämän, koska tiedän millaista tuo on..varmasti kamalaa..Olen ennen itse käyttäytynyt noin.Jutellut exien ja panokavereiden kanssa poikakaverini nähden, flirttaillu plajonki..todella sikamaista-tiedän..mutta olenkin jo kasvanut siitä teinivaiheesta yli..mutta naisesi onkin jo sen verran vanha, että pitäisi käyttäytyä kuin aikuinen nainen, arvostaen itseään Ja muita..tuntuu ettei oikein arvosta sua ja ajattele sun tunteita..tää kuulostaa pahalta, mutta älä ole tuollaisessa suhteessa, jossa paha olla..jos ei ole tohon ikään muuttunu, ei muutu..mistä tiedät, mitä hän tekee taas poissaollessasi???Voimia ja jaksamista..muista että kunnollisia ja kilttejäkin naisia vielä löytyy..
Olen surullinen puolestasi. Olen itse nainen ja kokemusta on kahdenkin eri miehen kanssa siitä, että on niitä parin viikon eroja. Kyllä minua on jo loukannut se, että kun olen itse jäänyt kotiin suremaan ja selvittämään asioitani, on mies mennyt suremaan(?) eroa hakemalla välittömästi seksiseuraa. Kun sitten palataan yhteen, ei voi syyttää toista pettämisestä, mutta tekona se on samanlainen epäkunnioituslause toista kohtaan.
Minulla suhteet ovat kaatuneet juuri tähän. En ole päässyt näistä panoista yli. Tämän hetkistä suhdetta olen päättänyt vaalia ja tiedän myös sen, että jos erotaan niin erotaan vain kerran. Se sattuu, mutta vähemmän.
Eli kiitos kovasti teille kaikille viestiini vastanneille! Omasta asiastanihan tässä on kyse, mutta teidän kommenttinne ovat auttaneet minua järjestämään palikoita kohdalleen. Ensimmäiset suoraan otsikkoni kysymykseen liittyvät "olenko aisankannattaja" ja lyhyt välitön vastaus "olet, herää, jätä"... Nämä eivät niin auttaneet, mutta enemmän jäsennellyt jutut, jotka pistivät miettimään, niin kaikkien pitempien ja eläytyvimpien vastauksien sisältöä pohdin kyllä.
Tajuan nyt että on parempi lopettaa stressaaminen ja pelossa eläminen. Kiintymys jää, mutta luottamusta ei ole enää. Uskon että ajan kanssa kiintymyskin hiipuu.
Kiitos teille kaikille vielä kerran!