Mitä ajattelette ihmisestä

Ajattelen kyseisen ihmisen olevan typerys omalla tavallaan... toivon kuitenkin liitosta tulevan onnellinen jottei kukaan joudu kärsimään kyseisen henkilön päätöksestä.

Ihan heikko ihminen. Mä kieltäydyin ja lähdin kävelemään kun en rakastanut tarpeeksi. Aika tyhmää sitoa itsensä ja valehdella itselleen. En peittäisi itseäni ja katuisi loppu elämäni sitä.

Ai, rakkaasi siis joutui vahingossa naimisiin eikä saanut sinua. 😂😂

Ei hyvä juttu.

Itse keskityn vaan omaan valintaani. Muiden valinnat ei kauheasti kiinnosta. Toki tietyt valinnat ovat minusta iljettäviä tai tyhmiä mutta jokainen ihminen on kuitenkin vastuussa omasta tontistaan, ei toisten.

Eipä asia mulle kuulu, mutta noin luettuna tulee mieleen että ilmeisesti nuori ihminen kyseessä joka ei välttämättä ehkä ymmärrä mitä avioliitto merkitsee tai ehkäpä se avioliitto on vain joku muodollisuus, vähän kuin arpoa syödäänkö tänään pitsaa vai hampparia.

Toisaalta hiukan toivoisin tuota kykenemättömyyttä sanoa "ei " itsellenikin, sillä mun eka sana taisi jo puhetta opetellessa "ei ei"


Olen aina sanomassa ei... mutta kun saan asiaa miettiä itsekseni se muuttuu ehkä "miksipäs ei" tai varovaiseksi kylläksi mutta se kiertää ehkän kautta. Kun haen lisää harkinta aikaa, ennen kuin uskallan sanoa kyllä.

Ajattelen, että hänellä on syynsä.

Vääriä valintoja sattuu, varsinkin nuorten parinvalinnassa. Rakkaus kestää aikansa. Vanhemmat ihmiset voivat saada väärän kuvan tulevasta puolisosta vääriä odotuksia eikä tunne toista. Syitä voi olla lukemattomia.

Liian kiltille ja hyväkäytöksiselle voi käydä noin. Ei halua pahoittaa läheiseks käyneen ihmisen mieltä. Surullista. Toisaalta, ansaitseeko silloin ihminen parasta, jos tuollainen olisi edes lähelläkään toteutumista.

Jos tietää, ettei rakasta. Ihan kauheaa, jos menee naimisiin. Siinä huijaa itseään, mutta myös toista. Rakkautta on myös päästää irti, jos ei tunteet ja halut kohtaa. Antaa toiselle mahdollisuus aitoon molemminpuoliseen rakkauteen.

Vaikeaahan sitä voi olla täällä Suomessa ymmärtää, mutta miljoonia ihmisiä maailmassa menee naimisiin, vaikkei rakasta.Järkiliitot on jopa kestävämpiä, toisaalta monissa maissa rakastajien ja rakastajattarien pitäminen on arkipäivää hyvin monelle. Onhan nää palstamiehetkin vähän näiden järkiliittojen kannalla, sitähän nuo tasoteoriat juuri on.

Bisnesmies / nainen.

Oot mun miehen kaveri joka ihastui häneen. Et ymmärrä mitä mieheni näkee minussa etkä sulata hempeilyjämme sekä rakkauttamme. Kirvelee mutta mene eteenpäin.

Kannattaisiko mennä sivulle päin välillä?

Eihän se minua kosketa mitä naine ajattelee ja tekee. Ihmetyttää vain.

Koskettaako sua kukaan naine?

Ei kosketa....

Miksi ei kosketa?

Koskemattomuus lupaus.

Eipä kosketella sitten

Koskettaminen kuuluisi asiaan, mutta totuus on tämä.

Taisit itsekin tehdä niin, kun oot nyt eroamassa. Pikkusen säälittää nuo sun suhdekuviot. Et taida enää ketää saada. Oot niin pelottava ja tuppautuva :D

Kysymys kuuluu mistä tiedät ettei rakasta sitä? Kertonut sinulle? Nyt hieman järkeylyä hommaan. Jos menee naimisiin eihän sinulla pitäisi olla siihen sanomista. Jos se ei sinulle totuutta kerro. Olet se "ymmärtäjä jonka tykönä voi käydä stressiään purkamassa. Ei osaa sanoa ei. Voi voi onpas kinkkinen juttu.

Esimerkiksi, yksi esimerkki

Onneton ihminen, heittopussi, kaikenlaisten oman elämänsä päsmäreiden märkä uni. Ei tule kokemaan onnellisuutta muiden tarpeiden kautta niin kauan kuin ei opi asettamaan rajoja hyväksikäytölle.

Mutta ehkä tuo oli trolli tai sitten jotain ihme manipulointia taas. Samapa tuo!

Pettää itsensä ja kumppaninsa jos ei rakasta. Naimisiin meneminen ei ole pikku juttu.
Nopeat vie ja hitaat vikisee. On opittava sanomaan myös ei jos on epävarma tai haluaa vielä harkita asiaa.

En yhtään mitään, miksi pitäisi ajatella kenestäkään mitään, sehän on hänen asiansa kuinka toimii eikä kuulu muille mitään.

Nainen vai mies? Harvemmin naiset kosii ei tuntuvia luontevalta. Miehet mielestäni enemmän noita joo joo tyyppejä. Ei haluta pahoittaa mieltä.

Minulta kerran kysyttiin mennäänkö naimisiin niin vastasin että miksi.

Eikö osannut sullekaan sanoa ei, vaikka Jumalan edessä lupasi olla uskollinen....ja nyt odotat uskollisuutta varatulta, Hohhoijakkaa näitä...

Itse yritin viisi vuotta kertoa miehelle, että en halua seurustella sen kanssa. Nyt naimisissa saman miehen kanssa kohta 40 vuotta, eikä se ole ollut onneton liitto, rakastuminen tapahtui pikkuhiljaa. toki välillä ollut ylä ja alamäkiä, mutta niistä on selvitty puhumalla. Kehdataan puhua kaikesta . Nyt olemme jo kohta eläkeiässä, mutta kukapa sitä tietää, vaikka vielä eroaisimmekin, kaikkea voi elämässä tulla eteen...