Jos sitä pitää luonnehtia, niin se on mielestäni traaginen. Jotenkin surullinen, mutta silti valonpilkkujakin siinä on. Näin sen näen omalta kannaltani. Koen olevani surullisen hahmon ritari. Haluaisin lentää, mutta olen siivetön, tahtoisin kulkea häntä kohti, mutta olen rampa.
Meidän suhteemme
Anonyymi
29<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Mene bussilla.
😂 😂👋
Tää osu
Mielestäni jokainen kirjoittaa oman tarinansa. Tietenkin jos jompi kumpi varattu niin asia on vaikeampi, mutta noin yleisesti asioissa voi valita pyhittääkö elämänsä surkutteluun että miten huonosti asiat on ja haaveiluun miten haluaisit niiden olevan.. vai teetkö unelmiesi saavuttamisen eteen tekoja?
Itselle tuli tänään tilanne joka laittoi paljon miettimään asioita, Kävin ammatinvalinta keskusteluja, sillä olen miettimässä tuleeko musta isona jotain muutakin vielä mitä jo olen.
Olen aina ollut ajatuksella että olen tällainen keskinkertainen tapaus jonka ei kannata haaveilla suureellisia opiskelujen suhteen. Tänään kuulin kuitenkin arvioo omista kyvyistä ja mua analyyttisen tapani tarkastella ja pohtia asioita ohjattiin hakeutumaan korkeakouluun opiskelemaan. Arvioija uskoi että minulla olisi edellytyksiä opiskella pitkällekin korkeakoulussa...
Se laittoi minut miettimään että onko minun esteeni minun oma epävarmuus ja itseluottamuksen puute? Estänkö itse itseäni ehkä omilla negatiivisilla ajatuksilla ja surkuttelulla tavoittelemasta suurempaa, koska pelkään liikaa epäonnistumista? Onko pallo jalassani ne omat negatiiviset ajatukseni, jotka pitää minut aloillaan etten lähde toimimaan?
Älä nyt viitsi taas laittoi miettimään, kun yritin jo ja nytkin taas jotenkin törmäsin ajatuksiisi, kun ajattelet liikaa kauniissa päässäsi :)
Taaskin vahingossa jotenkin tuli kirjoituksesi vastaan, mutta niin, ymmärrä että minä ainakin yrittäisin auttaa enemmänkin kuin ajattelemalla jotain rubikin-kuution ratkaisuja... ulkoilu on kai sujunut hyvin.
Kun ajattelet paljon, kuvittele olevasi vaikka Wonder Woman jostain uudesta Avengers - Endgame -elokuvasta jolla on voimia enemmän kuin teräsmiehellä, lentää nyrkki edellä rakennusten läpi ja tuhat planeettaa suojeltavana.
Muista syödä hyvä iltapala ja nukkua hyvä yöuni.
Olen syönyt, mutta olen kyllä todella väsynyt. Tehnyt tietokoneella kirjoitustöitä kello 14-19.30 saakka ja alkaa rivit meneen siksakkia silmissä jo. Huomiselle jäi kaksi kirjoitustyötä ja sitten on kaikki näpytelty valmiiksi.
Suhteenne kulki niin syvällä, että sinä et ollut hänen ja hänellä oli joku muu.
Miksi, miksi?
En halua mitään suhdetta. En halua olla tekemisissä. Olen saanut tarpeekseni. Ei vaan kiinnosta. Ei ole mitään annettavaa, eikä saatavaa. En enää lue näitä, enkä kirjoita tänne. En halua nähdä. Ei ole eikö tule enää mitään.
Kiitos Sinulle.
Ei ole mitään suhdetta, eikä sellaista tule enään tämän naisen elämään tuosta noin vain. "Vaikka elämää on eletty jo ylitse puolivälin ja aikaa ei ole enään tuhlattavaksi". Annan anteeksi itselleni ja katson huomiseen muiden asioiden takia. Kukaan mies ei pääse enään elämääni, valheellisilla selityksillä ei muillakaan vilpillisillä konsteilla. Voin elää ilman suhdetta / ilman onnen väreileviä uusia päiviä Olen ihminen rikki revitty, haavoitettu.
En pysty nielemään tätä kohtaloa tuosta noin vain ja aloittamaan ja ajattelemaan luottaen kehen vain. Uskon jumalaan ja hänen läsnäoloon, uskon että, hän näkee helvettini. Uskon vaikka en ole uskovainen, olen aina uskonut johonkin korkeampaan voimaan.
Voin ottaa voimaa muista asioista ja jatkaa elämääni päivän kerrallaan tyyliin.
En koskaan ole täysin yksin, sillä aina sydäntäni on lähellä muutama ihminen
Ei tarvitse selittää, avautua tuskasta heille. Sillä he näkevät lävitseni, ei tarvitse teeskennellä, esittää mitään muuta kuin oikeasti olen ihmisenä.
Jonain päivänä onnistun löytämään paikan, jossa olen kuten toisetkin < arvokas ihminen omana itsenäni. Jonain päivänä korkein voima johdattaa < luokseni ihmisen, jolla on hyvä ja lämmin sydän.
Hänen kanssaan koen jäljellä olevat onnelliset vuodet.
Joo ja tämä nainen ei tuota kirjoittanut. Eri leveleillä ollaan. Ja piste.
Miksi olet traagisessa suhteessa? Eihän sellainen kannata. Ainiin... pidät siitä. Voi sinua.
Tavallaan pidän, mutta pohjimmiltani en. Pitkään jatkuessaan tragiikka kyllästyttää.
No kannattaisiko se suhde sitten päättää?
Kannattaa, luulisin.
Jos eräs nainen auttaisi minua katkaisemaan nykysuhteeni...helpottaisi paljon.
Katkaisemaan kuinka vakavan/tiiviin suhteen?
Ainoastaan pitkän...
Miksi et ota naiseen yhteyttä? Tietääkö se sun ajatukset?
Tuskinpa tietää...ellei ole ajatustenlukijaksi jollain metodilla oppinut!?!
Voitko ajaa bussilla tänne? 😂😂 senhän sinä taidat.
eikös mulla ole ollut oma auto jo jonkin aikaa?
Onhan sinulla ollut.
Bussissa nähtiin silloin
"Sinutta oon vaan lintu siivetön tai kala kuivan maan..."
Joskus tarinassa on suru ja ilo käsikädessä.
👫
Kaunis viesti!
Traagista on kirjoitella tällaista luonnehdintaa tuntemattomista naisista, jospa virpiä ei vaan kiinnosta
Meillä niin että traagisinta oli kaikki nielevä ja mukanaan vienyt ilkeys ja pahansuopaisuus. Vaikkei sitä olekaan tarvis luonnehtia, totesimpahan vain.
SElityksiä vain, jos on tahtotila silloin toimitaan eikä nyyhkitä palstalla.