joo ok sanon iha aluks että en oo hyvä äidinkielessä tai missään muussakaan mutta haluiasin oikeesti vaa tietää sen että mikä tän elämän tarkotus on ku kuolemme kuitenkin? Ja et miksi itsemurha on niin paha asia ku eikös se vaa kerro siitä että tämän eläminen maan pinnalla ei ollut sen juttu, minusta otamme itsemurhan liian vakavasti koska kuolemmehan muutenki jossai vaiheessa nii eikö sen vois tehdä silloinkin kun on tarpeeksi tätä julmaa maailmaa nähnyt.
haluun vaa tietää mikä pointti on elää elämää tietäen että kuolee joskus?
kertokaa pliis teidän ajatuksianne mitä mieltä itte olette
im desperate
mikä on elämän tarkotus?
22
<50
Vastaukset
Ja vielä lisään että eikö teitä houkuttaisi enemmän "ikuinen nukkuminen", rauhassa lepääminen ilman herätyksiä ja ei tarvis stressata mistään asiasta
- Anonyymi
Kollimaatorille elämän tehtävä on trollata ja haukkua ihmisiä suomi 24 palstoilla ja poistella niiden kirjoituksia miten sattuu.
- Anonyymi
"Ja vielä lisään että eikö teitä houkuttaisi enemmän "ikuinen nukkuminen", rauhassa lepääminen ilman herätyksiä ja ei tarvis stressata mistään asiasta"
Ihminen lepää riittävästi kehollistumien välillä. Siis henkimaailmassa. Se käy pidemmän päälle tylsäksi ja ihminen haluaa syntyä ja kokea uusia juttuja.
- Anonyymi
Sulla on varmaan paljon energiaa sisälläsi, jota suuntaat nyt julmasti itseäsi vastaan. Tiedostamatta vaan. Se väsyttää ja masentaa.
-pienipika-analyysi - Anonyymi
Aloittaja mulla on sellainen elämänkatsomus, että me ollaan täällä maan päällä hankkimassa kokemuksia ja oppimassa. Ja me synnymme useita kertoja, tullaan tänne aina uudelle luokalle. Ja jos tekee itsemurhan, eikä pyri rohkeasti selvittämään ongelmiaan ja etsimään ratkaisuja niin joutuu luokalle eli kohtaamaan taas uudestaan ne samat ongelmat. Kun lopettaa elämänsä, niin ei saa mahdollisuutta enää kokea sitä hyvää, mikä olisi odottamassa mutta mitä ei näe just nyt.
Siksi joillekin elämä tuntuu olevan kurjuutta ja joillekin tarjoaa kaikkea hyvää, koska me tarvitaan sielutasolla kokemuksia monenlaisesta elämästä. Pitää kasvattaa nöyryyttä, kiitollisuutta, rakkautta, myötätuntoa, kärsivällisyyttä ja kaikkia hyviä ominaisuuksia.
Tiedän itse kun olen ollut todella koko elämäni suurissa vaikeuksissa, epätoivossa ja toivottomuudessa ja selvittänyt niitä yksi kerrallaan, välillä olen lannistunut ja ollut itsekin lähes itsemurhan partaalla. Jos olisin päätynyt päättämään elämäni en olisi saanut kokea sitä mitä nyt, suurta rakkautta ja hyvyyttä ja rikkautta mikä on kohdannut nyt elämässäni. En olisi uskonut että saa kokea tällaista onnea ja rauhaa. Kunpa olisi tiennyt tämän niin en olisi kärsinyt niin paljon kuin olen kärsinyt. Olen köyhistä oloista ja elämäni on ollut yhtä taistelua. Mutkan takana elämän tiellä voi odottaa jotain, mitä ei tällä hetkellä näe. Pitää vaan kulkea ja koettaa askel kerrallaan mennä eteen päin. Pitää kuunnella itseään ja sisintään mihin se meitä johtaa. Pitää valita aina hyvä ja rakentava menetelmä kahdesta. Itsemurhaa parempi on lepo ja itsensä hoitaminen. Pitää nöyrtyä pyytämään apua, niin sitä saa. Itseään ei kannata uskoa väsyneenä eikä masentuneena. Pitää hyväksyä jotkut asiat elämäänsä, mitä ei voi muuttaa, kuten joku sairaus jne. Muuttaa ne jotka voi.
Onni tulee pieninä palasina ja kauneutta on joka puolella, kunhan vain silmä oppii erottamaan sen. Jotkut odottaa, että muiden pitää tehdä meidät onnelliseksi, mutta kyllä se on paljolti omissa käsissä, mitä vaikeuksia ja kärsimyksiä me puoleemme vedetään. Kun haluaa hyvyyttä, ole hyvä toisille. Kun haluat rakkautta, rakasta muita. Sitä saa mitä muillekin antaa ja samankaltainen vetää muita puoleensa. Siunausta sinulle, kaikkea hyvää toivotan. Luulen että kunhan vain jaksat kulkea eteen päin, niin asiat kohenee.- Anonyymi
Tässä!!! <3
Kirjoittaja on niin oikean äärellä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tässä!!! <3
Kirjoittaja on niin oikean äärellä.Kiitos, tämän tiedon avulla olen jaksanut ja uskonut, että kun käyn läpi tietyt kärsimykset mitä olen sopinut käyväni ja saanut sen opin mitä tarvitsen niin jossain vaiheessa helpottaa. Se vaatii anteeksiantoa, anteeksi antamista ja nöyryyttä kohdata asiat ja pyytää apua, kellä mitäkin oppiläksyä.
Bongasin yhdestä ikivanhasta ketjusta tällaisen, missä aika hienosti kuvataan tätä kuoleman ja syntymän teemaa, ikuisuutta ja oikeaa todellisuutta. Toivottavasti kirjoittaja ei pahastu kun lainaan tekstin. :) Etsivä löytää! Idea on että totuus on uskontoja korkeampi:
"- Meillä on "ydinsielu", joka on pysyvä, ja joka on ollut olemassa ajattomasti, jo ennen tänne syntymäämme. Sensijaan egomme on kuolevainen ja katoava. Tältäosin buddhalaisuus (joka olettaa, ettei pysyvää sielua ole olemassa) on väärässä ja hindulaisuus oikeassa: meillä todellakin on "ydinsielu", joka on ikuinen. Kristinuskon ja islamin ne muodot, jotka olettavat Jumalan luovan sielun tai sielun syntyvän yhdessä materiaalisen ruumiin kanssa, ovat vääriä.
- Tuonpuoleinen on oikea kotimme. Tämä maailma ei ole oikea kotimme, ja olemme täällä vain käymässä. Olemme olleet olemassa ikuisesti, olemme ikuisesti, ja olemme pieniä pisaroita jumaluutta. Elämän tarkoitus on Elämän Koulu: olemme täällä oppimassa, kokemassa ja kasvamassa tuonpuoleista varten.
- Me kaikki olemme pohjimmiltamme yhtä - yhden ja saman substanssin pieniä, yksilöllisiä pisaroita. vaikka olemme yksilöitä, kukaan meistä ei ole erillinen eikä saari. Tämä on yksi fundamentaalisimpia havaintoja kaikissa kuolemakokemuksissa, ja tämä teema toistuu kerta toisensa jälkeen. Ja tämän vuoksi myös kultainen sääntö (kohtele lähimmäistäsi kuten haluaisit itseäsi kohdeltavan) on äärimmäisen tärkeä: kaiken, mitä teemme toisillemme, teemme viime kädessä myös itsellemme. Tämä sääntö on kaikille valideille uskonnoille yhteinen."
...jatkuu seuraavasssa - Anonyymi
...jatkuu:
"Karman laki pitää sanasta sanaan paikkansa. Tämä liittyy kiinteästi edelliskohtaan. Minkä teemme lähimmäisillemme, teemme myös itsellemme, ja tottavie niitämme sitä, mitä kylvämme! Vaikka tämä periaate selkeästi esiintyy myös kristinuskon tematiikassa, se on pyritty vaikenemaan kuoliaaksi sillä puolella. Kuitenkin karmataakka ja syntivelka ovat kuolemakokemusten mukaan yksi ja sama asia.
- Anteeksiantamus kuitenkin ylikäy pahimmankin karman yli. Anteeksiantamus nollaa karman molempien osapuolten osalta. Ja tämän vuoksi anteeksiantaminen ja anteeksipyytäminen on äärimmäisen tärkeää, ja kostamisen sijaan tulisi aina pyrkiä anteeksiantoon. Jumala antaa kyllä meille anteeksi ne teot, mitkä kohdistuvat Häntä kohtaan (meillä on vapaa tahto, ja Jumala tietää, että käytämme sitä väärin), mutta meiltä odotetaan, että kykenemme antamaan anteeksi myös toisillemme!
- Olettamus jälleensyntymästä pitää paikkansa. Tältäosin islam ja kristinusko sekä juutalaisuuden ortodoksihaara ovat väärässä. Me olemme täällä vapaaehtoisesti, ja voimme tulla tänne uudelleenkin reinkarnaation kautta. Kuitenkin jälleensyntymä on kahta poikkeusta lukuunottamatta _vapaaehtoinen_, ei pakollinen, prosessi, ja voimme olla palaamatta tänne, jos haluamme - maailman koulu on kuitenkin oppimista ja kehittymistä varten, mutta muitakin tapoja on kehittyä. Poikkeukset vapaaehtoisuudesta ovat itsemurha - itsemurhaajan on pakko palata takaisin ja kohdata ne asiat, jotka ajoivat hänet itsemurhaan - ja liian suuri sovittamaton karmataakka. Tämä vastaa luokallejäämistä elämän koulussa.
- Kuoltuamme meitä odottaa viimeinen tuomio - joka itse asiassa ei ole tuomio lainkaan, vaan loppuraportti. Me itse tuomitsemme itse itsemme. Tämä on prosessi, jossa elämämme, tekomme ja aikaansaannoksemme käydään läpi, ja joudumme kohtaamaan kaiken tekemämme ja aikaansaamamme sekä itsemme että toisten ihmisten kanteilta. Tämän jälkeen itse saamme tai joudumme toteamaan sen, olemmeko oppineet tarpeeksi ja miten tästä eteenpäin.
- Helvetti on ensisijaisesti mielentila. Helvetti merkitsee eroa Jumalasta, ja se on tila, jossa kaikki pahimmat kauhumme toteutuvat. Helvettiin joudutaan, jos sinne todella halutaan (= halutaan todella elää erossa Jumalasta ja muista sieluista) tai jos on tavalla tai toisella onnistuttu keräämään niin suuri anteeksiantamaton ja -pyytämätön karmataakka, joka pakottaa uuteen jälleensyntymään eikä uskalleta kohdata Jumalaa - tai jos ollaan eletty täysin materialistisesti, egoistisesti ja hedonistisesti takertuen maalliseeen ja mielihaluihin. Tässä suhteessa kristinusko ja islam ovat väärässä. Helvetti ja kadotus ei suinkaan ole jokaisen ihmisen oletusarvoinen määränpää (josta vain jotkut valitut pelastuvat), vaan helvetti on poikkeustapaus. Helvetti ei myöskään ole ikuinen ja iankaikkinen paikka (toisin kuin kristinusko ja islam opettavat), vaan sieltä pääsee pois huutamalla Jumalaa avukseen ja kohtaamalla Hänet.
- Kuolemassa egomme tuhoutuu, mutta ydinminuutemme, kaikki oppimamme, muistomme ja henkilökohtaiset tuntemuksemme säilyvät. Tämä on ollut yllätys monille buddhalaisille. Koska olemme (todennäköisesti) eläneet täällä jo useamman kerran (jotkut meistä toki ovat ensikertalaisia), kykenemme ymppäämään tämänkertaiset kokemuksemme, muistomme ja oppimamme edellisten elämiemme vastaaviin. On ikäänkuin meillä jokaisella olisi iso "taivaallinen kotihakemisto", josta Jumala ottaa meiltä "käyttäjäoikeudet" pois kun tulemme materiaaliseen maailmaan, ja saamme ne heti takaisin palatessamme takaisin Hänen luokseen."
Minusta hyvin sanottu tämä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
...jatkuu:
"Karman laki pitää sanasta sanaan paikkansa. Tämä liittyy kiinteästi edelliskohtaan. Minkä teemme lähimmäisillemme, teemme myös itsellemme, ja tottavie niitämme sitä, mitä kylvämme! Vaikka tämä periaate selkeästi esiintyy myös kristinuskon tematiikassa, se on pyritty vaikenemaan kuoliaaksi sillä puolella. Kuitenkin karmataakka ja syntivelka ovat kuolemakokemusten mukaan yksi ja sama asia.
- Anteeksiantamus kuitenkin ylikäy pahimmankin karman yli. Anteeksiantamus nollaa karman molempien osapuolten osalta. Ja tämän vuoksi anteeksiantaminen ja anteeksipyytäminen on äärimmäisen tärkeää, ja kostamisen sijaan tulisi aina pyrkiä anteeksiantoon. Jumala antaa kyllä meille anteeksi ne teot, mitkä kohdistuvat Häntä kohtaan (meillä on vapaa tahto, ja Jumala tietää, että käytämme sitä väärin), mutta meiltä odotetaan, että kykenemme antamaan anteeksi myös toisillemme!
- Olettamus jälleensyntymästä pitää paikkansa. Tältäosin islam ja kristinusko sekä juutalaisuuden ortodoksihaara ovat väärässä. Me olemme täällä vapaaehtoisesti, ja voimme tulla tänne uudelleenkin reinkarnaation kautta. Kuitenkin jälleensyntymä on kahta poikkeusta lukuunottamatta _vapaaehtoinen_, ei pakollinen, prosessi, ja voimme olla palaamatta tänne, jos haluamme - maailman koulu on kuitenkin oppimista ja kehittymistä varten, mutta muitakin tapoja on kehittyä. Poikkeukset vapaaehtoisuudesta ovat itsemurha - itsemurhaajan on pakko palata takaisin ja kohdata ne asiat, jotka ajoivat hänet itsemurhaan - ja liian suuri sovittamaton karmataakka. Tämä vastaa luokallejäämistä elämän koulussa.
- Kuoltuamme meitä odottaa viimeinen tuomio - joka itse asiassa ei ole tuomio lainkaan, vaan loppuraportti. Me itse tuomitsemme itse itsemme. Tämä on prosessi, jossa elämämme, tekomme ja aikaansaannoksemme käydään läpi, ja joudumme kohtaamaan kaiken tekemämme ja aikaansaamamme sekä itsemme että toisten ihmisten kanteilta. Tämän jälkeen itse saamme tai joudumme toteamaan sen, olemmeko oppineet tarpeeksi ja miten tästä eteenpäin.
- Helvetti on ensisijaisesti mielentila. Helvetti merkitsee eroa Jumalasta, ja se on tila, jossa kaikki pahimmat kauhumme toteutuvat. Helvettiin joudutaan, jos sinne todella halutaan (= halutaan todella elää erossa Jumalasta ja muista sieluista) tai jos on tavalla tai toisella onnistuttu keräämään niin suuri anteeksiantamaton ja -pyytämätön karmataakka, joka pakottaa uuteen jälleensyntymään eikä uskalleta kohdata Jumalaa - tai jos ollaan eletty täysin materialistisesti, egoistisesti ja hedonistisesti takertuen maalliseeen ja mielihaluihin. Tässä suhteessa kristinusko ja islam ovat väärässä. Helvetti ja kadotus ei suinkaan ole jokaisen ihmisen oletusarvoinen määränpää (josta vain jotkut valitut pelastuvat), vaan helvetti on poikkeustapaus. Helvetti ei myöskään ole ikuinen ja iankaikkinen paikka (toisin kuin kristinusko ja islam opettavat), vaan sieltä pääsee pois huutamalla Jumalaa avukseen ja kohtaamalla Hänet.
- Kuolemassa egomme tuhoutuu, mutta ydinminuutemme, kaikki oppimamme, muistomme ja henkilökohtaiset tuntemuksemme säilyvät. Tämä on ollut yllätys monille buddhalaisille. Koska olemme (todennäköisesti) eläneet täällä jo useamman kerran (jotkut meistä toki ovat ensikertalaisia), kykenemme ymppäämään tämänkertaiset kokemuksemme, muistomme ja oppimamme edellisten elämiemme vastaaviin. On ikäänkuin meillä jokaisella olisi iso "taivaallinen kotihakemisto", josta Jumala ottaa meiltä "käyttäjäoikeudet" pois kun tulemme materiaaliseen maailmaan, ja saamme ne heti takaisin palatessamme takaisin Hänen luokseen."
Minusta hyvin sanottu tämä.(jatkan vielä loppuun lainaamani tekstin. Koko ketju löytyy tuolta idän uskonnot-forumilta. Ketjussa pohditaan olemassa olon kysymyksiä, siis ei idän uskontojen mukaan, vaan vertaillaan eri näkemyksiä. Kuten mainitsinkin, Totuus on uskontojen yläpuolella. Uskonnot vain selitysyrityksiä muinaisilta ajoilta. )
"- Valaistuminen on keino, ei tavoite. Elämän tavoitteena on elää sellainen elämä, että palaaminen tänne maan päälle on tarpeetonta. Tämä saavutetaan elämällä Jumalan kaltainen elämä - harjoittamalla rajatonta rakkautta niin lähimmäisiämme, itseämme kuin Jumalaakin kohtaan (siksi väkivallattomuuden oppi on äärimmäisen tärkeä ja Jeesus oli Vuorisaarnassa täsmälleen oikeassa!) ja todella elämällä empaattisesti ja altruistisesti - sillä kaiken, mitä teemme toisillemme, teemme viime kädessä itsellemme. Valaistuminen on keino tavoittaa Jumala itsessämme ("taivasten valtakunta on teissä itsessänne") ja ymmärtää, mistä tässä kaikessa on kyse, mutta se on keino, ei itsetarkoitus. Voimme toki aina ryhtyä boddhisattvoiksi ja palata takaisin tänne maan päälle auttamaan toisia heidän elämässään saavuttamaan lopputavoitteen.
- Tuonpuoleisessa ei ole aikaa lainkaan. Siellä lineaarinen kronos (menneisyys-nykyisyys-tulevaisuus) käpertyy yhdeksi pistemäiseksi kairokseksi, jossa niin nykyisyys, menneisyys kuin tulevaisuuskin ovat kaikki samanaikaisesti läsnä. Aika on yksi materian ominaisuus (entropian gradientti), ja ilman ainetta ei ole aikaakaan. Aika syntyi samalla hetkellä kuin maailmankaikkeuskin; ja materian tuolla puolen ei ole aikaa. Tämä on vaikeaa mieltää, mutta täysin modernin fysiikan mukainen käsitys
- Voimme ottaa tuonpuoleisessa millaisen hahmon haluamme. "Ylösnousemusruumiimme" on juuri sellainen kuin itse haluamme - voimme näyttää juuri sellaisilta kuin mitä pidämme itse parhaimpana ja mikä vaikuttaa itsellemme kaikkein miellyttävimmältä. Olemme paljon voimakkaampia ja suurempia hengellisiä olentoja kuin mitä täällä maan päällä edes ymmärrämmekään."
/keskustelu.suomi24.fi/t/2796249/kuolemakokemukset
kiitos sille, joka on tämän kirjoittanut vuonna 2006.
- Anonyymi
Minä ajattelen ja uskon niin että ei voi tietää vaikka kuolema olisikin paljon pahempi vaihtoehto kuin suurissa vaikeuksissa eläminen. Emme tiedä minne kuolema johdattaa. Jostakinhan hyönteisetkin elämänvoimansa saavat, ja monet eläimet ovat samankaltaisia kuin me, siten että niillä on silmät, suu, korvat, nenä, yms. ja ne syövät ja nukkuvat öisin, aivan kuin me. Jos ne ovat yksinkertaisia tai täysin vaistojensa vallassa, niin se ei tarkoita etteikö sama elämänvoima virtaisi kaikissa olennoissa. Elämä eläinten tasolla tai sitä alemmilla tasoilla on hirvittävää taistelua ja kärsimystä ja olemista jatkuvassa hengenvaarassa. Kuka tietää jos sielunvaellus on totta... Silloin nykyinen tilanteemme voikin olla aivan uskomattoman onnekas ja hyvä. Paremminkin kannattaisi yrittää elää "taitavasti", kevyin mielin, ottamatta asioita liian vakavasti ja iloiten siitä mitä saa, ja kestäen sen mitä joutuu kärsimään. Kaikilla asioilla on alku, keskivaihe ja loppu. Jos nyt kärsit jostain, niin se on keskivaiheessa ja menossa pois, lähentymässä loppuaan.
Vapauden voi saavuttaa mielessään, mielensä kautta. Voitko kuvitella mikä olisi suurempi vapaus, kuin se että saa mennä minne haluaa ja tehdä mitä haluaa? Jos ei olisikaan pakko seurata kaikkea mitä mieleen tulee... Se vapaus meillä on mutta sitä ei koulussa opeteta, vaan päinvastoin syntymässä annetaan (huom. annetaan) nimi, jonka päälle sitten kasataan ja kasataan asioita ja tavoitteita ja uskomuksia ja kertomuksia, joista vapaana voimme myös elää jos osaamme! Tai opettelemme!
Tekojensa seurauksia ei pääse pakoon, vaan kaikesta maksetaan täysi hinta. - Anonyymi
Ei sillä mitään tarkoitusta ole. Me olemme täällä vain toteuttamassa sen. Olisi kyllä hyvä jos sitä ei ottaisi turhan vakavasti. Itsellänikään ei usein huumorintaju ole riittänyt, etenkin nuorempana oli vaikesta. Nyt osaan jo joskus nauttiakin siitä kun ikää on kertynyt. Tuntuu toisinaan kuin olisi jossain huvipuistossa, mitäs kivaa tänään tekisin ja mihin laitteeseen menis. Miksi olla joku kun voi olla ei kukaan!
- Anonyymi
Nyt on ihan pakko sanoa tähän Raamatun näkökulma: Älä tapa! Jos tapat vaikka itsesi, se on väärin ja syntiä. Mistä tiedät, että kuolemassa vain nukutaan? Oletko varma, että siellä ei herätä ja että siellä on helpompaa? Mitä, jos ei ole ja paluuta ei ole? Elämän tarkoitus on arvostaa sitä ja löytää yhteys Jumalaan ja elää Hänen tahdossaan ja suunnitelmassaan. Se antaa ihmiselle todellisen sielunrauhan, mitä maailma tarjouksineen ei voi antaa. Jumalalla on hyvä tahto juuri sinuakin kohtaan. Hän on varmasti pysäyttänyt sinut näitten kysymysten äärelle. Kun elämä menee mukavasti niin emme juurikaan vaivaudu miettimään perimmäisiä kysymyksiä. Vaikeudet voivat olla meille parhaaksi, jos ne saavat meidät kääntymään Jumalan puoleen. Kaikkea hyvää sinulle! Elämäsi on arvokas, älä heitä sitä pois.
- Anonyymi
Uskovaisten kanssa väittely on kuin pelaisi pulun kanssa shakkia: se kaataa nappulat, kakkaa laudalle ja sen jälkeen lemtää omien luokse kehumaan voitollaan.
- Anonyymi
Juu jokaisella on ne omat käsitykset todellisuudesta, hyvästä ja pahasta. Omaa näkemystä voi perustella, mutta monen uskovaisen kanssa on niin, että he tuomitsevat eri tavalla ajattelevat kadotukseen, uhkailevat ja oikeastaan suurin usko on omaan oikeassa olemiseen. Totuutta ei haluta etsiä eikä suodattaa järjellä vaan sokeasti uskotaan mitä jotkut tarjoilee valmiina totuuksina.
Jokaisen pitää kuitenkin edetä omaan tahtiin. - Anonyymi
Mikä on totuus? Näin kysyi myös Pilatus. Totuus ei voi olla mikä tahansa mikä kullekin parhaiten sopii. Tämä ei ole totuus vaan ihmisen oma käsitys, josta hän haluaa pitää kiinni. Totuuden vastakohta on valhe. Valheita voi olla vaikka kuinka monta, totuus on vain yksi eikä siinä ole ristiriitaa. Oletko varma ettet itse usko jotain mitä sinulle on tarjoiltu valmiina?
- Anonyymi
Maailma on niin ristiriitainen että totuuskin on aika veteen piirretty viiva. Toinen uskoo kuoleman jälkeiseen elämään ja toinen ei ei siinä kellään ole nokan koputtamista. Toinen ajattelee että homous on oma valinta ja toinen ei. Toiset pitää Vladimir Putinia huijarina, ja toiset ei. Jokainen saa itse valita oman totuutensa loppu peleissä.
- Anonyymi
Jokainen saa itse etsiä elämälleen tarkoituksen.Mitään ei ole ennalta määrätty tai kiveen hakattu meillä on vapaus valita mitä elämässämme haluamme tavoitella.Se että elämä päättyy aikanaan ei ole syy olla elämättä sitä ainoaa elämää jonka saamme.Miksi kiirehtiä kuolemaan ennen kuin on nähnyt ja kokenut kaiken mitä elämässä on tarjolla.Oman kuolevaisuuden ymmärtäminen voi olla vapauttavaakin jos kuolema kuitenkin koittaa ennemmin tai myöhemmin voi ainakin elää täysillä.
- Anonyymi
Päätyä jonnekin surkeaan hoivakotiin.
- Anonyymi
Tämä topic on terveempi kuin mielenterveyden hoito, jossa vallitsee analyyttinen tai pstkodynaaminen teoria. Jossa rikotaan ihmisen subjektiivinen kokemus vaikkapa väkivaltaan. Ihninen on aina kokonaisuus ja helvetti on olemassa. Sen voi annostella sinulle ympäristö, vaikkapa terapia.
Jos kokemuksesi on huono, on se aina sinulle siinä hetkessä totta.
Ei sitä gasligtingilla, eli terapiassa voi muuksi muuttaa, ellet itse halua.- Anonyymi
Niin totta, mutta sen oivaltamiseen voi mennä kauan. Ei tarvitse muuttua yhtään miksikään.
- Anonyymi
Sietää sitä, kun se kuitenkin vaihtelee omien mielentilojen mukaan. Helvetit ja paratiisit tehdään itse. Koiran mielestä taivaassa sataa luita ja kissalle taas hiiriä.
- Anonyymi
Pahoistakin mielentiloista selviää ja mieli rauhoittuu jos on pari neliömetriä tilaa käydä pitkälleen ja antaa ajatuksen löytää oma uomansa. Sillai meidän, nisäkkään aivomme ovat kehittyneet.
x veli giovanni.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 934740
Onko jollakin navetassa kuolleita eläimiä
Onko totta mitä facebookissa kirjoitetaan että jonkun navetassa olisi kuolleita eläimiä? Mitä on tapahtunut?854099Pekka Aittakumpu ja Jenni Simula kiistävät väitetyn aviorikoksen
"Yleisessä tiedossa oleva asia”, sanovat Kalevan lähteet https://www.kaleva.fi/pekka-aittakumpu-ja-jenna-simula-ki1674077Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan
Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä1162668Miksi olet riittämätön kaivatullesi?
Mistä asioista tunnet riittämättömyyden tunnetta kaipaamaasi ihmistä kohtaan? Miksi koet, että et olisi tarpeeksi hänell1362623- 442187
Tiedän, että emme yritä mitään
Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian282077Aloitetaan puhtaalta pöydältä
Mukavaa iltaa mukaville. 😊 ❤️ ⚜️ Minusta ei kaikki täällä tykkää, eikä tarvitsekaan. Kun eivät ymmärrä, niin sitten ei2261860- 881729
Näin pitkästä aikaa unta sinusta
Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni91727